Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolla on nuotti Concert and contest collection for C flute : with piano accompaniment, jonka on toimittanut H. Voxman. Nuotissa on mm. Wilhelm Poppin Valse gracieuse, op261, nro 2. Nuotin kuvailutietojen mukaan se on partituuri eli siinä on huilustemma ja pianosäestys, ei erillistä huilustemmaa.
Nopein tapa saada pianosäestysnuotti tähän kappaleeseen on käyttää Petrucci Music Librarya (http://imslp.org). Sieltä sanan Scores alta löytyy säveltäjälista (Composers) ja P-kirjaimen kohdalta nimi Popp, Wilhelm. Hänen teostensa joukosta Valse gracieuse löytyy M-kirjaimen kohdalta nimellä 6 Morceaux mélodiques très faciles, op.261. Klikkaamalla tätä nimekettä löydät Valse gracieusen partituurin...
1. Venäjänkieliset kaunokirjallisuuden (ja aineiston yleensä) saat helpoiten esiin käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua.
Vaihda hakurajoittimeksi Aihe ja kirjoita hakukenttään kaunokirjallisuus (tai *, jos haet jotain muuta)
Valitse Aineistoksi kirja, Kokoelmaksi aikuisten kokoelma ja Kieleksi venäjä.
Hakutulokseen voi tehdä vielä rajauksia tai järjestää sitä.
Vuosi järjestää uusimmat ensin ja nimi järjestää tuloksen aakkosjärjestykseen.
2. Samaa kirjaa eri kielillä hakisin hieman toisin.
Valitsisin ensin tekijän ja hakisin tarkennetussa haussa hänen nimellään rajaamatta muuta kuin aineiston ja kokoelman.
Hakutuloksesta näkee melko helposti, onko tekijän teoksia venäjäksi, suomeksi tai englanniksi.
Hieman hidasta mutta aika toimivaa...
Suunnilleen kaikki Juice Leskisen laulut on julkaistu sarjassa "Mamme lauluja" 1-5, mutta Mikko Alatalon säveltämää ja Juicen sanoittamaa laulua "Odysseus" ei jostain syystä ole koskaan julkaistu nuottina. Kokoelmasta "Maamme lauluja 1" (Love 1985 ja Bluesway 2000) löytyy kuitenkin laulu "Nuku".
Laulu "Paperitähdet" (sävellys Ray Davies, sanat Juice Leskinen) löytyy kokoelmista "Hitit - rautainen 70-luku" (F-Kustannus 2003), "Suomi-popin helmiä 8" (Helmi 2011), "Kitaralaulujs 2" (F-Musiikki 2011) ja "Kultainen poplaulukirja" (F-Musiikki 2014).
Heikki Poroila
Laulu on julkaistu seuraavissa nuottikokoelmissa, jotka löytynevät myös Turun suunnalta:
(1) Merikanto: Kauneimmat yksinlaulut 3 (Fazer 1985)
(2) Merikanto: Kootut yksinlaulut 1 (Bells 2009, kolmelle eri äänialalle)
Heikki Poroila
Teoksia voi varata muista Satakirjastoista ja ne voi noutaa omasta lähikirjastostaan. Satakirjastoilla on yhtenäiset laina-ajat ja myöhästymismaksut. Lainaukset ja varaukset ovat maksuttomia. Satakirjastojen palveluista lisää: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/palvelut
Hei, valitettavasti emme löytäneet tietoa siitä että kappaletta olisi sovitettu viululle ja pianolle nimenomaan G-duuriin, ja muutenkaan sävellajeja ei erikseen luetteloida tietokantaan, paitsi alkuperäinen, jos se kuuluu kappaleen nimeen. Suuri toivelaulukirja 11:ssä kappale on Sävelmä-nimellä D-duurissa mutta muuten vaikuttaisi siltä että instrumentaaliversiot ovat tuossa alkuperäisessä sävellajissa F. Ei ole mahdotonta (joskaan ei kovin todennäköistäkään)etteikö kappaletta löytyisi G-duurissa, mutta sitä on vaikea todentaa tarkastamatta jokaista julkaisua erikseen.
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Pahoittelen kovasti ikävää lukukokemustasi.
Kirjaston kirjoihin ei pitäisi tehdä merkintöjä. Ei siis myöskään alleviivauksia.
Jos saamme kirjastossa kiinni pahasti alleviivatun kirjan, yritämme saada viivaajaa korvausvastuuseen. Valitettavasti oikean askartelijan löytäminen on melko vaikeaa...
Älä toki käytä turhaan aikaasi kumittamiseen.(jos vain suinkin voit lukea kirjan loppuun sitä tekemättä)
Kerrothan kirjan huonosta kunnosta palauttaessasi sitä.
Käytin vastauksen etsimiseen englanninkielistä hakukonetta nimeltä Behind the Name. http://www.behindthename.com/name/alessio
Sen mukaan Alessio on eräs Alexis nimen versioista.
Alexis taas tulee kreikankielestä ja merkitsee auttajaa ja puolustajaa.
