Uusimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Tuleeko Koiratytöt-sarjaan seitsemättä osaa? 952 5.7.2007 Merja ja Marvi jalon Koiratytöt-sarjan seitsemäs osa ilmestyy ennakkotietojen mukaan syksyllä 2007. Ellei muutoksia tule, osan nimi on Jesse hoivakoira.
Mikä on Suomen Signumia vastaava tieteellisten kirjastojen lehti Ruotsissa? Entä Tietoasiantuntija -lehteä vastaava informaatikkojen lehti Ruotsissa? 1192 5.7.2007 Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija. Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin: Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm Kulturnät Sverige - bibliotek http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin: http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK...
Onko Tove Janssonin esseetä DEN LÖMSKA BARNBOKSFÖRFATTAREN (1961) suomennettu? 875 5.7.2007 Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu. Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Mistä laulusta nämä sanat, jotka löytyvät usein muistovärssynä, olen kuullut myös laulettuna: Kauniina nauhana vuosien päivät. Helmenä jokainen muistoksi… 6998 5.7.2007 Sanat ovat laulusta nimeltä "Muista joka päivä", säv. Väinö Viitasalo, san. Oke Peltonen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Lasten toivelaulukirja (ISBN: 951-757-093-7) ja Lasten virsi (951-627-126-X).
"Ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä MM:n huoneistossa 16.3.1948" Tämä lause on suoraan pöytäkirjasta. Olen yrittänyt kysyä aikalaisisltakin mikä rakennus… 1201 5.7.2007 Lyhenteellä MM tarkoitetaan tässä todennäköisesti Muntra Musikanter -mieskuoroa, jonka osoite Helsingissä on Liisankatu 2. Tietääkseni kuoro on pitkään käyttänyt huoneistoa tuossa osoitteessa, mutta varmuudella en pysty sanomaan, onko tämä juuri se paikka, johon tekstissänne viitataan. Asiaa kannattaisi tiedustella suoraan hilpeiltä musikanteilta itseltään. Toivottavasti asia sitä kautta saa varmistuksen. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.muntramusikanter.com/
Mulle ja niin monelle muulle kelpais todella hyvin huonompi ja halvempi junakyyti kuin hieno ja kallis. Miks junalippujen hinnat on niin älyttömän korkeita? … 1023 5.7.2007 Kyllä VR:lle voi lähettää palautetta. Tosin palautesivulla sanotaan: "Vaikka kaikkiin palautteisiin emme voikaan vastata henkilökohtaisesti, jokainen mielipide auttaa meitä toimintamme kehittämisessä." Mutta jos nimenomaan pyydät palautteessasi vastausta, uskoisin, että siihen myös vastataan. VR:n palautelomake löytyy osoitteesta http://www.vr.fi/heo/palaute/fpalaute.htm VR:n yhteystietosivulla ( http://www.vr.fi/heo/fyhteystiedot.htm ) todetaan myös seuraavaa: Voit myös soittaa meille, p. 0307 21 173 (ma-pe klo 9.00-15.00) tai lähettää palautetta postitse osoitteeseen: VR Osakeyhtiö VR Henkilöliikenne Eteläinen asemakatu 2 A 11130 Riihimäki Kannattaa siis kertoa asiasta suoraan näille tahoille.
Hyvä Kirjastonhoitaja! Etsin Hannu Saha: Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa - kirjan. ISBN: 951-95410-6-3 Kustantaja: Kansanmusiikki instituuttu, ilm. 1983… 1320 5.7.2007 Alla kirjan tiedot . Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun HelMet –tietokannasta ja sen voi varata mikäli on HelMet –kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. HelMet –tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa. 1 / toim. Hannu Saha Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, 1983 1 sävelmäkokoelma (47 s.) : kuv. ; 25 cm SARJA Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja, ISSN 0355-9270 ; 10 951-95410-6-3 (nid.) Mikäli ei asu pääkaupunkiseudulla, kirjasto voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta tai verkko-osoitteessa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Löytyisikö teiltä tietoa, kuka on kirjoittanut runon (työväenlaulun), jonka sanat menevät kutakuinkin: Laskin minä purteni Aurajokeen, sitä kahden puolen nyt… 2389 5.7.2007 Laulun nimi on "Aurajoella" ja sen on sanoittanut A. Nisunen. Melodia on kansansävelmä. Laulu löytyy äänitteenä LP-levyltä "Työväen lauluja". Sanat lauluun löytyvät kirjasta "Me laulamme".
Olisi mieluisaa kuunnella äänikirjoja työmatkalla, onko äänikirjoista mitään erillistä luetteloa josta näkisi, mitä on tarjolla? Ainakaan Helmet -nettisivuilta… 917 5.7.2007 HelMet –tietokannasta voi etsiä äänikirjoja menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla hakukenttään ”äänikirjat”. Tämän jälkeen voi valita joko CD-lelyt tai C-kasetit aineisto valikosta. Voi valita myös kielen kielivalikosta. HelMetistä löytyy vaikka millä mitalla äänikirjoja niin aikuisille kuin myös lapsille.
