Televisiolähetykset alkoivat Kambodzassa vuonna 1966 ja jatkuivat vuoteen 1975, jolloin tv-studiot tuhottiin. Ohjelmista en valitettavasti onnistunut löytämään tarkempaa tietoa. Cambodian Center for Independent Median vuonna 2009 julkaistussa raportissa (http://www.scribd.com/doc/52678581/Enhancing-Independent-Media-in-Cambo…) kerrotaan, että televisio toimi hallituksen tiukassa valvonnassa. Samaan aikaan länsimaisten toimittajien pääsy maahan kiellettiin ja vuonna 1972 National Radio of Cambodia lähetti ainoastaan vanhojen musikaalien ja draamojen uusintoja pelätessään rikkovansa uutta, kiristynyttä lainsäädäntöä.
Kambodzan mediahistoriasta löytyy englanninkielinen artikkeli Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Media_of_Cambodia....
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Nimi Koskinen esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa, 1600-luvulla myös Savossa. Nimi yleistyi etenkin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, jolloin siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat itselleen nimen. Vuoden 1906 nimensuomennosten yhteydessä fors ("koski")-alkuisia sukunimiä suomennettiin myös Koskiseksi.
Väestörekisterin mukaan Suomessa on 17216 Koskinen-nimistä henkilöä. Näistä 9006 on miehiä, 8923 naisia.
Uusin tällä nimellä julkaistu kirja on:
Powell, Diane Hennacy
Kuudes aisti : aivojen yliaistilliset mahdollisuudet
Jyväskylä : Atena, 2010
Myös nämä ovat ilmestyneet samalla nimellä:
Meller, Leo: Kuudes aisti
[Helsinki] : Kuva ja sana, 1975
Rokka, Jukka
Kuudes aisti : näkyjen ja ilmestysten maailmaa
Helsinki : Kuva ja sana, 1962
DVD-levyjen laina-aika Turun kaupunginkirjastossa on 2 viikkoa.
Tieto löytyy kirjaston kotisivuilta "Asiakkaana kirjastossa"-linkin alla olevasta käyttöoppaasta kohdasta "Lainaus ja palautus".
Tässä vielä linkki: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=13086&culture=fi-FI&cont…
Verona on kaupunki italiassa, mutta etunimenä sitä voidaan pitää myös lyhennyksenä Veronicasta (tai Veronikasta). Etunimenä se on käytössä etupäässä englantilaisella kielialueella. Yhdysvalloissa Verona-nimi on ollut eniten käytössä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja ei tunne Verona-nimeä, mutta Veronicalle se antaa nimipäiväksi 4.2. Legendojen mukaan Veronica oli nainen, joka ojensi ristiä kantavalle Kristukselle liinan, jolla hän voi pyyhkiä hikeä otsaltaan. Roomalaiskatolisessa perinteessä hänen muistopäivänsä on 4.2. Ortodoksisessa kalenterissa Veronikan päivä on 12.7. Veronica-nimi tulee kreikasta ja tarkoittaa voiton tuojatarta.
Lähteet:
Lempiäinen,...
Hei,
Kysymyksestäsi ei aivan tarkkaan selviä, tarkoitatko kaikkia rikoksia tai vain väkivaltarikoksia?
Tässä vastausta molempiin vaihtoehtoihin:
Suomessa tehdään tietyin väliajoin uhritutkimuksia (haastattelututkimus), joista löytyy tietoja esim. väkivallan ja tapaturman uhriksi joutumisesta. Viimeisin uhritutkimus-julkaisu on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulla http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tutkimusalueet/Kriminologinenyksikkotut… pdf-muodossa "Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009"
OPTL:n tutkimustiedonantoja 103 - Reino Sirén & Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen.
Findikaattori-verkkopalvelussa on sivulla http://www.findikaattori.fi/95/?show=teema myös tietoja uhrikokemuksista ja väkivaltarikoksista.
Kansainvälisiä...
Hyväkuntoisia kirjoja voi tarjota lahjoituksena paikalliselle kunnankirjastolle. Ensiksi kannattaa kuitenkin puhelimitse varmistaa, että he ottavat lahjoituksen vastaan.
Kirjastot yleensä katsovat, mitä kirjoja he tarvitsevat kokoelmaansa ja ottavat kokoelmaansa vain ne. Loput lahjoitetut kirjat saatetaan sijoittaa asiakkaille ilmaiseksi tarjottavien lahjoituskirjojen hyllyyn tai, jos ei sellaista ole, suoraan poistoon.
Lahjoittaja voi myös, mikäli näin sovitaan, noutaa takaisin itselleen ne kirjat, joita kirjasto ei pysty sijoittamaan kokoelmaansa.
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa...
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Vuoden 1929 markka on nikkeliä. Kirjassa "Suomen rahat arviointihintoineen 2008" sen arvoksi on laitettu 3 - 30 euroa. Arvo rippuu kuntoluokituksesta ja tarjottavista määristä. Kirjassa "Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviointihintoineen" vuoden 1929 markka on arvioitu 7 - 25 euron arvoiseksi.
