| K. Merikoski toimitti Valistukselle Tuhannen ja yhden yön satukirjan vuonna 1945. Rudolf Koivu kuvitti sen. Kirjasta on otettu paljon uusia painoksia. Eikö… |
1203 |
|
15.10.2008 |
|
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
|
| Olen toimittaja ja tekisin jutun It-lehteen näyttelijä Veikko Honkasesta, joka on lukenut kenties eniten äänikirjoja Suomessa. Voisitteko auttaa hänen… |
1318 |
|
15.10.2008 |
|
Kannattaa ottaa yhteyttää Suomen Kansallisteatteriin http://www.kansallisteatteri.fi/media/index.php
Honkasen yhteystietojen saamiseksi haastattelua varten.
|
| Onko olemassa varauslistaa ostaa poistuvia kirjoja? On joitakin sisustuskirjoja, joita ei saa enää mistään. Haluaisin lunastaa tällaisia jossakin vaiheessa,… |
1132 |
|
15.10.2008 |
|
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
|
| Etsin tuotantoa tekijältä Jari Vuori |
320 |
|
15.10.2008 |
|
Jari Vuorelta löytyy yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta useita teoksia. Tosin en osaa sanoa, ovatko kaikki saman Jari Vuoren teoksia - asia selviää sinulle varmasti, kun katsot kirjojen sisältöä. Lehtiartikkeleita löytyy sekä Aleksi- että Arto-tietokannoista. Lähetän sinulle sähköpostin liitteenä tekemieni hakujen tuloslistat. Näihin tietokantoihin on pääsy kaikkien kirjastojen hakukoneilta, joten pystyt myös itse tekemään samat haut. Maakuntakirjastojen tilanteen näet Frankista (monihaku.kirjastot.fi).
|
| Etsin runoa "Teekannu" |
2433 |
|
14.10.2008 |
|
Teekannu-nimistä runoa ei löytynyt. Solveig von Schoultzilla on Lohkeillut teekannu –niminen runo, joka löytyy ainakin kokoelmasta Puitten takaa kuulee meren – valitut runot 1940-1989. H. C. Andersenilla on lyhyt satu nimeltä Teekannu. Se on mm. Andersenin suuri satukirja –nimisessä kirjassa. On myös olemassa englantilainen lastenlaulu / lastenloru nimeltä I’m a little teapot. Se on esim. tällä sivulla:
http://kids.niehs.nih.gov/lyrics/teapot.htm
Laulu on muutamilla kirjastoistakin löytyvillä levyillä, samoin kuin nuottina, mm.
Nursery rhymes : well known favourites for happy little one
Simply kids : 4 cd's of nursery rhymes, songs and stories
Just for kids not! : Fun songs / Edited by Milton Okun ; Arranged by Edwin McLean
Voisiko... |
| Mistä löytäisin askartelumalliksi oluttölkistä tehdyn keinutuolin ohjeen? |
4759 |
|
14.10.2008 |
|
Vaikka Googlen avulla löytyy oluttölkeillä päällystettyjä taloja, autoja ja huonekaluja, oletamme , että kysyjä tarkoittaa pienikokoista keinutuolia. Kyselimme Tieto-listan kirjastoihmisiltä ymmärrystä asiaan. Tässä kooste heidän tietämyksestään:
Hakusanalla "tin can rocking chair" toi kuvamateriaalia Googlessa. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä ynnä muita. Työt voinee luokitella kategoriaan "tramp art", kulkumiesten =hobojen, hippien ym. valmistamiin esineisiin.
Seuraavaksi oikeita teko-ohjeita:
Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta.
Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee... |
| "Tuula, jätskibaarin tyttö Tuula, tyttö jätskibaarin". Näin alkaa 60-luvun "kultakauden" iskelmä, nimi ei kuitenkaan ollut Tuula. Miten jatkuu ja kuka tehnyt… |
805 |
|
14.10.2008 |
|
Kappaleen nimi on Judith jätskibaarin tyttö ja sen on säveltänyt Kauko Käyhkö ja Kipparikvartetti levytti sen jo vuonna 1953. Sanat on tehnyt Aune Haarla, myös Ala-Tuuhosena tunnettu. Sanoja en saanut jäljitettyä ja molemmat Kipparikvartetti - muistoissamme-äänitteet vuodelta 1993 ovat "kadonneet" pääkaupunkiseudun kirjastoista - sekä kasetti että cd-levy. Jos äänitteen saa jostain käsiinsä, voi sanat kuunnella siltä.
|
| Mistä tulee / mitä tarkoittaa sukunimi sipinen |
2210 |
|
14.10.2008 |
|
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.... |
| Missä runossa on lause:Kallista viljaa leikkasi luoti, parhainta täällä säästänyt ei... Onko Pohjanpään runo esim. sankarihauta? |
906 |
|
14.10.2008 |
|
Hei!
