Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietokanta, josta, voi selvittää mm. starttirahaa saaneet puolivuosittain. Sen mukaan esim. tammi-kesäkuussa 2019 starttirahaa on saanut 3545 henkilöä (työllistettynä olevat) ja 1644 henkilöä (alkaneet työllistämiset) ei-työttöminä olevista ja työttömille henkilöille maksetut vastaavat luvut ovat 3003 ja 1233. Alla linkki sivulle, josta hakuja voi tehdä:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/table/tableViewLayout1/
Tarkempaa tietoa eri aloille myönnetyistä starttirahoista ei löytynyt. Alla kuitenkin linkki Ylen uutiseen, joka käsittelee...
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Yhdysvallat rahoitti Vietnamin sodan valtionvelkaa kasvattamalla ja korottamalla veroja.
Sodan yhteys Yhdysvaltain kultavarantoihin ja niiden hupenemiseen on seuraavanlainen:
Kelluvien valuuttakurssien ja devalvaatiokilpailun aiheuttama kaaos oli pakottanut Yhdysvallat luomaan vuonna 1946 uuden kansainvälisen valuuttajärjestelmän. Tässä ns. Bretton Woods -järjestelmässä keskuspankit saattoivat vaihtaa dollareita kultaan Yhdysvaltain keskuspankissa. Kaikki valuutat olivat kiinteässä vaihtosuhteessa dollariin ja siten kultaan: Yhdysvaltain dollarista tuli maailman keskuspankkien varantovaluutta. Järjestelmä johti kuitenkin omaan tuhoonsa. Yhdysvalloilla oli voimakas tarve inflatoida omaa valuuttaansa ja viedä sitä ulkomaille. Se...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten vastaus on varsin yleinen. Vastauksen tiedot perustuvat pääasiassa Maahanmuuttoviraston sivun tietoihin. Suomen kansalaisuuden menettäminen on harvinaista. Kansalaisuuden menettää automaattisesti 22-vuotias, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus ja jolla ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Muuten Suomen kansalaisuuden voi menettää ainoastaan henkilö, joka on saanut kansalaisuuden anomuksesta ja jonka anomuksessa on ollut tarkoituksellisesti vääriä tietoja. Tämä koskee myös kaksoiskansalaisia. Suomi sallii kaksoiskansalaisuuden eikä toisen maan kansalaisuus ole syy menettää Suomen kansalaisuutta.
Myös oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos luvan saaja on ...
Lehti tulee Helsingin kirjastoista Itäkeskuksen, Kontulan ja Pasilan kirjastoihin sekä Vantaan kirjastoista Koivukylän, Martinlaakson ja Tikkurilan kirjastoihin. Lehden numeroita voi varata Helmet-palvelun kautta. Uusinta numeroa ei lainata vaan se on aina luettavissa kirjastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2185843__Set-terveys__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Helmet-palvelussa asia on juuri niin kuin sanoit. Sinun täytyy valita omissa tiedoissasi Tallenna lainaushistoria -vaihtoehto. Tämän jälkeen lainaushistoriasi alkaa kertyä. Vanhempia lainatietoja ei voi etsiä.
Sammakot syövät hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja. Sammakoille kelpaavat myös raadot, mutta niitä se syö vain ääriolosuhteissa. Sammakot syövät niitä otuksia, joita kulloinkin on helposti saatavilla, sesongin mukaan. Sammakot talvehtivat yleensä vedessä, tarkemmin pohjamudissa. Osa sammakoista voi myös talvehtia maalla, lehtikasoissa ja maakoloissa. Yksi syy maalle jäämiseen on se, että jos kovat pakkaset tulevat yllättäen, järvet jäätyvät eivätkä sammakot enää pääsekään järvien pohjalle mielipaikkoihinsa. Maalle jäämisessä on riski paleltumiseen jos suoja ei ole tarpeeksi syvä.
Mielenkiintoista tietoa sammakoista löytyy esim. Juha Laaksosen kirjasta Mietteliäs konna: Sammakoita, käärmeitä ja...
Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju ovat Aku Ankka -seikkailua varten luotuja mukaelmia kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvista myyttisistä eläimistä. Taurogin kissahirviön esikuva lienee Cath Palug, hirviömäinen kissa, jonka kerrottiin syöneen yhdeksän soturia. Merkittäviä villisikoja Arthur-legendoista löytyy kaksi: "Inglewoodin villikarju" (the great boar of Inglewood) ja Twrch Trwyth.
