En löytänyt tietoa, että Ian Smalen säveltämää Father God I Wonder -kappaletta olisi käännetty suomeksi. Englanninkielisenä, Kate Minerin esittämänä kappale löytyy The best worship songs... ever:50 of the most popular modern worship songs -nimiseltä kokoelmalevyltä. Levyn voi kaukolainata Tampereen kaupunginkirjastosta.
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291)
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Ainakin alla mainituissa kirjoissa on teksti sekä suomeksi että ranskaksi, joskaan ei välttämättä vierekkäisillä sivuilla.
- Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa / toimitustyö ja kirjailijaesittelyt Mirja Bolgar, runosuomennokset Mirja Bolgar.. (et al.)
- Les 7 frères de Finlande = Seitsemän veljestä Suomesta / une adaptation des Sept frères d'Aleksis Kivi par France Verrier
- Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa : runo / Stéphane Mallarmé ; suomentanut Helena Sinervo
- Minä olen pikku prinssi = Je suis le petit Prince / Antoine de Saint-Exupery
- Nunnien täysihoitola / Pierre Veillinet
- Katja Tukiainen : works 1999-2007 / [text: Timo Valjakka] ; [...
Kirjastossa käytettävissä olevista painetuista lähteistä ei tunnu ylipäänsäkään löytyvän tietoa LiDARista (lyhenne sanoista Light Detection and Ranging) eli valotutkasta.
Verkkolähteissä tietoa sekä itse tekniikasta että sen käyttötavoista on paljonkin, mutta kohtuullisella aineistojen selaamisella en onnistunut löytämään viitteitä siitä, että LiDARia käytettäisiin mainitsemallasi tavalla. Varman vastauksen löytäminen kysymykseesi edellyttäisi ilmeisesti varsin perusteellista tutkimista.
Tässä muutamia linkkejä aiheeseen:
LiDARin käyttötapoja on käsitelty laajastikin Wikipedia artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Lidar
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-works/
http://www.lidar-uk.com/how-lidar-...
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Suositus on, että matkailijat välttäisivät kaikkien sian- tai villisian lihaa sisältävien lihatuotteiden yksityistä tuliais- ja matkaevästuontia maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Useissa Suomen naapurimaissa ja monissa Euroopan maissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on sioissa ja/tai villisioissa mm. Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Georgiassa ja Kiinassa sekä EU:n alueella mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa ja Italian Sardiniassa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa. Tauti leviää raakojen ja riittämättömästi kuumennettujen lihatuotteiden ja viruksella saastuneiden tavaroiden välityksellä. Afrikkalainen...
Hei,
suosittelisin seuraavia äänikirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista: Eeva Kilpi: Talvisodan aika JA Jatkosodan aika, Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta. Viime sotien kotirintaman elämästä on kirjoitettu paljon romaaneja ja muistelmia, mutta äänikirjoina niitä löytyy vähän. C-kasettimuodossa löytyy vielä Sisko Istanmäen Niin paljon parempi mies sekä Mauri Paasilinnan Sotamorsian ja Korpivaellus. Radioteatterilta löytyy myös dramatisoitu versio Laila Hietamiehen Hylätyt talot, autiot pihat -romaanista. Se on Turun pääkirjaston kokoelmissa.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on luentosarja Sotaan ja rauhaan, missä käsitellään myös kotirintaman historiaa.
Jos tarve äänikirjoille liittyy esimerkiksi näkökyvyn tai...
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869
Kysyimme asiaa evijärveläisiltä, heidän mukaansa paikannimen pääte saattaa juontua seuraavasti:
- juontuisi ruotsin sanasta snår, joka tarkoittaa pensaikkoa, tiheikköä, vesakkoa tai pöpelikköä
- snåri (sanotaan snoori) on murretta ja milla- tarkoittaa ' välissä oleva', myös murretta (sanasta mellan)
- Luultavasti vanhaa suomenkieltä. Noor tarkoittaa pohjoista ja taas söör eteläistä. vanhoissa kartoissa näitä on paljon, esim. Söörmarkku, Noormarkku. (mark=maa)
- Rammasnoorissa on ehkä asunut joku sen niminen henkilö
- Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasan Korsholmassa. Kartoittajat ja muut...
