Hei!
Kieliä voi kerrata ja opiskella esimerkiksi verkkokursseilla, lisätietoja saat osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Lisäksi kirjastosta voi lainata erilaisia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu cd-äänite tai erilaiset kuullun ymmärtämiseen keskittyvät cd:t, joista löytyy listaus tästä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skuullun%20ymm%C3%A4rt%C3%A4minen%20englannin%20kieli__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Sanastoa kehittää myös englannin kielisten kirjojen kuunteleminen. Äänikirjoja englanniksi on sekä cd:llä että e-äänikirjoina varsinkin Overdrive-palvelusta.
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Opinnäytetyön voi tilata kaukolainaan, mutta siihen on tutustuttava kirjaston tiloissa, sitä ei siis saa kotilainaan.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukolainanpyynnön alla olevassa linkissä olevalla lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Helmet-kirjaston palveluna e-lehtipalvelu PressReader on maksuton asiakkaille, eikä pitempäänkään käytettynä muutu maksulliseksi. Alla tietoa e-lehtipalveluista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
"Olin kai neljäntoista / kun hämmästyin kuusimetsässä. / Olin vastikään tullut pois sananjaloista / ja näin mansikan / paikassa jossa ei pitänyt olla edes lehtiä. / Söin sen, vähän matkan päässä oli toinen / ja jälleen vähän matkan päässä, aina vähän matkan päässä / yhä lisää."
Näin runoili Maila Pylkkönen vuonna 1975 ilmestyneessä kokoelmassaan Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Sisällysluetteloon runo on nimetty ensimmäisen säkeensä mukaan (Olin kai neljäntoista).
Helsingin kaupunginkirjastoissa ei ole, mutta Espoon Sellon kirjastossa Leppävaarassa on Mac-tietokone kuvankäsittelykoneena ja mediatyöasemana. Koneessa on usb-liitin. Koneen voi varata Varaamo-palvelun kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.hel.fi/resources/avikriseigzq
Voisit tutustua Kaj Korkea-ahon romaaniin Paha kirja. Nykypäivään sijoittuvat teoksen ytimessä on 1920-luvulla kirjoitettu, julkaisematta jäänyt runokokoelma, jonka uskotaan tuovan huonoa onnea. Kirjallisuudenopiskelija Pasi Maars haluaa välttämättä, opettajansa vastustuksesta huolimatta, tehdä tutkielmansa traagisen elämän eläneestä runoilijasta, ja aihe kasvaa suoranaiseksi pakkomielteeksi. Ja mitäpä ihmeen haittaa ikivanhoista runoista voisi kenellekään olla...
Lisätietoa kirjasta: https://otava.fi/kirjat/paha-kirja-2/
AutoWiki-sivusto esittelee 379 automerkkiä ja 87 autoihin liittyvää merkkiä sivuillaan. Monien merkkien nimen selitykset löytyvät sivujen kautta. Automerkin nimi näyttää liittyvän usein yrityksen nimeen, mutta muitakin selityksiä on. Sivusto löytyy alta:
http://www.autowiki.fi/index.php?title=Luokka:Merkit&subcatuntil=Lamborghini#mw-subcategories
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on käytössä itsepalvelutulostus, saa tulostuspalveluun rekisteröitynyt asiakas neljännesvuosittain viisi ilmaista tulostetta. Määrä koskee kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tulostettuja tulosteita yhteensä, se ei siis ole toimipistekohtainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Nicole Garcian vuonna 2016 ohjaamasta elokuvasta Mal de pierres (suomeksi esitetty elokuvateattereissa nimellä Kaikki mitä rakastimme) ei valitettavasti ole tallennetta missään Suomen kirjastossa, ei siis myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.elonet.fi/fi
Gambina on eräs Alkon (tuolloin Alkoholiliike Oy) vanhimmista tuotteista. Se on sekoitettu punaisesta vermutista ja ginistä ja maustettu appelsiininkuorella. Lisätietoa löytyy esim. Viinimaa-sivustolta: https://viinimaa.fi/juomat/vakevat-viinit/gambina.
Kyllä vain ja se on rikottukin. Jules Vernen teos ilmestyi siis 1873. Vuonna 1889 journalisti nimeltään Nellie Bly lähti matkalle maailman ympäri tarkoituksenaan rikkoa Phileas Foggin fiktiivinen ennätys. Ja hän onnistui yrityksessään: häneltä meni matkaan vain 72 päivää. Samaan aikaan toinenkin nainen, Elizabeth Bisland, Cosmopolitanin reportteri, lähti yritykseen, tarkoituksenaan voittaa Nellie Bly. Elizabeth Bisland oli kuitenkin Nellie Blyta neljä päivää jäljessä. Tapaukset olivat aikansa mediamaailmassa merkittäviä ennätyksen tavoittelijoiden sukupuolen takia, 1800-luvun lopulla kun naisille oli varattu ihan toisenlainen rooli, itsenäiset seikkailijanaiset olivat harvinaisia.
Muutama kuukausi Nellie...
Sitä, koska kirjan saa, on hieman vaikeaa arvioida. Varausjonon eteneminen riippuu esimerkiksi siitä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on hankittu Vaski-kirjastoihin, kuinka pian varaukset noudetaan ja kuinka kauan yksittäinen kirja on kullakin asiakkaalla lainassa. Joku saattaa ehtiä lukea kirjan parissa päivässä, joku taas voi pitää sitä koko kuukauden. Myös kuljetukset voivat pidentää kirjan siirtymistä asiakkaalta toiselle, jos seuraavan varaajan valitsema noutopaikka ei ole sama kuin kirjasto, johon kirja palautuu.
Esimerkiksi Vaski-kirjastoista löytyy useampi kappale Chez Marianne 1 -kirjaa, jossa on mukana myös CD-levy. Uusin painos näyttäisi olevan vuodelta 2007. Löydät saatavuustiedot täältä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.676113.
Valitettavasti Chez Marianne -sarjan kirjoja ei ole tällä hetkellä saatavilla e-kirjoina.
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa...
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Makeiskääreistä on esimerkiksi Kuusisto, A. (2013). Makein kirja: Makean ja makeiskääreiden historiaa.
Makeisten historiasta:
Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään
Pastillin historiaa.
Finnasta; hakupalvelu suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistosta löytää joitakin kuvia. Esimerkiksi suklaalevyistä https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22sukl… .
Konvehtirasioita https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=konvehtirasiat&type=AllFiel…
Kuusenkaramelleja https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Makeisteollisuus https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
Kassu Halosen säveltämää ja Edu Kettusen sanoittamaa Mielenrauhaa-kappaletta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
Nuottia siihen on kysytty aikaisemminkin.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-ihmeesta-loydon-nuotin-mielenrauhaa…
