Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Voit toki käyttää HelMetiä jatkossakin. Sitä voi käyttää jopa ulkomailta. Ainoastaan kortin saamisen edellytys on, että on osoite Suomessa sekä voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos korttia ei käytä vuosiin, se saatetaan poistaa kirjastojärjestelmästä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja HelMet-kirjastojen asiakkaana olemisesta.
Antero Holmilan teos Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 on saapunut kokoelmaan ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä se on Jukolan kirjastossa hyllyssäkin. Pisteytyksen puuttuminen ei estä varaamista.
Seitti-verkkopalvelun mukaan levy on cd-muodossa, mutta todellisuudessa kyse on LP-levystä. Valitettavasti tämän levyn kohdalla oli tiedoissa virhe.
Kaukolaina-asioissa kannattaa olla aina ensiksi yhteydessä omaan kirjastoon. Sieltä välitetään kaukolainapyyntö sinne, missä haluttu materiaalia on saatavana.
Siirrymme tällä hetkellä (lokakuu 2015) HelMetissä vanhasta arvostelujärjestelmästä uuteen, eikä vanhoja arvosteluja ole vielä siirretty. Kaikkien arviointejen pitäisi kuitenkin siirtyä uuteen järjestelmään.
Uudessa järjestelmässä arvioinnit näkyvät kaikkien arvostelupalvelu Chilifreshiä käyttävien kirjastojen kesken.
Mikäli sinulla on lainaushistoria käytössä, voit tarkistaa lainaamasi teokset myös sieltä. Klikkaamalla teoksen nimi -otsikkoa saat lainasi aakkosjärjestykseen.
Olisiko mahdollista, että muistatte tunnuslukunne väärin? Tunnusluvun voi vaihtaa seuraavalla kirjastokäynnillä. Samalla voidaan testata jos kyseessä on joku muu tekninen häiriö. Kirjastokorttinne tiedot näyttävät olevan kunnossa.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku....
Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
Kävin läpi HelMet-tietokannan tarjontaa ja löysin vain yhden kirjan, joka näyttää olevan tarjolla kysyjän kaipaamassa neljässä formaatissa. Kyseessä on Arto Paasilinnan romaani Kylmät hermot, kuuma veri (Heisses Blut, kalte Nerven). Se on tarjolla molemmilla kielillä sekä paperi- että äänikirjana.
Yleisesti ottaen voi todeta, että äänikirjoja julkaistaan lähinnä kaunokirjallisuudesta. Saksankielisistä äänikirjoista HelMet-tietokannassa vain muutama voidaan laskea tietokirjallisuuden piiriin.
Heikki Poroila
Kysymykseen on vaikea antaa lyhyttä vastausta, koska kysymyksessä ei ole täsmennetty, etsitäänkö alkukielisiä lauluja vai mahdollisesti myös suomennoksia. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan tässä satukirjassa on ainakin seuraavat "laulukilpailuun" liittyvät runot (voi olla muitakin, en pysty nyt tarkistamaan asiaa): Lilla käringtands bekymmer - Fru Pensé och flickorna styvmorsblom - Fru Kastanjeblom och hennes söner - Lilla fru Bondböna - Pyrola - Ogräsets sång - Grodans sång.
Suomen Viola-tietokanta ei tunne Beskowin sanoittamia tämän nimisiä lauluja. Ruotsin kansalliskirjaston tietokannan Libriksen mukaan Märta Silfverswärd-Kallenberg on vuonna 1928 julkaissut kolme näistä lauluista sävellettynä (Pyrola - Fru Kastanjeblom - Grodans sång...
Lukemasi kirja on Martti Sirolan Apassit. Tämä sarjakuvakirja ilmestyi jo vuonna 1974, mutta siitä on otettu useampia uusia painoksia.
Kirjassa seikkailee helsinkiläinen Tatu-niminen poika, joka kuumana kesäpäivänä löytää aarrekartan avulla saareen, jossa jo on joukko muita lapsia. Saareen rakennetaan mm. leiriä. Tatu viettää saaressa kesäänsä, ja jonkilainen kahakkakin syntyy.
Kirjasta on ilmestynyt myös osat Apassit, Erämaaseikkailu ja Apassit, Rautaparta. Erämaaseikkailussa seikkaillaan Lapissa.
Kirjan kansikuvan näet alla olevasta linkistä:
https://www.google.fi/search?q=apassit+sirola&rls=com.microsoft:fi-FI&s…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&...
Onnistuin löytämään ainoastaan tässä linkissäkin mainitsemaa kirjaa "I vaekstens vold" ruotsiksi. Sen on ilmestynyt 1979 ja ruotsinkielinen nimeke on "I tillväxtens våld : ekologi och religion". Voimme tilata kirjan kaukolainana tänne Kirkkonummen kirjastoon.
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures...
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Kiitos kysymyksestä.
Kirjat voisivat olla Aikojen takaa 1: Suomen historian lukukirja ja Aikojen takaa 2: Yleisen historian lukukirja. Kirjat ovat 90-luvulta ja sisältää mm yksittäisten ihmisten tarinoita. Suomen historian lukukirjassa on tarina perunan Suomeen tulosta Pommerin sodasta, joulu Raaseporin linnassa.
Miltä vaikuttaa, onkohan nämä kaipaamasi kirjat?
Jokainen yleinen kirjasto päättää itsenäisesti, keille kaikille kirjastokortti annetaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kortin (HelMet) saa kuka tahansa suomalainen, koska kirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona.
Normaalisti ei kuitenkaan riitä, että on toisen paikkakunnan kirjastokortti, jos ei kyseisellä paikkakunnalla pysty itse käymään. Kirjastojen välillä toimii ns. kaukopalvelu, jossa välittäjänä toimii aina noutokirjasto. Useimmat kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainaksi kirjaa, joka löytyy niiden omasta kokoelmasta.
Jos olet valmis vierailemaan lainan saadaksesi toisella paikkakunnalla, ota sen kirjastoon yhteyttä ja kysy, saatko kortin. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://...
