Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -lista osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings kertoo, että joulukuussa 2016 myydyimpiä suomalaisia lastenkirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen ”Tatu ja Patu etsivinä” ja ”Tatun ja Patun ihmeellinen joulu”, Sinikka Nopola ja Tiina Nopolan ”Risto Räppääjä ja pullistelija”, Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkarainen harhateillä”, Timo Parvelan ”Ella ja kaverit rakentavat ihmekoneen”, sekä Mauri Kunnaksen ja Tarja Kunnaksen ”Joulutarinat”. Pari niistä on toisiaan joulukirjoja ja ollut luultavasti erityisen suosittuja joulukuussa.
Muilta kuukausilta löytyy myös seuraavia lastenkirjoja: Tiina Nopolan ”Siiri ja Heppa Huoleton”, Mauri Kunnaksen ”Kesä Koiramäessä” (kesäkuukausien suosikki), Timo...
Alla olevista linkeistä näet mitä suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Voit kysyä näitä kirjastosta. Lisääkin löytyy muilla kielillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
Jari Säämänen: Ensihoito-osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksen avulla on Turun ammattikorkeakoulun julkaisu ja sitä ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirja on mahdollista saada luettavaksi lukusaliin, ei lainaksi. Voit lähimmässä kirjastossa tai Keski-kirjastojen sivulla osoitteessa https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat tehdä kaukolainapyynnön, jos haluat sen lainaksi.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on käännetty seuraaville kielille:
albania, armenia, englanti, espanja, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, viro
Hei!
Kysymyksesi oli kinkkinen, mutta onneksemme saimme apuja Forssasta.
Etsimäsi kirja voisi olla osa Caspron 1991 julkaisemaa Sylikuvasto-sarjaa (1-4). Kaikki Sylikuvaston osat löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Kirjaston tietokannassa voit tutustua osien sisällysluetteloihin:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sylikuvasto&type=AllFields&…
Voisi luulla, että näin suosittu laulu - jota on virheellisesti pidetty venäläisenä kansanlauluna, kun se todellisuudessa on Jacques Halland -nimisen säveltäjän käsialaa - olisi julkaistu nuottina moneenkin kertaan. Valitettavasti laulusta on kuitenkin olemassa vain yksi nuottijulkaisu, Scandia-Musiikin vuonna 1962 julkaisema yksittäisnuotti Scandia KS510.
Tämän nuotin löytäminen julkisista kokoelmista voi olla hankalaa, mutta se löytyy onneksi Musiikkiarkisto JAPAn kokoelmasta (https://www.musiikkiarkisto.fi/). Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info@musiikkiarkisto.fi) tai puhelimitse (09 757 0040) ma-pe klo 10-16 välisenä aikana.
Heikki Poroila
Suomalaiselle tällainen ilmaisu kieltämättä vihjaa, että puhuja on samaa sukupuolta. Mutta jos ilmaisu esiintyy tilanteessa, jossa on esimerkiksi töissä miehiä ja naisia, mutta jompia kumpia on esimerkiksi jollain osastolla selvä enemmistö, eihän se väärinkään olisi miehen sanoa "tyttöjen kanssa". Tällaisessa tilanteessa olisi ehkä kuitenkin parempi lisätä lauseeseen jokin selventävä ilmaisu kuten "korjaamon poikien kanssa juteltiin siitä", jolloin asiasta puhuva nainen ei välttämättä laske itseään samaan ryhmään. Sen sijaan ilmaisu "muitten tyttöjen kanssa juteltiin" vahvistaa, että puhuja on samaa sukupuolta.
Jos ei sanojan sukupuolta voi tietää, kuulija tai lukija todennäköisesti olettaa, että ilmaisun käyttäjä on samaa sukupuolta kuin...
Viola-tietokannan mukaan Jorma Hynninen ei ole koskaan levyttänyt laulua "Kallavesj", joten sellaista levyä ei voi olla ostettavissakaan.
Kysyjän toinen toive koskenee Mormon Tabernacle Choir -nimistä kuoroa, joka on levyttänyt paljon mm. joululauluja. En valitettavasti itse osaa sanoa, mihin englanninkieliseen lauluun ilmaisu "Neitsyt Maria pesee pojan kapaloita" viittaa. Kuoron levyjä ei välttämättä ole helppoa saada Suomesta, mutta nykyaikana voi verkon kautta tilata, siellä tarjontaa kyllä on runsaasti. Jos kysyjän asuinpaikkakunnalla on vielä levykauppa, sieltä kannattaa vierailla ja kysymässä. Helsingissä levykauppa Fuga varmasti auttaa löytämään kysyjän tarkoittaman laulun.
