Ikävä kyllä laulunsanat ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niitä ei voi sen vuoksi julkaista internetistä ilman tekijänsä lupaa. Tästä huolimatta laulunsanoja löytyy jonkin verran verkosta, Smurffienkin lauluja saattaa ehkä löytyä.
Hakiessa (=googlatessa) kannattaa laittaa jokin lyhyt tunnettu lause kappaleesta lainausmerkkien sisään, esim. "smurffit rokkaa rajusti". Kappaleen nimellä tai kovin pitkällä sanapötköllä ei kannata hakea.
Helmet-hausta ei suomi-ranska matematiikan sanastoa löydy. Seuraavat lapsille soveltuvat matematiikkaa käsittelevät julkaisut löytyvät:
Mon premier Larousse de l'éveil, tosin esikouluikäisille
Dictionnaire jeunesse de la science
Helmet-haussa kohdassa "Tarkenna hakua" voidaan tehdä mm. kielirajaus http://www.helmet.fi
Ranskan kulttuurikeskuksen kirjastolla on aineistohaku sivulla http://extra.france.fi:2345/FIN/search.htm
Tälläkään haulla ei sanastoa löytynyt. Tässä kuitenkin kulttuurikeskuksen kirjaston yhteystiedot http://www.france.fi/ccf/
Kirjasto puh.(09) 2510 2130.
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Tämän palvelun arkistosta löytyy hakusanalla "kiinan kieli" verkkosanakirjoja kuten
http://babelfish.altavista.com/,
http://www.chinese-tools.com/names/search.html, http://www.mandarintools.com/chinesename.html, http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm,
Näissä on mahdollista valita joko perinteinen tai yksinkertaistettu kiinan kieli. Suomesta kiinaan kääännösmahdollisuutta ei ole, englannista kiinaan + lukuisia muita kielivaihtoehtoja löytyy.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Esimerkiksi tässä Blongin kirjassa puhutaan tulivuoripurkausten vaikutuksista
BLONG, R. J., Volcanic hazards : a sourcebook on the effects eruptions / ISBN: 0-12-107180-4. Sydney : Academic Press, 1984.
GtK:n kirjaston Hermanni-tietokannasta
osoitteessa
http://libraweb.gtk.fi/opac/default.aspx voi
etsiä lisää kirjallisuutta tulivuorista
kirjoittamalla Vapaasanahaku-kenttään hakusanaksi tulivuoret.
Kirjojen lainausta voi tiedustella sähköpostilla
library@gtk.fi tai soittamalla numeroon 0205502233.
Stailauksesta, asuntojenkin, löytyy tietoa helposti. Tieteellisen tiedon löytyminen onkin jo vaikeampaa. Tässä muutama:
- Tuulenmäki: From styling to business consulting (julkaisussa Form function Finland, 2004: 2, s. 6-9)
- Paasonen, Tavikset tapetilla: elämäntyyli-muutosohjelmat ja omannäköisyyden paradoksi (julkaisussa Lähikuva 2007: 2, s. 46-67)
Muita stailaukseen liittyviä teoksia ja artikkeleita ovat vaikkapa nämä:
- Villefrance ja De Lange: Stailaa oma kotisi (2007)
- Nyström. Stailaus lyhentää myyntiaikaa (Julkaisussa Arvopaperi 2007:2, s.34-36 ja 38)
Ainakaan Milleniumin osalta ei järjestelmää voi opiskella sen omaavien kirjastojen ulkopuolella. Samoin lienee PrettyLib- järjestelmän osalta.
Yleiskuvauksen Milleniumista saa järjestelmän toimittajan ja ylläpitäjän Innovative Interfaces sivuilta http://www.iii.com/mill/index.shtml
PrettyLib-kirjastojärjestelmä http://www.prettybit.fi/products.asp
Hakeutuminen harjoittelijaksi kirjastoon on keino, jolla kirjastojärjestelmiin pääsee tutustumaan.
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Nimeä Okka ei löydy ei valitettavasti löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelusta löytyy tieto, että tämän nimen kantajia on vain yksi vuosilta 1920-39. Okko sen sijaan yleisempi. Se on nimikirjojen mukaan Oskarin vanha puhuttelumuoto. Saksassa Okko on Oton rinnakkaisnimi. Ortodoksisessa kalenterissa sitä pidetään Prokopioksen muunnoksen Prokko lyhentymänä. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: etunimet.
Sananlaskujen monikielinen sanakirja on Sananlaskujen taskukirja, englantilaisia, saksalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia sananlaskuja, Herbert Yrjölä, 2003.
Suomalaisia sanalaskuja ja sananparsia englanniksi löytyy teoksesta Finnish proverbs, Penfield Press, 1990.
Suomalaisista sananlaskuista kerrotaan teoksessa Virtanen, Leea, Finnish folklore, Finnish Literature Society, University of Washington Press, 2000.
Kaikki teokset ovat saatavissa HelMet-kirjastosta www.helmet.fi .
1800-luvun alussa Suomessa vaikutti vahvasti kustavilainen tyyli, joka tuli meille Ruotsista. Se levisi aatelisten välityksellä heidän kartanoihinsa ja myös ruotsalaisten puuseppämestareiden tekemien huonekalujen kautta. Tyyli kotiutui kartanoiden, pappiloiden ja porvariskotien lisäksi maataloihin jääden vallitsevaksi pitkälle 1800-luvulle. Kustavilaisen tyylin tunnusmerkkejä ovat yksinkertainen selkeys, suoralinjaisuus ja keveys sekä muodon ja mittasuhteiden harmonia. Ornamentiikka on hillittyä ja valikoivaa. Väreistä yleisin oli helmenharmaa, mutta pastellisävyisiä rosaa, sinistä ja vihreää käytettiin myös. Kalusteista olivat suosittuja mm. hoikkajalkaiset kirjoituslipastot ja pinnasohvat, mutta yleisin kustavilainen kansanhuonekalu oli...
Teresa on myös kreikkalainen nimi ja tarkoittaa nainen Therasta. Thera on saari jota myös tunnertaan nimella Santorini.
Näin Pentti Lempiaisen kirjassa "Suuri etunimikirja".
(Vastattu 27.12.2007).
Angelika-nimen taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline, Angelita ja todennäköisesti myös kysymäsi nimi Anselica.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus. (Vastattu 30.7.2007)
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Mikäli Säkkijärvi-kirja, jonka mainitsitte, on Väinö Sepän kirja Säkkijärvi kautta aikojen, voin iloksenne kertoa, että kirjaa on lainattavissa monessa kirjastossa. Siitä vaan lähimpään kirjastoon pyytämään teosta kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on jokin muu kirja, sitäkin voi tiedustella kaukolainaksi oman kunnan kirjastosta.
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-...
Olihan tarkoitus varata alkukielinen eli englanninkielinen
laitos? Jos oli, olet varannut näköispainoksen, jonka molemmat niteet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 14.2. joten et mitenkään voi saada sitä tänään. Varaaminen ei onnistu jos antaa vain kaksi päivää aikaa kuljetukselle, vaikka kirja olisi ollut jossain hyllyssäkin. Mikäli taas oli tarkoitus varata kirja suomennoksena tai se nyt hätätilassa kelpaisi suomeksi, on sitä Tikkurilaan kirjastossa peräti neljä kappaletta tälläkin hetkellä hyllyssä. sieltä vaan hakemaan!
