HelMet-ohjeissamme on "Omat tietoni" -ohjevalikoiman alla ohje "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Tässä ohjeessa neuvotaan, mikä tuo lukitusruutu on. Rastittamalla varauksesi, lukitset sen niin, että varaus ei lukituksen aikana saavu sinulle noudettavaksi. Näin voit tehdä esimerkiksi lomasi aikana. Varauksen vapautus lukituksesta tapahtuu rastin poistamalla. Eli ruutua ei tule rastittaa, jos haluat kirjan mahdollisimman pian.
HelMet-ohjeet: https://luettelo.helmet.fi/search*fin/k
Tarkoitatko alla olevaa sivua? Helmet-uutuudet-sivulle tulee aineistoa päivittäin, ja uutuus pysyy listalla pari viikkoa. Uusia elokuvia ei kirjastoihin ole sinä aikana tullut enempää.
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Aino Ollila (1900-1971) syntyi Käkisalmessa. Hän toimi opettajana Helsingin käsityönopettajaopistossa vuosina 1928-1965. Hän kirjoitti artikkeleita mm. Kotilieteen ja käsityölehtiin. Tuon ajan lehdistä ei ole artikkelihakua, joten artikkelit löytyvät vain selaamalla lehtiä. Teoksessa Tekstiiliopettajaliitto - Textillärarförbundet 1911 - 2001 saattaisi olla tietoa Ollilasta. Porin kirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Suomen käsityön museossa (http://www.craftmuseum.fi/) saattaisi olla tietoa Aino Ollilasta. Satakunnan Kansan artikkeli näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa: http://www2.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/artikkeli.php?id=75708
Voisiko kirjan Elli ollakin nimeltään Aino? Silloin kirja voisi olla Ella Treffnerin vuonna 1939 suomeksi ilmestynyt Aino, pikkuinen emäntä. Kirja on alunperin vironkielinen. Siitä on otettu useampiakin uusia painoksia. Kirjan tiedoissa on virheellisesti tekijän etunimenä H.
Kirjassa pikku-Aino hoitaa nukkeja, nallea ja kissaa, siivoaa ja tekee muitakin perheenemännän töitä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirja on Pasilan kirjavaraston ja Kallion kirjaston kokoelmissa. Kirja on vain käsikirjastossa, eli sitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos elokuvasta ei ole varauksia, kannattaa se uusia, uusimiseen riittää kirjastokortti ja sehän onnistuu myös www.helmet.fi palvelussa jos sinulla on kirjastokortillasi pin-koodi.
Jos varauksia on, ei auta muu kuin hakea levy kotoa ja palauttaa kotelo levyineen mahdollisimman pian mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Tyttäresi voi palauttaa bestsellerin palvelutiskille ja lainata sen sitten omalle kortilleen.
Isommissa kirjastoissa voi olla käytäntönä, palauttaa kaikki aineisto automaatilla. Jos näin on, täytyy palautuksen jälkeen pyytää henkilökunta hakemaan teos.
Hei!
Olisin uusinut kirjasi, mutta nimelläsi ei löydy kirjastokorttia! Onko kyse esim. opiskelijakirjastosta vai mistä? Ole hyvä, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Tässä on tiedot HelMet-kirjastojen uusinnasta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4ba67149-c47…
Hei!
Varauksesi ovat näköjään leffoja. Eivät ne mitenkään ole jumissa, ellei jumiksi lasketa sitä, että yksi on myöhässä. Ne ovat siis lainassa ja yksi on vasta menossa asiakkaalle eli odottaa noutoa. Kyllä ne ovat tulossa!
Tallennus liittyy selaimen asetuksiin. Syy entisen käytännön muuttumiseen on ilmeisesti se, että Helmetin kirjautumissivun verkko-osoite on muuttunut.
Tietotekniikkaosastoltamme arveltiin, että asia voisi korjautua selaushistorian poistamisella. Mikäli selaimesi on Internet Explorer, tämä tapahtuu seuraavasti: sivun harmaassa yläpalkissa on kohta suojaus ja sitä näpäyttämällä tulee esiin ensimmäisenä ’poista selaushistoria’. Tietotekniikkavirkailija arveli, että HelMetiin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma kysyisi, haluatko ohjelman muistavan näppäilemäsi tiedot.
Voit myös ottaa yhteyttä Lasipalatsissa sijaitsevan Kohtaamispaikan läppäritohtoriin. Kohtaamispaikalla annetaan henkilökohtaista neuvontaa tietotekniikassa. Puhelinnumero on 09...
