Runo, jonka viimeisistä säkeistä on kyse, on nimeltään Sataa. Se kuuluu sikermään Rakkauden maisema. Rakkauden maisema taas on osa kokoelmaa Vaeltanut (1956). Valitettavasti Kirsi Kunnasta on käännetty melko vähän ja ruotsiksi erittäin vähän. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy ”Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta”, jossa on Kunnaksen koko tuotanto sekä käännökset:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm. Siellä mainitaan teokset Böcker från Finland (1996) sekä Ny finsk lyrik (1960), joissa kummassakin on Kunnaksen runoja, mutta runoa Sataa ei valitettavasti näistä kirjoista löydy.
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Tässä Agricolan linkki 1920-lukuun:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929 Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen.
Viimemainittu kertoo, että mm. vuonna 1923 yli 200 johtavaa kommunistia pidätettiin, heidän joukossaan kaikki 27 kansanedustajaa. Myös säännölliset radiolähetykset alkoivat kyseisenä vuonna....
Hei!
Kyseessä on varmaankin laulu Lapset työssä, joka löytyy ainakin teoksesta Lasten toivelaulukirja.Musiikki Fazer 1981. Laulun on sanoittanut Anni Lilja.
R. L. Stinen kotisivuilla on lista Goosebumps-kirjasarjan kirjoista:
http://www.rlstine.com/#nav/books
Tietoa Nightmare Room -sarjan kirjoista löydät puolestaan täältä:
http://www.thenightmareroom.com/frames_flash.html
Stinen suomennetut teokset kustantajan verkkosivuilla:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=333
Katso myös:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
http://en.wikipedia.org/wiki/Goosebumps
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Nightmare_Room
Kielikoneelta löytyy verkossa toimivia lakikielen sanakirjoja, tosin ne ovat maksullisia.
http://www.kielikone.fi/default.aspx?intProductID=264
http://www.kielikone.fi/default.aspx?intProductID=836
Lapin yliopiston kirjaston Oikeudelliset tiedonlähteet ( http://www.ulapland.fi/?deptid=25793 ) kertoo, että Edilexillä on lakikielen sanakirja suomi-ruotsi-englanti-saksa
http://www.edilex.fi/lakikirjasto/lakikielen_sanakirja
Sekin on maksullinen.
Netissä oleva Ilmainen Sanakirja sisältää jossain määrin oikeustieteen termistöä. http://www.ilmainensanakirja.fi
Todettakoon, että Finlexissä on lainsäädäntö myös ruotsiksi. http://www.finlex.fi/sv
Kirjastoalan meneillään olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa esim. seuraavista osoitteista.
Tampereen yliopiston Tutkii-tietokanta: https://tutkii.uta.fi/cris/index2.html
Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://www.info.uta.fi/tutkimus/index.php
Oulun yliopiston informaatiotieteiden laitoksen Hankkeet ja projektit -sivu: http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/hankkeet.html
Åbo Akademin informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://web.abo.fi/fak/esf/bii/research/index.htm
Opetusministeriön kirjastosivuilta löytyy tietoa jo valmistuneista selvityksistä ja projekteista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä: http://www.minedu.fi/OPM/...
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoja Suomen koulutusjärjestelmästä.
Yliopistot http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot/?lang=fi
Ammattikorkeakoulut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeako….
Helsingin opiskelupaikkoja ks. http://www.helsinki.fi/fi/index/koulutusjaopiskelu.html
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään...
2008 Standard Catalog of World coins 1901-2000 -kirjan mukaan tämän rahan arvo on kiertämättömänä eli täysin käyttämättömänä 0,65 Yhdysvaltain dollaria. Käytetylle arvoa ei mainita lainkaan.
Emme voi tietosuojasyistä kerätä yksittäisten asiakkaiden lainahistoriaa. Mutta voit itse Web-Origon (www.weborigo.lappeenranta.fi)luoda ns. omia hyllyjä, joihin voit kerätä lukemasi kirjat. Tarvitset nettipalveluun salasanan, jonka saat kirjastosta näyttämällä kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Salasana on sama millä pääset uusimaan omat lainasi, pääset varaamaan aineistoa sekä voit käyttää kirjastossa internetkoneita ja lainausautomaatteja.
Kirjastot voivat tilata maakuntakirjastoista sekä tieteellisistä kirjastoista omille asiakkailleen kaukolainaksi sellaista materiaalia, mitä omista kokoelmista ei löydy. Maakuntakirjastot, kuten Lappeenrannan maakuntakirjastokin,lähettävät muille kirjastoille omaa aineistoaan pyydettäessä. Kaukopalvelu toimii kirjastojen välillä eli esim. Kuopion kirjaston asiakas tekee kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossaan ja kirjasto pyytää aineiston jostakin toisesta kirjastosta. Kirjastot eivät lähetä aineistoa suoraan asiakkaalle. Kaukopalvelu on maksullinen palvelu, meillä siitä peritään tällä hetkellä 2-7 euroa tilauspaikasta riippuen. Ulkomailta tilattaessa hinta on 10-30 euroa tilauspaikasta riippuen.
Jaani on yksi lukuisista Johanneksen lyhennelmistä.
Nimi on voinut hyvinkin muodostua nimistä Jaan tai Jan. Virossa tunnetaan Johanneksesta tuo edellinen muoto Jaan. Suomen ruotsalaisessa almanakassa on puolestaan nimi Jan, joka periytyi meille keskiajalla Ruotsinmaalta. Tuolloin se tosin vielä oli pidemmässä, varhaisemmassa muodossaan Jahan. Suomalainen vastine nimelle on Jani.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto alkujaan hepreankielisestä nimestä Jochanan, joka merkitsee ’Jumala on armollinen’, ’Jumalan armo’, armonlapsi tai ’Jumalan lahja’.
Pentti Lempiäinen mainitsee Suuressa etunimikirjassaan, että Jaaniksi on joissakin kielissä epämuodollisesti kutsuttu Adriania, Fabiania tai Kristiania.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri...
Taitava tamperelainen kollegani tiesi kertoa seuraavat tiedot: Tipu ja mato kohtaavat kirjassa Tipu Topakka / Richard Scarry ; suomentanut Marsa Luukkonen. - [Helsinki] : Lasten parhaat kirjat, 1988. - 31 s. : kuv. ; 27 cm. Alkuteos: The early bird. - ISBN 951-567-008-X. Sivulla 19 on repliikki: "Tarkoitat varmaankin, että haloo, hiirenhäntä!"
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
Hakuteoksia ei löytynyt, mutta muutama käyttökelpoinen www-sivu.
Suomalaista musiikkia kannattaa etsiä www.yle.fi/aanilevysto tai www.laulut.fi
www.allmusic.com ja siellä advaced search eli tarkennettu haku voi olla myös kayttökelpoinen
Kirjastot.fi:n Frank-monihaku kertoo, että Ismo Sajakorven ohjaama Soittorasia -jännitysnäytelmä kuuluu videotallenteena Hollolan, Lahden, Kajaanin ja Kokkolan kirjastojen kokoelmiin. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Urho Willgrenistä ei löydy tietoa taiteilijamatrikkeleista. Hänen teoksiaan on myytävänä taidehuutokaupoissa ja gallerioissa. Taidepörssi 2003 –nimisestä julkaisusta saa selville hänen taulujensa hintatason. Taidekaupat antavat arviointiapua. Esim. Ten Art –nimisessä taidekaupassa www.tenart.fi on Willgrenin teoksia myytävänä. Kansainvälisellä sivulla web.artprice.com löytyy myös Willgrenin teoksia.
