Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
Suomen suosituinta kirjaa on vaikea nimetä. Suomalaisesta kirjallisuudesta on tehty laaja tutkimus: Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat (1997), jonka saatavuuden saat Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Turun kaupunginkirjasto julkaisee myös kuukausittain 20 varatuinta -listaa, erikseen kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuudesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12523&culture=fi-FI&cont… Listasta selviää juuri nyt kysytyin kirjallisuus. Lisäksi Kirjakauppaliitto julkaisee kirjakauppojen suosituimmista kirjoista listan Mitä Suomi lukee? http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings jonka tällä hetkellä uusin tieto on joulukuulta 2010. Listat on erikseen kotimaisesta kaunokirjallisuudesta, käännetystä...
En pysty suoraan sanomaan, mistä on tässä tapauksessa kyse, mutta oletko täyttänyt hiljattain 15 tai 18 vuotta? Jos olet, korttisi pitäisi päivittää. Sen voit tehdä missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä, kunhan otat mukaan kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Alle 18-vuotiaalta kelpaa myös kuvaton Kela-kortti. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kyse ei ole siitä, että olisit uusinut lainasi jo kolme kertaa, sillä silloin järjestelmä antaa ilmoituksen ”LIIKAA UUSIMISIA”. Kirjastossa asia saadaan joka tapauksessa kuntoon.
Tehtävä ei ole varmastikaan helppo, sillä perikunnan jäljittäminen saattaa vaatia melkoisesti työtä. Aimo Rothin osalta voisi koettaa kysellä perillisistä vaikkapa Vaasan teknillisestä seurasta, jossa Roth ilmeisesti oli mukana. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.desnetti.fi/vts/Johtokunta/johtokunta.html. Koska Roth ilmeisesti asui Vaasan seudulla, yksi mahdollisuus olisi etsiä Vaasassa asuvia Roth-nimisiä, joista osa saattaisi olla sukua Aimo Rothille. Osoitteesta http://henkilot.eniro.fi/login?next=%2F löytyvällä Eniron yhteystietohaulla saa esiin ainakin jonkin verran Vaasassa asuvia Rotheja.
Tage Hedberg näyttää olevan vielä vaikeampi tapaus. Regina-tietokanta antaa sellaisen pienen lisätiedon, että Hedberg on sen mukaan...
Olet ehkä nähnyt Ylen Akuutti-ohjelman kuuroudesta ja musiikista. Ylen sivuilta löytyy tietoa ohjelman sisällöstä. Sen mukaan kuuro ihminen voi oppia tuntemaan musiikin värähtelyä ja erottamaan tiettyjä ääniä, vaikka ei niitä kuulekaan. Matalat äänet on helpompi aistia kuin korkeat. Erityisen herkästi aistitaan bassotaajuudet, joiden aiheuttamat värähtelyt ovat voimakkaimpia. Lisää tietoa ohjelman sisällöstä löytyy täältä:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/kuurokin_soittaa_nauttii_musiiki…
Kuuroudesta ja musiikista on tehty tutkimuksiakin, ainakin nämä:
- Musiikkikasvatus Suomen kuurojen kouluissa - kartoitus opetuksen toteutumisesta ja menetelmistä / Pia Kuusipalo. (pro gradu –työ, Jyväskylän yliopisto, 1996)
- Musiikki kahden...
Kysymyksessä on Juha Koirasen ohjaama elokuva Partanen. Lisätietoa elokuvasta http://www.elonet.fi/title/eknqp0/ sekä http://koti.mbnet.fi/thexder/Elokuva/partanen.html
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Suomalaisten luettelosääntöjen mukaan kansien kuvittajia ei todella oteta mukaan kuvailutietoihin. Aiemmin kuvitus saattoi olla irrallisessa kannen suojapaperissa. Pokkari- ym. muissa painoksissa saattaa olla aivan eri kuvitus, vaikka kirjan sisältö on sama.
Myöskään yhteisten kansaivälisten luettelointisääntöjen mukaan, joihin suomalaiset säännöt perustuvat, kansien kuvat ja otsikoiden muotoilu jätetään huomiotta.
Fennicaan luetteloidaan tarkimmin Suomessa, yleiset kirjastot saavat jättää omissa kuvailuissaan tiettyjä tietoja pois.
Urpo Huhtanen -nimistä näyttelyjulkaisua (ilm. 1990, 14 s.), voi lukea Turun yliopiston kirjastossa.
Linkistä
http://suomenkuvittajat.blogspot.com/search/label/Urpo%20Huhtanen
löytyy joitakin kuvia Huhtasen...
Mainiota Anu ja Antti sarjakuvaa julkaistiin Suomessa 1980-luvun puolivälissä.
Mainitsemasi De zingende zwammen albumi on julkaistu suomeksi nimellä: Laulavat sienet. Se ilmestyi vuonna 1984.