Kappaleen alkuperäinen versio on italialainen Le stagioni dell'amore (säv. Remo Speroni-Alessandro Lovotti, sanat Giovanni Sanjust), se löytyy Youtubesta, kun haet nimellä ja esittäjän nimellä Milva. Alkuperäisissä sanoissa luetellaan vuoden kuukaudet ja kuvaillaan niitä kai rakkausmielessä, kertosäkeessä toistetaan "Nämä ovat rakkauden vuodenajat" -teemaa. Eli suomalaiset Junnu Vainion sanat ovat aivan omaa taidettaan eivätkä juurikaan viittaa alkuperäisiin.
Hei!
Venäläisen nykykirjallisuuden lukeminen perinteisten klassikoiden ohella on erittäin hyvä lähtökohta tutustua venäläisyyteen. Tässä on lista kirjastostakin löytyvistä suomennetuista venäläisistä nykykirjailijoista:
Boris Akunin, Andrei Astvatsaturov, Mihail Berg, Joseph Brodsky, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Dmitri Gluhovski, Viktor Jerofejev, Natalja Kljutšarjova, Andrei Konstantinov, Alexandra Marinina, Viktor Pelevin, Jevgeni Popov, Vladimir Sorokin, Eduard Topol, Ljudmila Ulitskaja
Klassikoista voi suositella Gogolia, jota venäläisen kirjallisuuden asiantuntija Jukka Mallinen piti ensimmäisenä realismin edustajan venäläisistä klassikoista. Jukka Mallinen on itse kääntänyt erityisesti Viktor Jerofejevia, joka esimerkiksi...
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löydät tiedon suomennoksista. Kannattaa etsiä kirjailijan kautta: vanhemmista teoksista ei välttämättä ole viety tietokantaan alkuteoksen nimeä.
Fennica kertoo julkaistusta tuotannosta. Tietoa teoksen saatavuudesta kirjastojen tai kirjakaupan kautta ei sieltä löydy.
Kirjastojen saatavuustiedot löytyvät Frank-monihaun kautta. Voit hakea esimerkiksi maakuntakirjastojen tai yliopistokirjastojen tietoja:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kovin nopea tämä hakutapa ei kyllä välttämättä ole.
Kysyin asiaa Tanskan kirjastojen tiedonhakupalvelusta 5.9. Kollegani siellä arveli, että kysymyksessä voisi olla Matador, jota tehtiin vuosina 1978-1981 ja joka kertoo 1930- ja 1940-lukujen elämästä Tanskassa. Suomessa sitä on nähty FST:n kanavalla 5. Lautapeli Monopoli on tanskaksi nimeltään Matador, mistä ilmeisesti johtuu sarjan suomenkielinen nimi.
Englanniksi ja tanskaksi tietoa löytyy muun muassa wikipediasta sekä Danske film -tietokannasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Matador_(Danish_TV_series)
http://www.danskefilm.dk/tvserie/1.html
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
Onnea tyttären syntymän johdosta!
Leevi-nimi on raamatullinen ja pohjautuu ilmeisesti heprean kielen sanaan lawa, joka tarkoittaa uskollista. Suomessa nimen yleisyys liittyy myös Lars Levi Laestadiukseen, lestadiolaisuuden ruotsalaiseen perustajaan. (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Naispuolista vastinetta nimellä ei taida olla. Ääntämyksellisesti lähinnä olisivat ehkä Leea, Leena ja Leeni.
Informaatikkomme muisteli vanhoja:
1990-luvun merkkipohjaiset asiakaspäätteet olivat joko normaaleja
PC-tietokoneita, joissa oli käytössä DOS-käyttöjärjestelmä tai sitten "tyhmiä" päätteitä, jotka olivat yhteydessä palvelimeen. Palvelimen käyttöjärjestelmä oli usein joku Unix-versio, mutta muitakin käyttöjärjestelmiä oli useita (esim. OpenVMS ja IBM:n OS/390). Nuo mainitut ASCII-internetkoneetkin olivat päätteitä,
joissa kaikki tietojenkäsittely tapahtui palvelimella.
Kirjan Sukunimet, jonka ovat toimittaneet Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala ja joka on ilmestynyt v. 2000 mukaan sukunimi Nuutinen on kansankielinen muoto Knuutinen -sukunimestä. Se on lähtöisin pohjoismaisesta miehennimestä Knut. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että tämä etunimi merkitsee ylpeää tai reipasta, muinaissaksassa sana knuz merkitsee urheaa. Eniten Nuutisia asuu Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Kysy kirjastonhoitajalta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 11-17 ja perjantaina klo 11-15.
Lisätietoja: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/chat
Helsingin kaupunginkirjastoissa voit tuoda omat DVD-levysi tai ostaa 2 euroa kappaleelta maksavia DVD-levyjä. Myllypuron kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite.
