Voisikohan etsimäsi näytelmä ja runo löytyä jostakin seuraavista teoksista:
Ahokainen, Ester: Oman juhlan ohjelmaa nuorimmille juhlijoille, 1963. Täältä löytyy näytelmät nimeltään "Keväällä" ja "Kukat keskustelevat".
Nuorten teatteria: pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön, 1959.
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa 2. Pienoisnäytelmiä ja mutia esitystehtäviä kouluille ja kerhoille, 1956.
Martin, Elsi: Runon lähde: ohjelmaa lastenjuhliin, 1954
Ennala, Atte: Lapset näyttelevät: lastennäytelmiä ja vuorokeskusteluja, 1954
Lasten runotar: valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville, 1962
Voit kysellä teosten saatavuutta omasta kirjastostasi.
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Tässä joitakin viime vuosisadalla eläneiden, kristillisen elämänkatsomuksen omakseen kokeneiden, naisten elämäkertoja:
- Anderson, Marian (1957): Oi Herra, mikä aamu: omaelämäkerta
- Tuulio, Tyyni (1950): Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa
- Ståhlberg, Ester (1949): Matilda Wreden testamentti
- Helakisa, Kaarina (1977): Saima Harmaja: legenda jo eläessään
- Laitinen, Kai(1989): Sylvi Kekkosen elämäkerta
- Waite, Helen (1963): Urheat ystävykset: Helen Kellerin ja Anne Sullivanin tarina
- Konttinen, Riitta (1946): Eva Cederström: taiteilijan henkilökuva
Uudempia elämäkertoja:
- Metsola, Tuulikki (1982): Surusta puhkesi kukka
- Priha, Päikki (1994): Silkkinen seppele: Hanna Loimaranta, tuntematon kirkkotekstiilien...
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
E-aineisto voi olla ladattuna usealla omalle laitteelle samaan aikaan. Keskeistä on, että laitteet, joilla lukee tai kuuntelee, on valtuutettu samalla Adobe ID:llä.
Yritämme parantaa myös e-aineistovalikoimaamme jatkuvasti. Hankintaehdotuksia voit tehdä seuraavassa osoitteessa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Kirjastokorttia ei valitettavasti voi hankkia etänä, vaan uuden kortin teko vaatii käyntiä kirjastossa.
Ohjeet Helmet-kirjastojen e-aineistojen käyttöön löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(44045)
Helmet-kirjastojen e-aineistoja pitäisi lukemaan ja kuuntelemaan myös Suomen ulkopuolella. Jos sinulla on ongelmia Ellibs-sovelluksen kanssa, voit lähettää viestin tästä linkistä löytyvään osoitteeseen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Ellibs_toimii_myos_mobiilisovelluksessa(123201). Ellibs-palvelua voi käyttää myös nettiselaimen kautta.
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas...
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää...
Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi.
Lähde:
V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998
Valitettavasti Jarmo Jylhän kappaletta "Soita hiljaa kitaraani" ei ole julkaistu nuottina.
Suomalaista musiikkiaineistoa voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta https://kansalliskirjasto.finna.fi/, johon Viola-tietokanta on yhdistetty. Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Karlssonin Siunatuissa seteleissä (WSOY, 1979) kaapataan lentokone. Kaapattujen joukossa ei kuitenkaan ole pääministeri, vaan presidentti. Ismo Kajasto selvittää - presidentin sanoin - "erittäin vaarallisen tilanteen esimerkillisen hienolla tavalla".
Harasaari kuuluu Struven ketjuun. Katso merkintöjä kivessä. Kesäisin paikalle pääsee veneellä ja talvisin moottorikelkalla.
Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta on valittu suojeltaviksi...
Hakupalvelu Finnan mukaan 3. tuotantokausi olisi vain Imatran kirjastossa:
https://www.finna.fi/Record/heili.839918
Ala tietoa Akaan kirjaston palveluista, mm. kaukopalvelusta:
https://www.akaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/palvelut/
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Sisko Istanmäen romaanin Liian paksu perhoseksi (1995) tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun alkupuolelle. Myös Heidi Könkään saman niminen elokuva vuodelta 1998 sijoittuu samaan ajanjaksoon. Tarkempaa vuosilukua tapahtumille ei mainita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26009
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_741428
Flashforwardia ei ole suomennettu, niin kuin ei muitakaan Sawyerin teoksia. Englanninkielisinä niitä on jonkin verran saatavissa kotimaisten kirjastojen kautta - suomeksi ei.
Tarina ei ole historiallinen. Veljekset Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios toivat kirjaimiston Kiovan Venäjälle 800-luvulla. Kyrillos ja Methodios olivat kotoisinThessalonikista, joka oli Konstantinopolin jälkeen Bysantin valtakunnan toiseksi tärkein kaupunki. Veljekset osasivat erinomaisesti vanhaa kreikkaa, joten on varsin epätodennäköistä, että heidän olisi pitänyt tallentaa kreikkalaiset aakkoset pajunvitsoin.
Se totuus tarinassa tietysti piilee, että kyrilliset aakkoset ovat kehittyneet kreikkalaisista, https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kyr…
