Kyllä oli, suomalaisia oli mukana useammassakin sodassa tuona aikana.
Suomalaisia osallistui vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen Varsovassa. Tällöin suomalainen sotilasyksikkö osallistui ensimmäistä kertaa sotaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Vuosina 1853 - 1956 suomalaisia taisteli Krimin sodassa. Suomalaiset tuntevat Krimin sodan ehkä parhaiten Oolannin sotana.
Vuosina 1977- 1878 suomalaisia oli mukana Turkin sodassa.
Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Perusteellisempi selvitys on kirjassa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä (päätoimittaja Ohto Manninen, 2007)
Valitettavasti kollegiaalisestikin tehty tiedonhaku ei ole tuottanut tuloksia. Klaus Haapaniemen kohdalta löytyy viittauksia juuri slaavilaiseen kansanperinteeseen ja satuihin, kuvittaja Ivan Bilibiniin, uuteen kansallisromantiikkaan. Se muistuttaa myös venäläistä Lubok-tyyliä. Verkossa oleva taidegrafiikan sanakirjasta sitä ei valitettavasti löydy, sillä se keskittyy esittelemään "vain" grafiikan tekniikkaa ja muutamia suuria nimiä: www.atelierhannula.fi/taidesanakirjat.html.
Nykytaiteen tietopalvelua suorittaa Kiasman tutkijakirjasto, joten sen puoleen kannattanee kääntyä: VtmKirjasto@fng.fi. Aalto-yliopiston (Taideteollisen korkeakoulun) kirjaston tavoittaa esim. sähköpostilla kirjasto-arabia@aalto.fi.
On tietenkin hyvin mahdollista,...
Ennen julkaistiin sukunimioppaita, joissa oli koottu käyttämättömiä sukunimiä. Uusin painos on vuodelta 1994 : Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet. Sitä voinee käyttää apuna, mutta paras tarkistaa Nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , ettei nimeä ole jo otettu käyttöön.
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Sanonnalla ei ennusteta tulevaisuuden olevan valoisa, vaan uhkaava. Sanonnalla viitataan nahkojen käsittelyssä tarpeellisiin kuivausvälineisiin.
Sanonta on osa repliikistä kirjassa Tuntematon sotilas. Lause on alunperin kirjoitettu kersantti Penttisen sanomaksi ja kuuluu: "Ei niitä hanki pitele. Nahkurin orsilla tavataan."
Lehteä ei ole vaasalaisissa kirjastoissa. Se löytyy Varastokirjastosta (https://finna.fi ja mm. Porin ja Lahden maakuntakirjastoista.
Kirjaston kaukopalvelu voi tilata lehden sinulle. Kaukolaina Varastokirjastosta ja maakuntakirjastoista maksaa 2 €.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön mihin tahansa palvelupisteeseemme tai täyttää kaukopalvelun nettilomakkeen. (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110…)
Kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä selvittämään lakiasioiden kiemuroita. Finlex-säädöstietopankin kautta löytyy Perintökaari, josta tietoa aiheesta löytyy ainakin luvusta 3: Puolison perintöoikeudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Tällaista on kysytty aiemminkin. Aiheesta on varmasti eri näkemyksiä ja yhden niistä löydät arkistostamme. Laitan sinulle linkin siihen ja suosittelen kirjan lukemista. Kirja varmasti herättää uusia kysymyksiä, joita muutkin ovat miettineet. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b5962df-e8c…
Vanhin kirjallinen merkintä sanonnasta "haukkua pataluhaksi" löytyy Christfrid Gananderin 1787 valmistuneesta sanakirjasta.
Sanan pataluha merkityksestä on useitakin selityksiä. Kielitoimiston mukaan todennäköisin selitys on, että sana pataluha liittyy murresanaan luha, luho, joka merkitsee rikkinäistä tai kelvotonta. Sanan alkuosa pata on lähinnä kielteinen vahvistussana, kuten sanoissa patahassu, patavanhoillinen, patatyhmä. Jos siis joku on pataluha, on hän tai se kerrassaan kelvoton tekele.
Pataluhan muita selityksiä löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Vaasasta kertovia romaaneja ovat mm:
Granholm, Olof: Pensionärsdansen
Hannus, Ulla: Inre hamn
Herala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger Blues
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase (vähän Vaasasta)
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Kankurikello
Laurila, Heikki: Paketti
Mikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipas (=Vanha Vaasa)
Nyström, Carita: Den förvandlade gatan
Ojaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien
Peltomaa, Marianne: Lydia Light
Pättikangas, Eira: Jokaisella kotinsa, Kirkas taivas, jäinen maa
Rabb, Solveig: Rubelgömman
Stürmer, Wava: Till varje pris
Topelius: Välskärin keromuksia
Wikström, Inger: I syrenernas tid. En berättelse om två kvinnor.