Kyse ei ole Pohjanpään Sankarihaudasta, sen pystyin tarkistamaan. Runo on Heikki Asunnan kirjoittama, todennäköisesti löytyy kokoelmasta Leirinuotio (en kykene nyt tarkistamaan asiaa).
Googlella sain tulokseksi blogisivun http://jukola.blogspot.com/search?q=asunta%2C+heikki (vaikuttaa melko luotettavalta).
|
| Mistä tulee sanonta: Jos luoja suo ja viskaalit sallii? |
3155 |
|
14.10.2008 |
|
En löytänyt suomen kielen fraasisanakirjoista enkä muista lähteistä sanonnan alkuperää. Sanonnan alkuosa on voinut muotoutua Turun joulurauhanjulistuksen alusta: Huomenna, jos Jumala suo.... Vanhin joulurauhanjulistus on 1600-luvulla käytössä olleen tekstin suomennos. Nykyisen julistuksen pohjana on Turun palon jälkeen maistraatin sihteerin muistista kirjoittama sanamuoto, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulurauha . Sanonnan loppuosa on sitten uudempaa kieltä. Koko fraasin alkuperää en pystynyt selvittämään.
|
| Löytyykö tietoa Kokemäellä tapahtuneesta Wihuri lento-onnettomuudesta |
751 |
|
14.10.2008 |
|
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
|
| Poikani ( 12v) kuuli "hyvän biisin" kesällä, haluaisi tietää esittäjän ja kappaleen nimen ? Kotimainen, hyvä melodia ja siinä sanotaan mm....seiso tukevasti… |
387 |
|
13.10.2008 |
|
kappale on Zen Cafen biisi "Aamuisin".
löytyy "Jättiläinen" ja "Vuokralainen" -cd:iltä.
terveisin
Ylöjärven kirjasto
|
| Kuka on sanonut "Jumala on hyvä kysymys, mutta huono vastaus"? |
1119 |
|
13.10.2008 |
|
Paavo Haavikko on tosiaankin lausunut näin:
"Siis, Jumala on Hyvä kysymys mutta huono / vastaus. / Älä kysy vastauksella. Älä vastaa kysymyksellä."
Säkeet päättävät runon, joka alkaa sanoilla: "Toinen käsipari, se joka sijaitsee siipien / kohdalla, /". Runo on Haavikon kokoelmasta Prosperon runot: 45 runoa (Art House, 2001).
|
| Mitä alun perin on sanan joulu tarkoittanut? Onko se suomalais-ugrilainen sana? Jos ei, mistä kielestä, ja minkälaisesta yhteydestä sen käyttöön se on… |
3209 |
|
13.10.2008 |
|
Suomen joulu on skandinaavinen, todennäköisesti ruotsin kautta tullut laina, joka on ollut meillä käytössä ainakin niin pitkään kuin suomea on painettu kirjoihin eli Mikael Agricola (kuoli 1557) on sen jo tuntenut. Sana on lainautunut myös lähisukukieliin: inkeroisen, vatjan ja karjalan joulu sekä viron jõul, (useimmiten monikossa) jõulud. Samasta alkulähteestä on edelleen pohjoissaamen juovllat.
Samaa alkuperää on myös sana juhla. Todennäköisesti tämä sana on tullut kieleemme jo ennen joulua. Joissakin suomen murteissa juhla tarkoittaa nimenomaan joulua.