Lisätietoja voit katsoa esim. osoitteessa http:www.numismaatikko.fi/
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Kirjastoalan ammattitutkinnon voi suorittaa Helsingissä SKL-instituutissa (osa Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa). Koulutus on nimeltään Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
SKL-instituutin yhteystiedot ovat
Käyntiosoite: Rautatieläisen-katu 5, 00520 Helsinki, Puh. 09 1489 0200, info(at)businesscollege.fi .
SKL-instituutin järjestämä kirjastoalan koulutus toteutetaan oppisopimuksella. Koulutukseen osallistuminen edellyttää useamman vuoden työkokemusta tieto- ja kirjastopalvelualalta ja alan työpaikkaa sekä työnantajan sitoutumista oppisopimuskoulutukseen.
Oppisopimuskoulutuksesta voi tiedustella Helsingin oppisopimustoimistosta, jonka yhteystiedot ovat seuraavassa:
Käyntiosoite: Hämeentie 11 A, Helsinki 53
Puhelinvaihde: (09)...
Vaasan kaupunginkirjastossa on huonosti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Aiheesta on olemassa esim. seuraavanlaisia teoksia: Lukkari: Kostamus-Sammon rakentajien tarinat 1-3 ; Koukkari: Rakentajat rajantakaiset ; Kainuussa ja Vienassa, näkökulmia naapurusten elämään. Näitä kirjoja voidaan kaukolainata halutessasi (esim. Turussa ja Kajaanissa), voit jättää kaukolainapyynnön joko kirjaston kotisivujen kautta tai paikan päällä kirjastossa.
Vaasan yliopiston kirjasto Tritoniassa on kokoelma Oulun yliopiston tekemiä tutkimuksia Kostamukseen liittyen. Saatavissa on mm. tutkimuksia aiheista: Työvoiman rekrytointi ja sopeutuminen Kostamus-työmaalla ja Tornion terästeollisuudessa ; Luoma, Pentti: Pohjoiset lähiöt : tutkimus Tornion terästehtaan...
Kalevanrinnettä ei löydy Ritva Korhosen suomalaisten asutusnimien paikallissijataivutusten hakemistosta Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Valtion painatuskeskus, 1990), mutta Tampere-aiheisen kirjallisuuden ja lehtikirjoittelun perusteella kielenkäyttöön näyttäisivät vakiintuneen muodot Kalevanrinteessä ja Kalevanrinteeseen.
"Kalevanrinteessä asuu vajaat 1 300 ihmistä." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen nousi 1950-luvun lopulla Kalevankartanon kokonaisuus, jonka ensimmäiselle vaiheelle -- kansa antoi heti nimen Kiinanmuuri." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen kauppakeskus ja 1500 asukasta" (otsikko...
Ylen ohjelmaopassivustolla kerrotaan, että Metsolat tv-sarjan kuvauspaikoista keskeisimpiä olivat Mouhijärvi (Metsoloiden tila), Hoikan kylä ja Pälkäneen Sappee, missä kuvattiin laskettelurinnekohtauksia.
http://ohjelmaopas.yle.fi/puhekupla/carl-mesterton
Tampereen tv-arkistosta kerrottiin lisäksi, että hautausmaakohtauksia on kuvattu Suodenniemen hautausmaalla.
Kari Suomalainen kuoli 78-vuotiaana 10.8.1999. Hänen toivomuksestaan hautajaiset pidettiin perhepiirissä.
Vaimo Lippe Suomalainen kertoo kirjassaan Elämässä kiinni, että siunaus tapahtui myös Pyhän Henrikin kirkossa. Karin tahdon ja tarkkojen ohjeiden mukaisesti hänen tuhkansa siroteltiin järveen Kokkokallion edustalle Visavuoressa. Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin museona toimiva taiteilijakoti. Kari Suomalainen oli taiteilija Emil Wikströmin tyttärenpoika.
Lähteet:
http://www.visavuori.com/
Suomalainen, Lippe: Elämässä kiinni
”Clinical laboratory science” -lehteä näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Sitä löytyy vuosilta 1988–2010. Helka-tietokantaa voi katsella osoitteessa https://finna.fi.
”International Journal of Nursing Education Scholarship” näyttäisi olevan vapaasti saatavilla Internetistä. Osoitteesta http://www.bepress.com/ijnes/vol6/iss1/ taitaa löytyä kaipaamasi numero.
Lehtiä ”Clinical Leadership & Management Review” ja ”Journal of Allied Health” ei näytä Suomen kirjastoissa tosiaan olevan, eikä niiden arkistoihinkaan pääse ilman maksua. Osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvä Frank-monihaku ei antanut niistä osumia.
”American clinical laboratory” taitaa olla sama kuin osoitteesta http://new....
Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/til/synt/tau.html) mukaan vuonna 1974 Suomessa syntyi 31 853 poika- ja 30 619 tyttövauvaa eli yhteensä 62 472 lasta. Tilastossa ovat mukana vain elävänä syntyneet lapset.
