Asiakkaat voivat soittaa kirjaston pianoa Helsingissä Kirjasto 10:ssä (sähköpiano), Vantaalla Tikkurilassa ja Espoossa Sellon kirjastossa (piano, flyygeli ja urkuharmoni).
Varaa aika etukäteen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;476
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Voisikohan kyse olla viisiosaisesta Tonttu- sarjasta vuodelta 1999.
Sarjan tarina kertoo tontusta joka asuu yksin mökissään metsän keskellä. Tarina oli Marjut Hjeltin, piirrokset Jaana Aallon ja sarjan oli toimittanut Maija Koivula. Musiikin sarjaan oli tehnyt Jari Sirniö.
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista ei löydy kyseistä sarjaa, eikä monista ohjelmista edes dvd:tä/videota välttämättä koskaan julkaistakaan. Mutta laita ihmeessä palautetta Ylelle, että lähettäisivät sen uudelleen! Tässä Ylen palautesähköpostiosoite: ohjelmapalaute@yle.fi.
Etsimääsi muistuttaa myös Viktor Rydbergin joululauluksikin sävelletty runo Tonttu, josta löytyy ainakin Martta Wendelinin kuvittama samanniminen kuvakirja vuodelta 1945. Runo kertoo...
Kirjaa ei ole suomennettu, sillä sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä mitään muutakaan Pierre Dukanin nimellä. HelMet-kirjastoista kirja löytyy ainoastaan ranskaksi.
Englanniksi tekijältä on ilmestynyt tänä vuonna laihdutuskirja ”The Dukan Diet”, mutta ainakaan toistaiseksi sitäkään ei näytä olevan Suomen kirjastoissa. Jos englanti sujuu, kirjan voi hankkia kirjakaupoista, joita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404300. Tai jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Lapinjärven kirjastossa ei Barry Sisters -duon tai Conny Francisin musiikkia ole. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on yksi Barry Sistersin levy: Side by side; We belong together (1998) sekä muutamia Conny (tai kirjoitettuna muotoon Connie) Francisin levyjä, ei kuitenkaan kysymiäsi (www.helmet.fi).
Lapinjärven kirjastosta ei löydy juutalaista kansanmusiikkia, mutta Loviisan kirjastossa on muutama levyllinen:
- Secrets, Feldman, Mark, Caine, Uri (2009)
- Klezmatics (esitt.), Jews with horns (1994)
- Galante, Inessa, Eighteen Jewish folk songs (1995)
Tiedot löytyvät alueen yhteisen Web-Origo-tietokannan kautta:
http://weborigo.loviisa.fi/
Monista Suomen kirjastoista löytyy runsaasti juutalaista perinnemusiikkia. Voit saada musiikkia...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ei tätä kirjaa tosiaankaan löydy muilla kielillä kuin englanniksi ja japaniksi. Fujisawan teoksia ei ole käännetty suomeksi.
En osaa sanoa, onko kirjaa käännetty ruotsiksi, mutta voit kysyä kirjaston kaukopalvelusta, löytyisikö kyseistä teosta ruotsin kielellä muualta Suomesta tai Ruotsin kirjastoista. Kaukopalvelu toimittaa kirjoja lainaan tänne myös Ruotsista.
Kaukopalvelun nettilomake löytyy tästä linkistä: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Taikuutta ja seikkailuja löydät esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjasta, Eoin Colferin Artemis Fowl -kirjoista ja Ursula K. LeGuinin Maameren tarinat -sarjasta. Potter-fanille voi suositella myös Reeta Aarnion kirjoja Maan kätkemät ja Veden vanki, ja taikojen parissa ollaan myös Diana Wynne Jonesin kirjoissa Noidan veli ja Tietäjän lapsuus. Terry Pratchettin kirja Vapaat pikkumiehet ja sen jatko-osat Tähtihattu ja Talventakoja kertovat Tiffany-tytön noitaopinnoista. Todellinen fantasiakirjallisuuden klassikko on C.S. Lewisin Narnia-sarja. Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja seuraa Torak-pojan ja hänen susiystävänsä vähän taianomaisiakin seikkailuja esihistoriallisessa maailmassa.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina...
Eduskunnan kirjasto http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx osaisi varmaan auttaa asiassa. Lisäksi Kauniaisten kirjaston käsikirjastokokoelmassa on matrikkeli Suomen eduskunta 1927-1929. Kirja on luettavissa kirjastossa. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=1927**+eduskunta**&searchscope…
Hollolassa ei tuolloin ilmestynyt omia lehtiä. Todennäköisesti yksityiskohtaisimmin sen asioista kirjoittivat Lahden lehdet
Etelä-Suomen Sanomat ja Lahti, jotka molemmat ilmestyivät v. 1920 nelisivuisina kolmesti viikossa (152 numeroa, yhteensä noin 610 sivua)
Lisätietoja voi kysyä esim. Hollolan kirjastosta
http://kirjasto.hollola.fi/
Suomen lehdistön historia 5-7 (Hakuteos). - Kustannuskiila, 1988
Ruotsista löytyy Vi Tippa-lehti (www.vitippa.com), joka vastannee eniten suomalaista Veikkaaja-lehteä. Tanskalainen www.tipsbladet.dk- sivusto kuuluu samaan sarjaan.