Taurog-nimen käytölle tässä yhteydessä en onnistunut Arthuriin liittyvää selitystä löytämään, enkä itsekään sellaista keksinyt. Toivottavasti lukijoidemme joukosta löytyy joku valistuneempi ja nokkelampi, joka pystyisi meitä tietämättömiä tässä asiassa valistamaan. Glastonberry on epäilemättä johdettu Glastonburyn kaupungin nimestä....
Helsingin kaupunginkirjastolla on muutamia numeroita Scandinavian library quarterly -lehteä, mutta ei lainkaanThe Library Quarterly -lehteä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611266__Slibrary%20quarterly__P0%2C1__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
The Library Quarterly -lehden kysymäsi numero näyttäisi olevan ainakin Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.73262
Kysy lehteä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Gaesatae-kelttisoturit ainakin ajattelivat alasti taistelemisesta olevan hyötyä: ensinnäkin, sen oli tarkoitus olla osoitus taistelijan lujasta itseluottamuksesta; toiseksi, vaatteiden pelättiin voivan tarttua hankalasti kasvillisuuteen ja täten vaikeuttaa liikkumista taistelun tuoksinassa; kolmanneksi, alastomien soturien rivistön ajateltiin olevan pelottava ja vihollista lannistava näky. Käytännössä ilman minkäänlaisten pukineiden tuomaa suojaa alastomuudesta oli lähinnä haittaa: pelkkä kilpi jätti suuren osan kehosta suojattomaksi taistelussa keihäin varustettuja joukkoja vastaan - ja mitä suurempikokoinen soturi oli kyseessä, sitä helpompi häneen oli osua.
Lähde:
Wu Mingren, Fighting in the buff : did Celtic warriors really...
Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua...
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Kirjasarja on Sellossa käsikirjastokappaleena, joten sitä ei lainata vaan se on aina kirjastossa luettavana. Kirjoja ei siis tarvitse etukäteen varata. Sellon lisäksi kirjat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Siellä kirjat ovat varastossa, mutta ne voi pyytää luettavakseen, kun saapuu kirjastoon. Kirjat saapuvat varastosta muutamassa minuutissa.
Sisu -linja-autoja oli 57 kpl vuonna 1935 (Hiittu, 2015, 19). Ensimmäiset Sisu -linja-autot valmistuivat 1931-1932. Aluksi linja-autojen korit olivat Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n valmistama. Oy Suomen Autoteollisuus Ab perustettiin 1931.
Oy Suomen Sisu Ab:sta kertovia kirjoja on useita, tässä muutama:
Mäkipirtti, Markku: Sisu. Ajoneuvot Suomessa 4.
Hiittu, Matti ja Mikko: Onnikoita ja busseja
Rajasalo, Jorma, Lehtonen, Timo ja Laitinen, Hannu: Pula-ajan bussit 1945-1956
Nygren, Helge: Sisu Suomen ja maailman maanteillä
Blomberg, Olli: Suomalaista sisua vuodesta 1931: monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi
Blomberg, Olli: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan: 60 vuotta asiakaslähtöistä ajoneuvotuotantoa...
Tätä asiaa on ennenkin kysytty kirjastojen tietopalvelusta. Ilmaus ei liity Mauno Koivistoon vaan on tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei suinkaan ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle...
Suomen kuvalehti julkaisi vuonna 2011 Vaaliraha-sarjan, joka on netissä luettavissa. Se käsittelee osin aihettasi:
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaaliraha-sarja/
Kaleva-lehdessä (2008-06-08, s.3) on ollut aiheesta artikkeli: Ennen vaalirahaa tuli ulkomailta / Pirjo Kukko-Liedes, Janne Nyyssönen.
Alla oleva kirjasta löytyy myös tietoa:
..vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998 / toimittanut Jorma Selovuori (1998)
Suosikkilistat saa siirrettyä vanhasta verkkokirjastosta nykyiseen Kyyti.finna.fi -verkkokirjastoon tämän ohjeen avulla:
https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/Listan_vieminen_Kohan_verkko…
