Tuomas Kangasniemen artikkeli Rikosmyytti elää yhä: todellisuudessa rahan tuhoaminen on täysin laillista (Tekniikka & talous 30.9.2009, päiv.12.10.2010) http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/rikosmyytti+elaa+yha+todellisuude… käsittelee tätä aihetta. Suomen Pankin lakimies Pekka Somerkosken mukaan ”laillisesti omistettujen ja omassa hallinnassa olevien seteleiden polttamisesta ei ole rangaistuskäytäntöä, joka olisi tiedossani”.
Tämän mukaan rangaistuksia setelien tuhoamisesta ei ole koskaan aiemminkaan säädetty eikä asiaan liittyviä kannanottoja, jotka sitoisivat poliisi- ja syyttäjäviranomaisia tai tuomioistuimia, ole Somerkosken mukaan mistään saatavissa.
Sen sijaan Somerkoski muistuttaa, että Suomen Pankki pitää rahan tahallista...
Vaikka en onnistunut löytämään asialle pitävää vahvistusta, on mitä luultavinta, että Vaitinaro on saanut nimensä samaan tapaan kuin samoilla tienoilla sijaitseva Pispanaro: "Pispa omisti niittymaata Hyhkyn itälaidalla Pyhäjärven rannalla. Tienoota sanottiin Pispanaroksi." (Helenius) Niin kuin muuallakin Suomessa, oli vanhan Pirkkalan isännillä paljon näiden henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuneita nimiä, joita heimoveljet olivat antaneet heidän ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksiensa perusteella. Vaitti on mitä todennäköisimmin siirtynyt sukunimeksi hiljaiselle ja vähäpuheiselle ihmiselle annetusta lisänimestä. Otaksuttavasti vanhan Pirkkalan pitäjän Hyhkyssä on ollut tämänniminen isäntä, jonka mukaan Vaitinaro on sitten nimetty...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kielikahvilassa on 22.10.2012 klo 18-19.30 yhtenä keskustelukielenä ruotsi. Tilaisuus on Hämeenlinnan pääkirjaston kahvila Novellissa (Lukiokatu 2). Sen järjestävät Hämeenlinnan pääkirjasto, Vanajaveden Opisto ja Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelut. Kielikahvilassa keskustellaan eri kieliryhmissä alkuperäispuhujien johdolla. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa
Sadun kirjoittaja on Annikki Setälä. Sen löytää Rudolf Koivun lukukirjasta (Helsinki : Otava, 1977). Kirja on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
T-26 - panssarivaunun tekniset taulukot löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Kantakoski, Pekka: Punaiset panssarit: Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945.
Milsom, John: Russian Tanks 1900-1970.
Em. teokset löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, josta niitä voi oman kirjastonsa välityksellä pyytää kaukolainaksi.
Lisätietoja voi antaa myös Panssarimuseo (www.panssarimuseo.fi)
Hämeenlinnan pääkirjastossa tänä syksynä järjestettävien "Verkkostartti" -kurssien (5 x 2 tuntia), ilmoittautuminen päättyi jo 24.8. Ryhmässä 1, joka pidetään 26.9. - 24.10. keskiviikkoisin klo 12:00 - 14:00, on nyt yksi paikka vapaana. Kurssi pidetään pääkirjaston Atk-luokkassa, Lukiokatu 2. Lähikirjastojen kurssit ovat täyttyneet. Verkkostartit sisältävät aloittelijoille ohjattua opastusta tietokoneen ja verkkopalveluiden käyttöön. Aiheina ovat tietokoneeseen tutustuminen, internetin, sähköpostin ja tekstinkäsittelyn alkeet, digikuvien tallentaminen, muistitikun käyttö. Koulutus on maksutonta.
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
- Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti...
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Suomen lajien uhanalaisuus : Punainen kirja 2010 arvioi kasveistamme uhanalaisiksi kaikkiaan 197 lajia. Näistä 31 kuuluu luokkaan äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered):
baltiantoukokämmekkä
harsomatara
idänmasmalo
imeläkurjenherne
isopukinjuuri
itämerenlaukkaneilikka
kaitaängelmä
kaunopihlaja
kellokanerva
kiiltovalkku
koiranruusu
lehtokattara
merisolmukki
meritatar
perämerenmaruna
pikkulehdokki
pikkunoidanlukko
pohjanailakki
pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotu
punavalkku
rantaruttojuuri
räpyläsara
rönsysorsimo
sorsanputki
talvikkipaju
tunturikeulankärki
tunturisarake
tähkähelmikkä
valkopärskäjuuri
vuorikuisma
värimaratti
Punaisen kirjan lisäksi suositeltavaa...
Kalle Päätalolta löytyy englanniksi käännettynä Koillismaa-sarja: Koillismaa, Selkosen kansaa, Myrsky Koilismaassa, Myrskyn jälkeen ja Mustan lumen talvi. Näistä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla Besfore the storm, Our daily bread ( Koillismaa) , The winter of the black snow. Lisäksi Päätalolta on käännetty Ennen ruskaa viroksi ja Viimeinen savotta ruotsiksi. Ruotsinkielinen Sista hygger löytyy myös pääkaupunkiseudun kirjastoista, samoin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden löytyy venäjäksi.