Useimmissa maissa vedonlyönnistä vastaavat keskenään kilpailevat yritykset, toisin kuin esim. Suomessa ja Ruotsissa, joissa pelaamisesta vastaa valtion omistama monopoliyhtiö. Siinä missä Veikkaaja-lehti taustoittaa Veikkaus Oy:n urheilupelejä, muissa maissa urheilulehdet vihjaavat useiden eri vedonvälittäjien kohteita.
Brittiläinen alan klassikko oli vuosina 1859-1998 ilmestynyt Sporting Life, joka keskittyi erityisesti sikäläisten urheiluvedonlyönnin ykköskohteisiin, hevoskilpailuihin. Lehden perinteitä jatkaa www.sportinglife.com- sivusto
Monet suuret eurooppalaiset...
Pallivahalla voidaan tarkoittaa joko vanhan Kaerlan kylän alueella sijaitsevaa siirtolohkaretta tai sen lähistöllä nykyään olevaa asuinaluetta. Pallivahan asuinalue kuuluu Kärsämäen ja Kaerlan kaupunginosiin, jotka ovat aikaisemmin olleet osa Maarian pitäjää. Alueen historiasta löytyy siksi tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia (osat I-III). Kärsämäen alueen historiasta voi lukea myös teoksista Kotikyläni Kärsämäki (2000, Pekka Paven) ja Sää ja mää ja meidän Kärsämäki (2007, toim. Rantanen ja Kumpulainen).
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Kyseessä lienee Cumulus-yhtyeen esittämä laulu Lämmin maa, jossa tosin ei lauleta paljaasta maasta, vaan tekstin tuo kohta kuuluu muistaakseni: "on alla jalkain lämmin maa, en kaipaa paikan vartijaa". Laulun on säveltänyt Cay Karlsson ja sanoittanut Hector. Yhtyeen naispuolinen jäsenhän oli Anki Lindqvist. Levytys näyttää olevan vuodelta 1971, ja laulu löytyy esim. seuraavilta äänitteiltä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=a%3Acumulus+…
Laulun tekstiä sisältävää nuottijulkaisua en valitettavasti onnistu löytämään kirjastojen tietokannoista.
Anni Polvan Tiina-sarjassa on kaikkiaan 29 kirjaa:
1. Tiina. 1956
2. Tiina aloittaa oppikoulun. 1957
3. Tiina kesälaitumilla. 1958
4. Tiina toimii. 1959
5. Tiina ei pelkää. 1960
6. Tiinalla on hyvä sydän. 1961
7. Tiina epäilee Juhaa. 1962
8. Tiina seikkailee. 1963
9. Tiina on aina Tiina. 1964
10. Tiinan uusi ystävä. 1965
11. Tiina saa ehdot. 1966
12. Tiinastako näyttelijä? 1967
13. Tiinaa harmittaa. 1968
14. Tiinalla on hauskaa. 1969
15. Tiinaa ei ymmärretä. 1970
16. Tiinan ampiaiskesä. 1971
17. Tiinaa tarvitaan. 1972
18. Tiina joutuu sairaalaan. 1973
19. Tiinakin ratsastaa. 1974
20. Tiina ottaa vastuun. 1976
21. Tiinalle otetaan pikkusisko. 1978
22. Tiina ei löydä Tinttamaria. 1979
23. Tiina saa suukon. 1980
24. Tiina eksyy. 1981
25....
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Käyttötunnuksen tekeminen Tampereen kaupunginkirjaston uuteen verkkokirjastoon onnistuu seuraavasti.
Käyttääksesi uutta verkkokirjastoa sinun pitää aluksi luoda itsellesi käyttäjätunnus, joka näkyy verkkokirjastossa esim. tekemiesi arviointien nimimerkkinä. Tunnuksen luomiseen tarvitset siis kirjastokortin numeroa ja sen tunnusluvun. Palveluun voivat tehdä käyttäjätunnuksen ne, joilla on Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Jos sinulla ei ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, saat uuden asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa.
Paina kirjautumisikkunassa Luo uusi käyttäjätunnus -linkkiä, joka on sisäänkirjautumisikkunassa sivun oikeassa reunassa.
Pääset sivulle, jossa pitää painaa Luo...
Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