Lisätietoa sarjasta ja albumien suomennoksista löydät Kimmo Lakoman suomenkielistä sarjakuvaa kattavasti kokoavalta nettisivustolta:
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/anujaantti/anujaantti-original.html
Pahoittelemme, että Helmetissä tehdään ajoittain huoltotöitä. Toivottavasti ongelmasi on jo korjaantunut. Jatkossa Helmetiin liittyvät tekniset ongelmat kannattaa ilmoittaa Helmet-palautelomakkeen kautta, joka löytyy Helmetin etusivulta tai tästä osoitteesta:
https://www2.helmet.fi/feedback/
Valokuvaus on sallittua yleisissä kirjastoissa. Kohteliasta on kysyä lupaa ennen kuin kuvaa kirjaston asiakkaita tai henkilökuntaa. Lehtikuvaajilla on tapana varmistaa lupa kirjastonjohtajalta.
Osoitteessa http://www.promerit.net/salainen_asiakirja.htm mainitaan, että ”Hälsans faror” olisi tosiaan teoksen ”Terveyden vaarat” ruotsinkielinen versio, mutta en pysty asiaa tarkistamaan kirjoja vertaamalla, koska HelMet-kirjastoissa ei ole teoksen ruotsinkielistä painosta. On myös vaikea sanoa käytössä olevan tiedon perusteella, onko kirja kirjoitettu alun perin suomeksi vai ruotsiksi. Ehkä Kansalliskirjastossakaan ei ole asiaa pystytty selvittämään eikä siksi merkitty kumpaakaan käännökseksi. Suomenkielinen painos on julkaistu aikaisemmin, mutta varmuuden asiasta saisi kysymällä kustantajalta. Kustantajan yhteystiedot löytyvät yllä olevasta osoitteesta.
Ruotsinkielinen teos löytyy Fennica-tietokannasta nimellä ”Hälsans faror:...
Organisaatioteorioiden kehittymistä ja organisaatiotutkimusta esitellään esimerkiksi teoksessa Pauli Juuti Organisaatiokäyttäytyminen, 2006.
Bengt Karlöfin teos Organisaation olemus käsittelee organisaatiomuotoja, organisaatioiden anatomiaa, fysiologiaa ja psykologiaa. Tässä kirjassa on lisäksi katsaus organisaatioteorioiden päävirtauksiin.
2006 on ilmestynyt Risto Harisalon teos Organisaatioteoriat. Tämän teoksen esittely netissä http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2397/2233 .
Lisätietoa organisaatioteorioista internetissä, esim. http://www.answers.com/topic/organization-theory
Väristys on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa ilmestyi alkukielisenä viime kesänä ja kolmannen pitäisi ilmestyä tämän vuoden kesällä.
Käännöksen julkaisemisesta tietänee vain kustantaja, joka on WSOY. Ehkäpä heiltä saisi lisätietoa:
http://wsoy.fi/yk/contact/feedback
Tekstiviestit saapuneista varauksista ovat yleisimpiä mobiilipalveluja suomalaisissa kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa on myös mahdollista saada muistutus erääntyvistä lainoista mobiilipalveluna. Myös aineiston selaus matkapuhelimen avulla on mahdollista joissakin kirjastoissa. Uudemmissa verkkokirjastoratkaisuissa on myös mahdollista älypuhelimilla seurata omia lainoja ja tehdä varauksia. Aineiston saapumisilmoituksista tekstiviestinä peritään sama varausmaksu kuin postitse tai sähköpostitse ilmoittamalla. Maksut vaihtelevat eri kirjastoissa ja kirjastokimpoissa yleisemmin 0,50€ - 1€ välillä.
Mobiilipalvelut ovat kirjastojärjestelmien kirjastoille maksullisia lisäominaisuuksia, joita kirjastot tai kirjastokimpat ottavat käyttöön...
Ritva Lehmusoksan ja Pirjo Muurisen Ruokasanakirjan (ilm. 1998) mukaan pasteija on ”pieni suolainen voitaikinaleivonnainen, jossa on liha-, kala- tms. täyte tai hieno vuossa kypsytetty mureke, jota tarjotaan kylmänä leikkeleenä (esim. maksapasteija). Myös leivänpäällysaineena käytettävä tahna eli pasta” (s. 185).
Tietoa historiasta ei meidän lähteistämme löytynyt. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Ravintola-koulu Perhon kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.perho.fi/koulu/opiskelijalle/kirjasto.htm
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY. Kustantamon sivuilta ei löydy tietoa American Wife -kirjan käännöksestä. Myöskään Kirjavälityksen tietokannasta ei löydy tätä kirjaa. Täytyy vain odotella käännöstä edelleen...
Ainakaan Lauri Viidan Kootuista runoista Koirien torikokousta ei löytynyt, joten luultavimmin kyse ei ole Viidan runosta. Valitettavasti runolle ei löytynyt muutakaan tekijää.