Mistä löydän ladattavia pelejä netistä kun haluan ottaa niitä muistitikulle itelle omalle koneelle pelattavaksi. Voisitko neuvoa jonkun hyvän nettiosoitteen… 1225 4.7.2007 Makupalat -hakemistossa on runsaasti pelilinkkejä. Joukossa on myös suomalaisten ja ulkomaisten pelien imurointipaikkoja. Osoite on http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=23913b9f-7ed2-42e5-ade6… Voit myös etsiä yksinkertaisesti Googlesta esim. hakusanoilla ladattavat pelit. Lopuksi pari linkkivihjettä http://www.pelikulma.net/pelit.php http://www.peliparatiisi.net
Löytyykö Akseli Gallen-Kallelan kirjoittamia (kuvittamia?) tarinoita, joita oli useampia ohuita teoksia? Kertovat mm. Lapista ja ne oli ehkä tarkoitettu… 1432 4.7.2007 Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931. Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
Etsin tietoja Varjakan saaren sahan ajoilta. Sahan toiminta päättyi 1929. 1218 4.7.2007 Varjakan alueen historiasta löytyy muutamia kirjoja: - Kuvia Varjakasta - Hirviniemi, Helena: Oulunsalon Varjakka: rakennushistoria, käyttö ja kunnostus - Kantonen, Timo : Satakunta sahaa Suomessa : kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä = Inventering av kulturhistoriska sågverk och -miljöer i Finland - Varjakansaaren saha 1898-1929 Kirjat ovat kaikki Oulun maakuntakirjaston kokoelmissa. Kuvia Varjakan sahasta löytyy ainakin tältä sivulta: http://www.studiovpulkkinen.net/varjakka.html Pieni sahan historia on tällä sivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjakan_saha
Löytyyko seuraavaa kirjaa mistään ja onko sitä mahdollista lainata (tai mahdollisesti ostaa): Vanhan karjalaisen suvun taipaleelta : Kirkisten sukuseuran … 1758 4.7.2007 Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
Vihmoa 1584 4.7.2007 Nykysuomen sanakirjan (osa 3) mukaan sana vihmoa juontaa juurensa sanasta vihma, joka puolestaan tarkoittaa pienipisaraista tihkusadetta. Sana tarkoittaa myös pirskottamista, eli veden ripottamista pieninä pisaroina. Lähde: Nykysuomen sanakirja (osa 3). WSOY.
Kysyn Päivi Repo-Lehikoisen kirjasta Haarasten sukukirja ISBN 952-90-8631-8. Onko kirjassa sisarukset TIINA LIISA HAARANEN s.6.5.1834 8.6.1834 Ahmov: Bd:… 2476 4.7.2007 Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan, ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Olen käsittänyt, että suomalaiset ovat ahkeria lainaajia, mutta mitään tilastotietoa eri kirjastojen lainamääristä en olen löytänyt. Olisi mielenkiintoista… 1298 3.7.2007 Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/ Valitse KITT-tilastotietokanta Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin. Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista. Unescon tilastoista, osoite...
L -loppuisissa sanoissa tuli vastaan sana: kimmel? Mitä mahtaa tarkoittaa? 3726 3.7.2007 Nykysuomen sanakirjan mukaan kimmel on runomuoto sanoista kimmelle, kimmellys. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja esittää "Tähtien kimmel" ja "Silmissä väikkyy kostea kimmel". Kimmelle on synonyymi sanoille kimalle, välke, hohde, loiste.
Tuleeko kirja: Viron historia, kirjoittaja: Seppo Zetterberg, kirjastoon lainattavaksi? 598 3.7.2007 Kirjaa on tilattu Espoon kirjastoihin ja varmasti myös Helsinkiin ja Vantaalle. Kannattaa seurata aineistotietokantaamme www.helmet.fi ja heti kun sinne on kirjaa merkitty johonkin kirjastoon, siihen voi jättää varauksen.
Liisa Keltikangas-Järviseltä on tänä vuonna toukokuussa ilmestynyt uusi kirja, nimeä en nyt muista, haluaisin tietää milloin se saapuu kirjaston valikoimaan ? 520 3.7.2007 Tuorein Liisa Keltikangas-Järvisen kirja, joka löytyy HelMet-tietokannasta on nimeltään ”Temperamentti ja koulumenestys”. Kirjan on kustantanut WSOY ja kirja ilmestyi viimevuonna (2006). Suomen kansallisbibliografian mukaan tämä on viimeisin Keltikangas-Järviseltä ilmestynyt kirja. Kirjan voi varata HelMet -tietokannan kautta. Varausta tehdessä tarvitaan käytössä oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi. HelMet löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Haluaisin tietää nimistä Alex ja Ella. Mistä maasta nimet ovat peräisin ja mitä ne tarkoittavat. 1414 3.7.2007 Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa. Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.