Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan.
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila
Wattenfallin sivuilta löytyy sähkönkulutus-vertailu. Leivänpaahdinta on halvempi käyttää kuin hellan levyä. https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/sahkolaitteiden-energiankulutus/ (haku: leivänpaahtimen sähkönkulutus)
Ekologisuus varmaan määräytyy energian kulutuksen mukaan eli leivänpaahdin olisi ekologisempi kuin hella. Hellalla voi tosin valmistaa useampia ruokalajeje, joten se lienee hankintana ekologisempi.
Martat ovat vertailleet erilaisten paistotapojen hyviä ja huonoja puolia. https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ruoanvalmistus/kypsennysmenetelmia/paistaminen/
Yleisesti mitä enemmän rasvaa paistamisessa käuytetään, sitä epäterveellisempi lopputulos.
Paahtoleivästäkin saa epäterveellistä...
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö....
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä....
Ikävä kyllä emme löytäneet nimityksiä kysymillesi runomuodoille. Mm. Jyväskylän lukion kurssisivustolta löytyy runomittojen esittelyä, ja myös Wikipedia-artikkeli esittelee mittoja:
https://peda.net/jao/schildtin_lukio/opiskelu/kurssituops/aidinkieli/kkjt/%C3%A4i3-puul/verkko3-2/etusivu/2kl/lyriikka/%C3%A4%C3%A4nteet-ja-riimit/runomitatk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runomitta
Sairaalamaailmaan sijoittuvia kotimaisia jännäreitä ovat kirjoittaneet ainakin Toni Aho ja Mika Kähkönen. Emma Luoman kirjassa on myös chick lit -piirteitä. Samaan tapaan romantiikkaa ja jännitystä on yhdistellyt myös Hanne Dahl kirjoissaan.
Ehkäpä voisit kokeilla myös Nina Meron kirjaa Englantilainen romanssi, joka sisältää monenlaisia elementtejä romantiikasta arvoituksellisuuteen, tai Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen yhdessä kirjoittamia taidemaailmaan sijoittuvia dekkareita Nainen parvekkeella, Sakset tyynyn alla ja Punainen vaate.
Tietoa Emma Luoman kirjailijanuran jatkosta ei ole löytynyt. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan häneltä. Yhteystiedot löytyvät kirjailijan kotisivulta: https://www.emmaluoma.com/ota-...
Kuparisia 5-pennisiä toimitettiin rahaliikenteeseen vuosina 1963-77 niin paljon, että Numismaattisen aikakauslehden Keräilijän opas 2018 noteeraa vain vuoden 1964 kolikon - ja senkin vain kahdessa ylimmässä kuntoluokassa. Vuoden 1966 5-pennisellä on keräilyarvoa ainoastaan avaamattomassa rahapajan rullassa (vuonna 2018 rullan arvo oli 40 €/kpl) .
Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017).
Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa.
Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart.
Henrik II:sta löytyy hieman tietoa...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaa. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti
HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuston Raskaus ja kosmetiikka artikkelissa sanotaan mm. näin "Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää." Erikseen annetaan ohjeita aurinkovoiteista, itseruskettavista ihovoiteista ja rakennekynsistä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/kosmetiikka/Sivut/default.aspx ...
Aihetta käsittelee perusteellisesti Adam Tooze teoksessaan The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy (Viking 2006). Huomattavasti tiivistäen, kyseessä oli yhdistelmä taloudellisia silmänkääntötemppuja (kuten MEFO-rahoitusinstrumentit) ja pakko-ottoja. Vienti ja tuonti hiipuivat jo 1930-luvun rauhan vuosina Saksan pyrkiessä omavaraisuuteen. Inflaatio pystyttiin pitämään kurissa hinta- ja palkkasäännöstelyllä. Saksan valuuttareservit käytettiin loppuun vuoteen 1938 mennessä. Miehitettyjen maiden valuutta- ja kultavarannot takavarikoitiin. Työvoimapulaa helpotettiin sotavankeja ja valloitetuista maista tuotua pakkotyövoimaa hyödyntämällä. Reichsmarkin arvo asetettiin huomattavan korkealle miehitettyjen maiden...
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta. Kustantajan mukaan kirjasarja ei herättänyt riittävästi kiinnostusta ostajissa, joten sitä ei ollut kannattavaa jatkaa.
Patentti- ja rekisterihallituksen tilaston mukaan uskonnollisia yhdyskuntia, joihin kuuluvat myös paikallisyhteisöt ja seurakunnat perustettiin viiden viime vuoden aikana seuraavasti 6 (31.8.2019 mennessä), 45 (2018), 30 (2017), 13 (2016), 9 (2015):
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/tilastoarekisteroidyistauusistayhdistyksistajauskonnollisistayhdyskunnista.html
Uskonnot Suomessa -hankkeen sivuilta löytyvät yhteisöt, joihin on listattu "Suomessa toimivat uskonnolliset yhteisöt ja sellaiset yhteisöt, liikkeet, järjestöt ja muut organisaatiot joiden toiminta-ajatus, opetus tai elämänfilosofia on ainakin osittain peräisin jostain uskonnolliseksi luokiteltavasta perinteestä" Tietokannassa on tietoja 1066...
Kaikista Helmet-kirjastoista saa myös A3-kokoisia tulosteita. Helsingin keskustakirjasto Oodin suurkuvatulostimella voi tulostaa valokuvalaatuisia julisteita, tarroja ja tekstiilipainatuksia:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaan_laitteet(176797)
Espoon Sellon kirjastossa on mm. julistetulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
Molempiin tulostimiin varataan aika Varaamo-palvelun kautta. Sellon kirjaston julistetulostimeen neuvotaan varaamaan ensimmäinen aika paikan päällä tai puhelimitse (09 816 57607) . Ensimmäiselle kerralle varataan myös opastus.
https://varaamo....
Taustalla käytetty melodia on rytmisesti muunneltu, mutta muistuttaa kovasti Johann Sebastian Bachin nimiin laitettua menuettia, tai oikeammin sen neljää ensimmäistä tahtia. Teoksen säveltäjäksi on sittemmin todettu Christian Pezold (nimen kirjoitusasu vaihtelee, joskus myös Petzold). Kyseinen g-molli menuetti on osa nuottikokoelmaa, jonka Bach omisti toiselle vaimolleen (Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach).
Sävellyksen teosnumero on "BWV Anh 115". BWV tulee sanoista Bach Werke Verzeichnis ja viittaa 1950 julkaistuun luetteloon Bachin teoksista. Anh taas on lyhenne Anhang-sanasta, joka tarkoittaa liitettä. Teosluetteloa tehdessä siis jo arveltiin, että Bach ei välttämättä ole itse säveltänyt tätä menuettia, ja siksi teos...
