Kirja ei ole lähtenyt liikkeelle, koska sitä ei ole löydetty hyllystä. Soitin Sellon kirjastoon, eikä sitä vieläkään löydetty, mutta Sellon virkailija sanoi vielä jatkavansa etsiskelyä. Jos kirja löytyy, se tietysti lähtee tulemaan sinulle, mutta jos sitä ei löydetä, se merkitään kadonneeksi, ja silloin ei tosiaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa seuraavaa palautuvaa nidettä.
Meillä on mikrofilmilukulaitteen yhteydessä tulostin, jolla saa tulostettua mikrofilmiltä suoraan A4-kokoisia eli tavallisen kopiopaperin kokoisia tulosteita. Koko sivua tai aukeamaa ei tulostimella voi tulostaa ison koon vuoksi.
On myös mahdollista ottaa haluamasi sivut tai artikkeli omalle muistitikulle, jolloin tulostus on mahdollista mahdollisesti jossain muualla.
Lahden pääkirjastolta löytyy Etelä-Suomen Sanomien vuosikertoja mikrofilmeinä vuodesta 1914 saakka. Hakemasi ajankohdan lehti pitäisi siis löytyä. Kotilainaan niitä ei ole mahdollista saada, mutta kirjastosta löytyy mikrofilmien lukulaite jolla lukeminen sekä skannaus/tulostaminen onnistuu.
Lisätietoja palvelusta: http://lastukirjastot.fi/110026/fi/articles/mikrofilmit
Kyllä, kirjastot hankkivat kokoelmiinsa myös omakustanteita ja yhdistysten julkaisuja, Toki hankintapäätös riippuu siitä, miten kirja sopii kokoelmiin ja voidaanko olettaa olevan kysyntää.
Kirjastot hankkivat suurimman osan aineistoistaan välittäjien kautta. Niinpä suosittelisin tarjoamaan kirjaa niille, sillä sitä kautta tieto kirjasta menee Suomen kaikille kirjastoille ja luultavasti tilauksiakin tulee. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Helsingin ja Vantaan kirjastoissa on tasoskannereita, joihin voi asettaa valokuva-albumin tarvitsematta irrottaa kuvia. Joissakin kirjastoissa on myös kopiokoneita, joilla voi skannata kuvia muistitikulle tai sähköpostiin. Silloin on mahdollista skannata myös A3-kokoa.
Skannereita ei ole ihan kaikissa kirjastoissa, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voit tarkistaa saatavuuden valitsemalla pudotusvalikosta ”Skanneri”.
Helsingin kaupunginkirjaston skannerilla varustettuja tietokoneita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx. Vantaan tietokoneet taas varataan osoitteesta http://vantaa.varaakone.net. Kopiokoneelle pääsee yleensä suoraan, ellei joku ole kopioimassa jotakin, mutta kaikissa...
C-kasettien digitointi onnistuu Kirjasto 10:ssä. Digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5000 tai osoitteessa https://varaamo.hel.fi/.
Voit lukita omat varauksesi esimerkiksi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukitsemalla varauksen varmistat sen, että varauksesi ei tule kirjastoon noudettavaksi silloin, kun et pääse hakemaan sitä. Lukituksen ajan paikkasi varausjonossa säilyy ennallaan.
Voit vapauttaa lukituksen, kun sinulle sopii. Lukituksen saat pois samalla tavalla kuin lukitsitkin varauksen. Lukituksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.
Myös e-aineistoihin tehdyt varaukset voi lukita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(4…
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta: http://tilastot.kirjastot.fi/index.php?lang=fi Sitä kautta löytyy tilastoja kuntien kirjastojen näyttelyistä (myös muut kuin taidenäyttelyt). Alla linkki tilastoon, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tilastot vuodelta 2015, joka on uusin tilastoitu vuosi. Otsikon Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus alta löytyvät näyttelyt. Voit muuttaa hakua ja hakea haluamiasi kuntia tarpeen mukaan:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C73%2C191%2C400%2C409&years=2015
Taidelainaamoja ei ole tilastoitu. Ne eivät ole kirjastojen omaa toimintaa, vaan yleensä jonkin taiteilijaseuran pitämiä, ja kirjaston tiloissa toimivia. Ainakin Helsingissä, Espoossa, Raumalla ja...
Olisikohan kyseessä William Sletorin teos Sokkeloportaikko (House of Stairs, 1974), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1988 Anja-Liisa Vartiaisen kääntämänä. Kirjasammossa (linkki alla) on lyhyt kuvaus teoksesta sekä kuva kirjan kannesta.
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista, joten voit tilata sen lähikirjastoosi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9014#.WHSc2mC7rSc
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Hei,
Keskipohjanmaa-lehti on ilmestynyt vuonna 2016 seuraavina päivinä:
- nro 339, 11.12.
- nro 298, 30.10.
- nro 286, 18.10.
- nro 216, 9.8.