Lähde: Suomen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Merja Jalon Ponitalli vaarassa -kirjassa käydään tekemässä hevoskauppoja ravitallilla. Nimeltä tulevat mainituksi vain hevoset Valerie, Little Sun ja Hurra, josta kaupat tehdään.
Kirjaston aineistotietokantaan ei ole lisätty tietoa remasteroinnista. Levy on alunperin julkaistu vuonna 1972 LP-levynä. Uudesta levytyksestä ei ole tietoa, joten ilmeisestikin vuoden 2002 cd-levy on sama levytys kuin vuoden 1972 lp-levy. Cd:tä ainakin myydään remasteroituna:
http://cdon.fi/musiikki/hansson_bo/ur_trollkarlens_hatt_(magicians_hat)…
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia kolme kertaa verkkokirjastossa, puhelimitse tai kirjastossa asioidessa pelkällä kortilla. Sen jälkeen sinun täytyy palauttaa kirjat, mutta voit toki lainata ne uudelleen, jollei niistä ole varauksia.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen korttia? Jos korttisi on voimassaoleva ruskeavalkoinen vanha kirjastokortti, ja sinulla on muistissasi kortin tunnusluku eli pin-koodi, se on edelleen käyttökelpoinen, ja voit tehdä varauksesi Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos sinulla on voimassaoleva kortti, mutta tunnusluku on unohtunut, voit lähettää sähköpostitse kirjastokorttisi numeron, niin voimme tehdä varaukset puolestasi.
Ilman korttia varaaminen ei ikävä kyllä onnistu. Voisitko siinä tapauksessa pyytää esim. kortin omistavaa ystävääsi tekemään varaukset itselleen? Jos kirjat ovat hyllyssä jossakin kirjastossa, voit myös soittaa tähän kirjastoon ja pyytää varaamaan kirjat hyllyyn itsellesi kolmeksi päiväksi. Kirjat on...
Muutama päivä sitten kysyttiin samaa kappaletta näin:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ff9dc31f-56…
Kysymyksessä on kohta:
"ja hieman lisätietoa:"Laulu on sarjasta ,Ameriikankiertue ,Helismaa ,Rautavaara . Tekivät lauluja siirtolaisille.Näin kertoi Esa Niemitalo kun häneltä kysyin.""
ja sitä kautta oletettavan kappaleen jäljille päästään.
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Rautavaara
"Rautavaaran ja Helismaan välit alkoivat kuitenkin taas parantua 1950-luvun lopulla, muutamaksi vuodeksi ennen Helismaan kuolemaa 1965.[4][80] Vuonna 1957 he tekivät pitkästä aikaa levyn yhdessä, kappaleen ”Taas tavattiin”.[4] Vuosina 1959 ja 1960 Rautavaara teki kaksi pitkää kiertuetta Yhdysvalloissa...
Vaikea ongelma. Haukkuminen liittyy usein siihen, että koira vartioi reviiriään eli kotiaan ja haukkuu karkoittaakseen tunkeilijan. Päivällä posti putoaa luukusta usein myös sellaisena aikana, että kotona ei ole ketään puuttumassa asiaan. Ongelma paljastuu usein vasta naapureiden valitettua asiasta. Tältä kannalta aihetta käsitellään uusimmassa Koiramme-lehdessä (syyskuu 2012) artikkelissa Miksi haukku häiritsee:
http://www.kennelliitto.fi/fi/kennelliitto/koiramme/
Pari muuta haukuntaan liittyvää artikkelia on Koiramme-lehdessä vuodelta 2008 (nro 12, s. 40-41) ja 2006 (nro 10, s. 6-11).
Hauva.com-sivustolta löytyy aiheeseen liittyvä artikkeli:
http://www.hauva.com/node/840
Hyviä neuvoja löytyy myös mm. Tuire Kaimion kirjasta Koirien...
Robert Ludlumilla oli useita teoksia, jotka jäivät kesken hänen kuoltuaan. Useita niistä on viimeistelty ja julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Ludlumin kirjoissa esiintyy yleensä yksi mies tai pieni joukko, jotka taistelevat salaisia järjestöjä tai salaliittoja vastaan. Medusa-alkuisia nimiä on käytetty suomennoksissa vuodesta 1980. Medusa lienee kääntäjän antama nimi. Sen jälkeen sarjallisuus on näköjään haluttu säilyttää. Medusa (kr. Μέδουσα) oli kreikkalaisessa tarustossa hirviömäinen naispuolinen olento gorgo, joka katseellaan pystyi muuttamaan ihmisen kiveksi.
Ludlumin kirjoista on tehty monia televisiosarjoja ja elokuvia. Tunnetuimmat elokuvat ovat Verinen viikonloppu sekä Medusan verkko (The Bourne Identity), Medusan isku (The...
Kirja, Björne, Lars: Syihin ja lakiin eikä mielivaltaan : Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918-1939. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys. 1977, löytyy useista pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, mm. uudesta Kaisa-talosta, Fabianinkatu 30, 4. kerr. Oikeustiede.
Kaikki halukkaat saavat kirjastokortin Helsingin yliopiston kirjastoon.