Tutkimieni kirja- ja verkkolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että intialaiset Visha Kanyat ovat mitä todennäköisimmin pelkkiä kauhutarinoita. Täysin vailla totuuspohjaa myyttiset "myrkylliset naiset" eivät kuitenkaan ole. Ne liittyvät Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n mukaan mithridatismiksi nimettyyn ilmiöön: Mithridates nautti myrkyllisiä aineita tullakseen immuuniksi mahdollisten salamurhaajien myrkytysyrityksille.
Mithridateen menetelmällä on todella mahdollista lisätä immuniteettia myrkkyjä vastaan. Maineikas esimerkki omalta ajaltamme on vuonna 2011 100-vuotiaana kuollut amerikkalainen herpetologi Bill Haast, joka vuodesta 1948 alkaen rokotti itseään koko ajan kasvavin kobranmyrkkyannoksin ja...
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy kirjasta Lapsen usko : valmisteita alakansakoulun, pyhäkoulun y.m. alkukoulujen uskonnonopetusta varten / toimittanut Siviä Heinämaa (1935) sivuilta 230-231 runo tai laulun sanoitus "Kotia kaipaan", joka on hyvin lähellä etsittyä sanoitusta. Kirjassa lähteeksi mainitaan "Siionin Kanteleesta". Nuottikirjasta Siionin kanteleen sävelmistö. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys ry (1964). löytyy sivulta 434 laulu 416. Kotiini kaipaan (sävel: Aaro Antila, sanat: Amanda Packalén)
Kotia kaipaan (Lapsen usko)
Kotia kaipaan. Oi, niin kolkkoa
on orvon olla maalla vierahalla!
Kotia kaipaan, sinne viittoaa
tuo tähti kirkas illan...
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/...
Matrikkelitiedot Lapuan yhteislyseosta (1904-74) ja Lapuan lukiosta (1974-) sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun kirjaan Lapuan oppikoulut 1904-2004.
https://www.finna.fi/Record/eepos.2215640
https://www.finna.fi/Record/eepos.285328
Kuvia ja tietoa Linnen puutarhasta löytyy esimerkiksi The Swedish Linnaeus Society -järjestön ja Linnaeus' Uppsala -sivustoilta:
http://www.linnaeus.se/en/the-history-of-the-linnaeus-museum/
https://linnaeusuppsala.com/plats/linnemuseet-the-birthplace-of-modern-biology/
Myös Googlen kuvahaun avulla löytyy paljon kuvia puutarhasta:
https://www.google.com/search?q=linnaeus+tr%C3%A4dg%C3%A5rden&rlz=1C1GCEB_enFI858FI858&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwij07iwsNzjAhUtposKHTT6Cj44ChD8BQgRKAE&biw=1920&bih=937
Kuva Linnen työhuoneesta on ainakin kaupunkikävelyjä Uppsalassa järjestävän Helena Harneskin sivuilta:
http://www.helenaharnesk.se/foredrag/carl-von-linne/
Fagotti on raskas soitin, jonka kannattamisessa voi käyttää apuna valjaita. Valjaita on useanlaisia: soittajan koko selkää tukevia ja pienempiä niskavaljaita. Nykyisin käytetään toisinaan orkestereissa myös kuulonsuojaimia, jotka tyynyn tavoin ulottuvat soittajan pään takaa sivuille. Soittamisen ergonomiasta voi lukea Sibelius-Akatemian sivulta http://www2.siba.fi/harjoittelu/index.php?id=111&la=fi
Lähteet:
Suomen Oboe- ja Fagottiseura ry
https://www.suomenoboejafagottiseura.net/
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Hei,
olisiko kyse Margaret Elise Gaggin kuvakirjasta 'Päivikin päivät'. Kirjan aiheena on syntymäpäivät. Sen on kustantanut Kuva ja Sana vuonna 1966. Kirjan on suomentanut Helena Heikkinen. Sen on kuvittanut J.H.Wingfield. Kirjassa on 50 sivua ja se on aikanaan ilmestynyt Leppäkerttu-sarjassa.
Kirjaa on saatavan muutamassa kirjastossa esim. Turun kaupunginkirjastossa. Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa ja on maksullista. Raahessa kaukolainasta peritään 1 € + lähettävän kirjaston maksu. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, Raahessa joko pääkirjastossa, Vihannin kirjastossa tai netissä olevalla kaukolainapyyntölomakkeella.
Raahen...