Alosha (Poika) on harvinainen ukrainalainen nimi. Se on versio venäläisestä nimestä Alyosha, joka puolestaan on versio Alexey nimestä. Alexis siis tämäkin perimmältään.
Ayana (Tyttö) tunnetaan hebrean, amharan, japanin, intian ja englannin kielissä.
Sen merkitys vaihtelee: Amharassa kaunis kukka, Japaniss yhdistelmä värikäs ja muotoilu eli kirjainmerkkinä vihreät kasvikset sekä intiassa merkitys mennä ja syvempi merkitys tie.
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös Etunimet.net -sivusto http://www....
Lapsille suunnattuja tietokirjoja lääkkeistä ei juuri ole. Kirjassa Vastausten kirja lapsille (ja vanhemmille) 5 : Ihmeellinen ihmiskeho / Gina Misiroglu on on luku nimeltä Sairaudet ja terveys, jossa myös lääkkeitä ja niiden vaikutusta selvitellään.
Hyvä ja perusteellinen lapsille suunnattu nettilähde lääkkeistä on lääkekasvatus.fi-sivuston Mikä on lääke -sivusto, jonka on tehnyt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea:
http://www.laakekasvatus.fi/documents/721715/881773/27572_Mika_on_laake…
Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen...
Valviran sivulta löytyy tietoa sekä asiakirjojen salassapidosta http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass… että salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta terveydenhuollossa http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass…
Yle uutisten mukaan http://yle.fi/uutiset/3-5099715 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi maaliskuussa 2012 huomautuksen potilaan tietojen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Huomautuksen saivat entinen mielisairaanhoitaja Ilkka Raitasuo ja entinen ylilääkäri Ilkka Taipale. Raitasuon (ja Terhi Siltalan) kirjoittama kirja Kellokosken Prinsessa perustui tietoihin, jotka Raitasuo oli saanut Taipaleelta.
Mediauutisten http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ilkka-...
Sävellys on Pavel Esenin: Obratnaya storona luny. Youtubesta löytyy:
https://www.youtube.com/watch?v=RCCv1nCDsac
pieni artikkeli imdb: http://www.imdb.com/name/nm4436439/
Youtube-videon viestiketjussa keskustellaan esittäjästä, ja nimimerkki "vlad ink" kyselee, että kuka on kappaleen esittäjä ja Maksim Leroi vastee sen olevan Pavel Esenin (suomeksi translitteroituna siis Jesenin). Tälle jälkimmäiselle tiedolle ei parempaa evidenssiä kyllä oikein löytynyt.
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket...
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/...
Kappale on levytetty useita kertoja, ja se on myös muutamassa nuottikokoelmassa. Eri levytykset ja nuottitiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta. Violan mukaan säveltäjä on Jimi Constantine. Sanoittajiksi on merkitty Risto Asikainen, Mikael Gabriel Sohlman ja Dan Tolppanen kaikissa tapauksissa, mutta joissakin tapauksissa myös Jimi Constantine ja Uniikki.
Violan tiedot levytyksistä ja nuoteista löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Kreivi Arthur (oik. Joseph Arthur) de Gobineau (1816-1882) oli ranskalainen aristokraatti, diplomaatti, kirjailija ja filosofi. Essai sur l’inégalité des races humaines (Essay on the inequality of races) 1853-1855 on de Gobineaun pääteos, jossa hän esitti ajatuksensa valkoisen rodun ylemmyydestä ja otti käyttöön termin ”arjalainen” tarkoittaen germaanisia kansoja.
Houston Stewart Chamberlain (1855-1927) oli englantilainen kirjailija, jonka alaa olivat filosofia, luonnontieteet ja Wagner-tutkimus. Chamberlainin teos Die Grundlagen des Neunzehnten Jahrhunderts (Foundations of the nineteenth century) vuodelta 1899 on yksi kansallissosialistisen rotuideologian perusteoksista ja vaikutti vahvasti Hitlerin ja kansallissosialistisen liikkeen...
Lontoosta löytyy varmasti meriaiheisesti sisustettuja ravintoloita ellei kahviloitakin.
Paras tapa löytää ”se oikea” olisi ehkä mennä paikan päällä Lontoossa matkailuinfoon /-toimistoon ja kysyä vinkkejä. Hotellien vastaanotoissakin varmasti näistä asioista jotain tiedetään. Paikalliset tuntevat kaupunkinsa aina parhaiten.
Matkaoppaiden ja nettisivujen ongelma on se, että tieto vanhenee nopeasti, ravintoloita ja kahviloita tulee ja menee tiuhaan.
Meriaihein sisustetuissa ravintoloissa usein tarjotaan kala- ja äyriäisruokia, eli ne ovat niin sanottuja kalaravintoloita.
Kirjaston tietokannasta löytyy uudehko vuonna 2015 ilmestynyt matkaopas:
Tania Ballantine : Eat like a Londoner ; an insider´s guide to dining out, 2015
Näitä matkaoppaita...