Heikki Poroila
Sosiaali- ja terveysalaa voi opiskella Suomessa tällä hetkellä seuraavissa ammattikorkeakouluissa:
Centria-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Metropolia ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskola Arcada
Yrkeshögskola Novia
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen yhteystiedot löydät joko...
Hei Arto,
Ja kiitos hankintaehdotuksestasi! Vastavuoroinen sosiaalityö kirja on saatavana Ellibsin e-kirjakaupassa, ja voimme hankkia sen kokoelmaan, kun tilaamme seuraavan kerran e-kirjoja ensi kuun lopussa. Valitettavasti toista kysymääsi kirjaa Ammattina sosionomi ei ole kirjastolle tarjolla e-kirjana.
Hankimme muutenkin yleisenä kirjastona etupäässä kaunokirjallisuutta sekä tietokirjallisuuden suosituimpia uutuuksia e-kirjakokoelmaamme. Kurssikirjoissa päävastuu on oppilaitoskirjastoilla. Kysymäsi kirjat löytyvät kuitenkin painettuina kokoelmastamme ja niitä voi varata maksutta verkkokirjastossa kirjastokortilla ja salasanalla.
Ystävällisin terveisin,
Kati Vuontisjärvi
Erikoiskirjastonhoitaja
Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin...
Täsmälleen muistamasi mukaista satua emme onnistuneet löytämään. Grimmin sadussa Lumivalko ja Ruusunpuna on kuitenkin samoja aineksia. Mahtaisiko tama olla etsimäsi? Sadussa köyhällä leskellä on kaksi tytärtä Lumivalko ja Ruusunpuna. Siinä on myös karhuksi muutettu prinssi, joka prinssiksi palattuaanl menee naimisiin toisen siskon kanssa, ja hänen veljensä toisen. Esim. satutuokio.fi-sivustolla on sadusta enemmän:
http://www.satutuokio.fi/lumivalko-ja-ruusunpuna
Grimmin satuja on koottu lukuisiin satukirjoihin, ja myös tama satu on monessa niistä.
Hei,
Kirja löytyy Vamian kirjastosta Ruutikellarintie 2, Vaasa.
Jos haluat noutaa sen jostain kaupunginkirjaston toimipisteestä, voit varata sen verkkokirjastosta ja valita haluamasi noutopaikan, mikäli sinulla on kaupunginkirjaston kirjastokortti ja verkkotunnukset.
Jos ei verkkotunnuksia ole, voit esim. soittaa pääkirjaston tietopalveluosastolle, puh. 06-325 3540.
Jos ei ole kirjastokorttiakaan, on parasta käydä kirjastossa hankkimassa ensin sellainen, ota henkilötodistus mukaan.
Varaaminen ja kirjastokortin hankkiminen ovat maksuttomia.
Sosiologia -lehden kaikki vuosikerrat vuodesta 1964 lähtien ovat saatavissa Pasilan lehtivarastosta.
Tiedustelun mukaan heillä ei ole tarvetta lisäkappaleille. Muut kaupunginkirjaston toimipisteet eivät varastoi Sosiologia-lehteä.
Kallion kirjastosta voi lainata lehden kuluvan ja kahden edellisen vuoden numeroita.
Valitettavasti Helmet robottikerhot näyttävät olevan kaikki paussilla.
Välitän toiveenne Espoon lastenkirjastolaisille. Kenties keväämmällä taas kerhoillaan robottienkin merkeissä.
Välitin kysymyksen Helsingin kaupunginkirjasto Hankinta- ja luettelointitoimistoon.
Heidän vastauksensa mukaan Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tarvetta hankkia lisäkappaleita kyseisestä kirjasta.
Hei!
Googlen tarkennetulla haulla pystyt rajaamaan haun johonkin tiettyyn verkkosivuun, esim. tiettyyn blogiin tai blogiosoitteen juureen.
Lehtien arkistot ovatkin kinkkisempi juttu. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on pääsy Keskisuomalaisen arkistoon, mutta kotikoneelta arkistoon ei pääse. Mutta tämäkin arkisto on tosiaan käyttäjille maksullinen, eikä siihen pääse kotoa vapaasti. Sellaista hakua en tiedä olevan, jonka pystyisit rajaamaan lehtien arkistoihin.
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun...
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