Östman, Catharina: Jag sökte en dröm...
tiistaina 12.12.1961
• aurinko nousi klo 9:25 ja laski klo 14:54
• joulukuun keskilämpötila Helsingissä: -3,5 astetta, Oulussa -9,8 astetta
• Suomen Pankin 150-vuotisjuhlat, pääjohtajana toimi tuolloin Klaus Varis
• suosituinta musiikkia:
The Marvelettes Please Mr. Postman (myöhemmin Beatles teki tämän tunnetuksi
Gene Pitney Hello Mary Lou
Rolling Stones Little red rooster
Maikki Länsiön ja Esa Saarion esittämä Hottentottilaulu
Helsingin yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä http://ethesis.helsinki.fi/ . Opinnäytteitä löytyi useita asiasanoilla China marketing tai China trade. Pari esimerkkiä:
- Lahtinen, Anja: Governance Matters : China's Developing Western Region with a Focus on Qinghai Province, 2010 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19191
- Jiang, Yanqing: Growth and Convergence: The case of China, 2009
https://helda.helsinki.fi/handle/10227/389
Internetissä olevia tutkimuksia. Esimerkiksi Nokia ja Kiina http://www.pdfarticles.com/topic/nokia+marketing+in+china.html
Samantapainen kysymys on ollut aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=23857a14-f228-4e0… .
Perus- ja tilastotietoja CIA - the...
Kyllä voi, kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa. Ajan skannaukseen voi varata joko netitse tai puhelimitse:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laitteet/
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy koko joukko Shelleyn runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Shelleyltä ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin Jaakko Tuomikosken suomentama ”Shelleyn runoja” (Kirja, 1929).
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Väitöskirjoja en minäkään onnistu mainitsemallasi termillä löytämään, muuta kirjallisuutta kyllä. Tuntuu hiukan siltä, että kirjaaminen sinänsä ehkä olisikin väitöskirjan aiheeksi melko suppea. Kannattaisiko sinun lähestyä asiaa käyttämällä joitakin laajempia tai rinnakkaistermejä? Yleinen suomalainen asiasanasto antaa asiasanalle 'kirjaaminen' seuraavat yhteydet:
kirjaaminen
Suppeammat termit: sähköinen kirjaaminen
X
Suppeampi termi: sähköinen kirjaaminen
X
Rinnakkaistermi: rekisteröinti
X
Korvaa termin: kirjaus
X
Kuuluu ryhmään: 71 Hallinto. Organisaatiotutkimus. Julkinen hallinto
X
Tyyppi: Asiasana
X
Ruotsinkielinen asiasana: diarieföring
"Kettu juoksi yli järven" (Räven raskar över isen) on alun perin ruotsalainen kansan- ja piirileikkilaulu, jota on laulettu ja leikitty esim. jouluna. Se kuuluu ruotsalaiseen jouluperinteeseen. Yhteys jouluun tulee juuri tästä käyttöyhteydestä, sillä laulun ruotsinkieliset sanat eivät ole mitenkään jouluiset. Niissä lauletaan ensin tyttöjen, sitten poikien ja eukkojen ja ukkojen laulu ja jos piirileikkiä vielä halutaan jatkaa, monissa nuoteissa annetaan ohjeeksi valita seuraaviin säkeistöihin jokin ammatti, esim. räätäli, suutari, leipuri jne.
Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Kullervo Lahtinen, josta löytyy artikkeli Populaarimusiikin museon sivulta (http://pomus.net/001433). Hän on jostain syystä päättänyt...
Tällä hetkellä pääkirjaston hyllyssä on ainakin seuraavat kylyhuoneremonttia ja kosteudeneristystä käsittelevät kirjat:
- Kylpyhuoneen remontti, 2010.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 1: Kylpyhuone : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2005.
- Syversen, Fred-Erik: Kaakelit ja klinkkerit : materiaalit, suunnittelu, työohjeet, 2003
- Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2009.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 21: Eristys ja ilmanvaihto : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2007
- Talonrakentajan käsikirja. 9: Vedeneristys- ja laatoitustyöt, 2007.
Kirjat ovat hyllyluokassa 66.4 ja 66.3.
Hei !
Pahoittelen tapahtunutta, näin voi käydä vaikka kirjastoissa pyritään suureen huolellisuuteen. Lähikirjastossanne muistettiin teidän tapauksenne. Jos vielä jatkossa sattuisi samoin, niin kannattaa ottaa mahdollisimman pian suoraan yhteys ko kirjastoon.