- nro 210, 3.8.
- nro 174, 28.6.
- nro 169, 21.6.
- nro 103, 15.4.
- nro 53, 23.2.
- nro 44, 14.2.
- nro 33, 3.2.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjasta Laps' Suomen (Otava, 1987).
Nykysuomen sanakirjan mukaan pore-sanalla on myös merkitys "pieni halkeama, särö".
Helsingin Sanomista kerrotaan, että ensimmäinen Torsti tietää -palsta ilmestyi 18.10.1998. Samantyylinen Kysy Kirstiltä oli ilmestynyt sunnuntaisin vuodesta 1993 lähtien. Kun Torsti oli aloittanut palstansa, Kirsti ja Torsti vuorottelivat sunnuntain lehdessä. Vuonna 2009 Kirsti jäi eläkkeelle. Sen jälkeen Torstin kanssa on vuorotellut Usko Siskoa -palsta.
Katri Sarmavuoren kirjassa Opi ja ohjaa kirjoittamista esitellään yksi novellikaava, joka on Leila Ahlstedtin kehittämä. Ahlstedtin artikkeli aiheesta löytyy Kosmos-kirjallisuuslehdestä (2008, 3-4, s. 32). Sama kaava löytyy myös esimerkiksi alla olevasta linkistä:
http://puristamo.blogspot.fi/2010/11/kaavanovelli-ohje.html
Toinen kaava (Jukka Parkkisen kehittämä) löytyy Kirjoittajaohjaajan tukipaketista, joka on Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaavan läänintaiteilijan Niina Hakalahden ja Hämeenlinnan kirjoittajakoulun opettajan Taija Tuomisen laatima. Se löytyy alla olevasta linkistä. Paketin lähteiden kautta saattaa löytyä lisääkin kaavoja.
http://www.taike.fi/documents/10162/24828/Kirjoittajaopas.pdf
Kirjaa, jossa olisi useita...
Pirjo Mikkosen ja Sirkku Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimi Patana on ilmeisesti otettu paikannimistä. On olemassa esim. Patananjärvi, jonka rannalla on Patanan kyläkunta. Talonnimi Patana tunnetaan myös.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa patana. Mahdollisesti sana voi merkitykseltään olla yhdistettävissä sanaan patama, joka tarkoittaa joillakin murrealueilla vetistä notkoa tai kuoppaa tai suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa.
Uusi kirjastolaki sanoo yleisten kirjastojen henkilökunnan pätevyysvaatimuksista:
http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8050b29d
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Parhaiten löydät tietoa kirjastoalan koulutuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta:http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?...
Kun teet varausta tulee valintalaatikko, josta voit valita noutopisteen eli tässä tapauksessa noutopisteeksi Kouvolan pääkirjasto. Kävin katsomassa tietojasi mutta en löytänyt yhtään tekemääsi varausta kirjastojärjestelmästä.
Karvasmanteliöljyä voidaan käyttää mausteena leivonnaisissa kuten runebergintortuissa. Kaupoissa myytävä karvasmanteliöljy sisältää tavallisesti kasviöljyä ja bentsaldehydistä synteettisesti valmistettua karvasmanteliaromia. Tällaiset karvasmanteliaromit eivät siis sisällä mantelia. Perinteinen, aito karvasmanteliöljy on terveydelle haitallista suurina määrinä, joten sitä ei myydä elintarvikeliikkeissä.
Lisätietoa karvasmanteliöljystä:
http://www.kysy.fi/kysymys/runebergin-paivan-taas-lahestyessa-paadytaan…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvasmanteli%C3%B6ljy
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyy vielä.
Hakuun tarvittiin lehden koko nimi eli Novita : neulomisen uudet tuulet.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.759894
Lehti on tilattavissa lukusalikäyttöön. Lukusalissa on usein kopiointimahdollisuus eli kannattaa kysellä etukäteen kopioiden hinta.
Mietelauseet 2009
Löysin runon SAKn Loviisan paikallisjärjestön mietelauseita sivulta.http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=554
(Tammikuu 2009)
Siellä tekijäksi on merkitty Helga Hanssen
"- Puhu kun sinulla vielä on huulet.
- Sanat voivat muuttua auringoiksi.
- Sanat voivat muuttua virroiksi.
- Sanat voivat avata portteja.
- Sanat voivat rakentaa siltoja.
- Sanat voivat kaataa tyranneja.
Jos vain riittävä määrä meistä varustautuu sanoilla.
Helga Hanssen"
En saanut vahvistettua tekijää muilla hakutavoilla. Osaisikohan palstan päivittäjä kertoa runosta tarkemmin?
http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=403&sm=164
Runo taitaakin olla Elvi Sinervon?
Ainakin löysin vastaavan otteen hänen 1977 ilmestyneestä teoksestaan
Runot 1931-56 . Runo on sivulla 147.
Teos löytyy esim Helmet-kirjaston valikoimista.
