Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
Valitettavasti emme onnistuneet löytäneet kysymääsi kirjaa. Vähän samantapainen idea on ainakin näissä kirjoissa, mutta ne eivät aivan vastaa kuvaustasi.
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua (2005). Hollyn yllättäen kuollut aviomies on jättänyt tälle kymmenen kirjettä, yhden jokaiselle kuukaudelle. Kirjeissä hän antaa Hollylle ohjeita, kuinka toimia, kun mies on poissa. Lopulta ohjeet osoittavat Hollylle myös uuden rakkauden mahdollisuuden.
Lori Nelson Spielman: Kymmenen unelmaani (2017). Kirjan päähenkilö Brett on tehnyt neljätoistavuotiaana listan unelmista, jotka hän haluaa elämänsä aikana toteuttaa. Lista on jäänyt unohduksiin, eikä hän tiedä, että äiti on poiminut sen talteen. Äiti menehtyy Brettin ollessa...
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia.
Meillä ei ole asiantuntemusta arvioida maalausten arvoja, joten suosittelisin kääntymään taideasiantuntijoiden puoleen esimerkiksi alan liikkeissä. Tutkimistani taiteilijahakemistoista (mm. Allgemeines Lexikon der bildenden Künstler des XX. Jahrhunderts) henkilöä ei kuitenkaan löytynyt, joten ilmeisesti hän ei ole aivan tunnetuimpia taiteilijoita.
Maalausten arvossa pätee sama kuin monissa muissakin esineissä: kyse on siitä, kuinka paljon joku on valmis siitä maksamaan. Vaikka taiteilija ei olisikaan kovin tunnettu, joku saattaisi silti mieltyä tauluun ja maksaa siitä jonkin summan.
Kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Nimen lausumisen vaikeus on riippuvainen siitä, miten paljon se eroaa puhujan oman kielen ääntämyksestä ja äänteistä. Yksittäisten nimien kohdalla voi olla paljon vaihtelua.
Esimerkiksi englannissa th-kirjaimilla kirjoittavat äänteet (θ ja ð) voivat olla vaikeita oppia suomalaisille, koska niitä ei suomen kielessä esiinny. Vastaavasti r-kirjaimella merkittävät äänteet voivat vaihdella englannin eri murteissa kovasti, mikä vaikeuttaa suomalaisten r-kirjaimen sisältävien nimien ääntämistä oikein, esimerkiksi juuri etunimeä Iiro. Venäjän kielessä taas saattaa olla haastavaa ääntää sellaisia nimiä, joissa on äänteitä, jotka suomenkielinen puhuja voisi mieltää yhdeksi ja samaksi s-kirjaimen...
Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa.
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys.
Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla...
Kappale "Kun", jonka alkuperäinen nimi on "Du", sisältyy nuotteihin "Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät" (F-Kustannus, 2011), "Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat" (F-Kustannus, 2005) ja "Sanojen takana Juha Vainio : 80 Juha Vainion laulua" (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kaikissa näissä nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Ruotsinkielisin sanoin laulu sisältyy myös nuottiin Zetterlund, Monica: "Monica Z : sångbok : 69 sånger inspelade med Monica Zetterlund" (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1997).
Laulu alkaa: "Kun sua katselen, tunnen kutsun kuumeisen". Laulun on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäiset sanat on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion.
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Leena Krohn kirjoittaa 28.1.2001 kotisivullaan http://www.kaapeli.fi/krohn/mielikuvitus.htm myös tästä aiheesta. Hän viittaa Tor Nörretrandersin teokseen Märk världen. En bok om vetenskap och intuitionen, ja kirjassa mainittuun käsitteeseen tajunnan kaistanleveys. Medvetandets bandbredd -aihetta käsitellään tässä kirjassa luvussa 6 (s. 171-209).
Kirjan saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston varastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1435234__Sm%C3%A4rk%20v%C3%A4rlden__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Tässä on listattu kirjoja, joista saattaisit kertomasi perusteella pitää. Painopiste on paranormaalissa romantiikassa. Joukossa on sekä nuorille aikuisille että aikuisille kohdennettua kirjallisuutta.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Cecelia Ahern: Viallinen (sarjan 1. osa)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (sarjan 1. osa)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (sarjan 1. osa)
Ally Condie: Tarkoitettu (sarjan 1. osa)
Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli (sarjan 1. osa)
Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit
Sally Green: Savuvarkaat (sarjan 1. osa)
Julie Kagawa: Lohikäärmeet (sarjan 1. osa)
Aino Kallas: Sudenmorsian
Theo Lawrence: Salatun voiman kaupunki (sarjan 1. osa)...
Muutamia oppaita löytyy yhteisöllisyyteen ja kansalais aktivismiin.
Esimerkiksi netissä luettavissa olevat Bäcklund ja kumppnit: Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102475/Backlund_ym_Kansalaiset_kaupunkia_kehittamassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
sekä opinnäytetyö Prepula, Elisa. Yhteisöllisyys taloyhtiön voimavarana https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20714/Prepula_Elisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myös isännäintitoimistot haluavat auttaa talouhtiöitä yhteisöllisyyden kehittämisessä. Esim. Realia vinkkaa sivuillaa näin https://www.realiaisannointi.fi/ajankohtaista/millainen-yhteisollinen-taloyhtio
4H ehdottaa yhteisen puutarhan perustamista. https://4h.fi...
Hei!
Espoon kirjastoissa Entresse, Sello, Tapiola on, kannattaa varata aika, valitettavasti ei Vantaalla.
Keskustakirjasto Oodissakin ehkä on. Voitte kysyä asiasta suoraan heiltä: 09 3108 500 tai oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Kirja on juuri saapunut kirjastoon ja löytyy nyt kokoelmista ja varauksen tekeminen on mahdollista. Kirja on tulossa myös Elimäen kirjaston kokoelmiin.
Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019....
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy...
Tämän tyyppisiä tutkimuksia tekee Tullilaboratorio, https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu . Laboratorion sivuilla on myös yhteystietoja. Tullista voi kysyä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/neuvontaa-henkiloasiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii Evira, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/index.html. Myös sinne voi laittaa kysymyksen, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii ihmisten altistumista ympäristömyrkyille https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka Ympäristöterveysyksikön sivulta löytyy...
Hankikoira.fi sivustolla kerrotaan: "Mikäli kuollutta karvaa ei poisteta ajoissa, kasvaa turkkiin monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja, joista trimmatessa osa irtoaa ja osa ei. Kun kaikki kuolleet karvat voidaan nyppiä koirasta samalla kertaa, tulee uudesta karvapeitteestä siisti ja tasainen. Karvaa ei tule nyppiä irti liian aikaisin, vaan vasta kun se irtoaa helposti, koiraa satuttamatta. Liian aikaisin tehtävä nypintä on koiralle kivuliasta ja saattaa aiheuttaa karvatupen tulehduksen. Se on myös kokemuksena koiralle ikävä, eikä koira välttämättä ole jatkossa kovin yhteistyökykyinen turkinhoitoon liittyvissä toimenpiteissä."
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-perushoito/koiran-trimmaaminen
Koiralta ei siis nypitä ihossa kiinni...
Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