Etäisimmissä sukukielissä sana ei esiinny. Todennäköisesti ne käyttävät venäjästä lainattuja sanoja, esim. karjalan roštuo, roštuva, marin рошто/rošto. Nykyvenäjässä joulu on рождество/... |
| Levy-yhtiömme lopetti toimintansa ja saimme loppuvaraston cd-levyjämme, noin sata kappaletta. Haluaisimme saada ne musiikkikirjastoihin ympäri maata. Onko… |
226 |
|
13.10.2008 |
|
Musiikkikirjastoilla ei ole varsinaista keskuspaikkaa, josta levyjä voidaan jakaa ympäri Suomea. Turkuun voimme ottaa lahjoituksina vastaan muutamia CD-levyjä, mutta kunnan ulkopuolista jakelutoimintoa meillä ei ole. Toisin sanoen Turun ulkopuolelle levyt täytyy lähettää itse.
|
| Kaipaisin nuottia huilulle joltain suomalaisesta säveltäjältä. Tai jotain, mitä voisi kuitenkin soittaa huilulla, vaikka ei olisi varsinaisesti huilulle… |
3052 |
|
13.10.2008 |
|
Nuotteja suomalaisten säveltäjien huiluteoksista löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. On sävellyksiä sekä soolohuilulle (ilman säestystä) että huilulle pianon tai muun säestyssoittimen kanssa. On sekä helpohkoja että soittoteknisesti vaativampia yksittäisnuotteja tai kokoelmia. Ohessa muutama esimerkki:
Hilpeä huilu : suomalaisia sävellyksiä huilulle ja pianolle [osat 1 ja 2] (sis mm. Melartinin ja Hannikaisen kappaleita ja sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Sibelius, Jean: Nocturne (sovitus huilulle ja pianolle Belsazarin pidot -teoksen Nocturne nimisestä osasta.) Melartin: Sonata : for flute and guitar. Saariaho, Kaija: Laconisme de l'aile (soolohuilulle, sävelletty 1982).
Jyväskylän... |
| Olen pitkään miettinyt kuinka paljon myöhästymisestä johtunut maksu voi kasvaa. Itselläni nimittäin on tämän vuoden keväältä oleva maksu myöhästymisestä… |
1305 |
|
13.10.2008 |
|
Jos olet kirjan jo palauttanut, eikä sinulla ole muita lainoja, maksu ei enää nouse vaan pysyy sinä parina eurona, joka sinulla oli lainan palauttaessasi. Pälkäneen kirjaston sivuilla kerrotaan, että myähästymismaksun enimmäismäärä on viisi euroa lainaa kohden. Kannattaa soittaa tai käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Lisätietoa Pälkäneen kirjaston maksuista:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=saannot#myohastymismaksu
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=kirjastot
|
| Lapsuuden kirja kateissa, tekisi mieli löytää. Voikohan joku kirjastonhoitaja joka tuntee lasten kirjojen hyllyt hyvin auttaa... Nimeä en oikein muista. Se oli… |
1136 |
|
13.10.2008 |
|
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
|
| Onko mahdollista saada etälainaa Töölön kirjaston kautta? Kuulin luokkakaveriltani että näin voi tehdä ja hän oli saanut kirjat Hämeenlinnasta etälainalla… |
781 |
|
13.10.2008 |
|
On mahdollista. Voit täyttää kaukopalvelulomakkeen täällä: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Voit toki tehdä tilaukset myös Töölön kirjastossa kirjastonhoitajan kanssa. Ja aina voit valita kaukolainojen noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Kaukopalvelumaksut ovat Suomessa ja Pohjoismaissa 4 €/teos ja muualta Euroopasta 25€/teos.
|
| Mitä tarkoittaa etunimi Sirkka ja mistä se tulee esim. saksa tai hebrea? |
4099 |
|
13.10.2008 |
|
Hei!
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi, että Sirkan alkuperä on kirjallinen, mutta sirkka tarkoittaa myös kasvin itulehteä.
Kirjallinen alkuperä tarkoittaa vuonna 1877 suomeksi ilmestynyttä satukirjasta Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtautui tytön nimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin Sirkku tuli vuonna 1893 ja muuttui 1900 Sirkaksi. Sirkka-niminen lahti ilmestyi jo 1888.
Pentti Lempiäisen teos Nimipäiväsanat ja Kustaa Vilkunan Etunimet ovat hyvin samalla kannalla kuin Eeva Riihonen. Niissä mainitaan Sirkka-nimen yhteydet heinäsirkkaan ja keltasirkkuun, mutta ei mitään vieraskielisiä merkityksiä.
|
