Mona-nimen alkuperää on selvitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos (Gummerus 2007) kertoo, että Mona-nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhennös etunimestä Monika, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta Mona voi olla lyhennelmä vaikkapa nimestä Ramonasta.
Kolmas vaihtoehto on iirinkielinen nimi ”Muadhnait”; ”muadh” merkitsee ’jalosukuista’. Vielä yksi teoria on, että nimen alkuperä olisi Madonna, jonka mukaan Leonardo da Vinci nimesi kuuluisan maalauksensa Mona Lisa.
Nimi Mona on esiintynyt Suomessa 1800-luvulta alkaen.
Kappale on alunperin nimeltään Always Laughing, ja sen ovat tehneet Chris Arnold, David Martin ja Geoff Morrow. Discogs-verkkosivuston mukaan se levytettiin vuonna 1975 kaksi kertaa: sekä Joe Brownin että Guys 'N' Dolls -yhtyeen esittämänä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22Always+Laughing%22+arnold&type=all
Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?
Kaipaamasi teos saattaa olla Pentti Pajan Myrskylokki: Kertomus pojista ja veneistä. Toinen vaihtoehto on Kaija Pakkasen Kapteeni Mikko, ohoi!, jonka ilmestymisvuosi
tosin on 1966.
Hei!
ABBAn virallisella sivustolla kerrotaan, että ABBAn puoleksi omistaman levy-yhtiön Polar Music Internationalin menestyksen vuoksi syntyi myytti, jonka mukaan levy-yhtiö oli kannattavampi kuin Volvo. Levy-yhtiön käyttöpääoman voitot olivat suuremmat kuin Volvon, mutta dollareilla mitattuna Volvo oli suurempi.
https://abbasite.com/articles/in-focus-polar-music-the-story-of-abbas-record-label/
Tarkempaa vastausta en tähän löytänyt. Löysin enimmäkseen sivustoja, joilla ABBAn mainittiin olleen Volvon jälkeen toiseksi suurin vientituote, mutta näilläkään sivustoilla väitteelle ei ole annettu lähdettä.
https://www.roughguides.com/destinations/europe/sweden/stockholm/swedens-fab-four-abba/
https://www....
Tässä tietoa kustannuspaikoista:
Melody Beattie: Irti läheisriippuvuudesta - Miten lopetan muiden holhoamisen ja alan huolehtia itsestäni. WSOY. Kustantajan kotipaikkakunta on Helsinki
Janne Viljamaa: Hirveä häpeä! Suomalainen häpeä ja miten siitä pääsee eroon. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Ani Kellomäki: Kosteusvaurioita - kasvukertomuksia pullon juurelta. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY. Kustannuspaikkakunta on Helsinki.
Heinrich Schurtz: Kulttuurin alkuhistoria. WSOY. Tämä kirja on julkaistu vuonna 1915. WSOY:n justannuspaikkakunta oli tuolloin Porvoo.
Craig Nakken: Minä ja riippuvuus. Kirja...
It is difficult to say, which one of the mentioned name combinations is nicest or closest to Finnish naming traditions. There are a lot of names in use with different backgrounds and naming traditions, so it is somewhat difficult to define, what is and what is not "nicer and closer to the Finns". In addition to names that have their roots in Uralic languages, many of the traditional names used by the Finnish speaking peoples also derive, for example, from biblical tradition (e.g. Maria) or Germanic languages (e.g. Henri). Naming a baby is very much a subjective decision.
If you want more information about the names used in Finland, you can explore the Name service provided by the Finnish Digital and Population Data Services Agency. The...
Hiilikuitu on hiiltä miltei kokonaan, mutta ei ihan. KEVRA mainitsee sivullaan hiilikuituna
kuidun, jonka hiilipitoisuus on 95-99 %.
Hiilikuitu esiintyy yleensä jonkin toisen materiaaalin lujitteena.
https://kevra.fi/tuotteet/lujitteet/hiilikuitu/
Helsingin keskustakirjasto Oodin työntekijöiltä ei ole asiasta varsinaisesti kysytty, mutta Oodista kerrottiin, että henkilökunta pitää Oodissa työskentelyä erityisen kiinnostavana mm. monipuolisten työtehtävien takia. Kaikki ovat mm. esitelleet kirjastoa erilaisille kansainvälisille ja kotimaisille ryhmille.
Lauri Lepolan kirjassa Verinen Siuro (2011) kerrotaan, että laatassa lukee: ”Tälle paikalle rakennettiin Siuron työväentalo vuonna 1907 ja purettiin vuonna 1971. Viereisessä metsikössä ammuttiin keväällä 1918 yli 30 paikallisessa kenttäoikeudessa kuolemaan tuomittua Siuron seudun punaista.”
Aikamatkailua esiintyy ainakin seuraavissa kotimaisissa aikuisten tieteiskirjoissa:
Anssi Asunta: Kolmas aikakirja
J. Pekka Mäkelä: 391
Aukkoja ajassa (toim. Harri Erkki), novellikokoelma
Jyrki Vainonen: Swiftin ovella
Janne Mäkelä: Juoksu aikaa vastaan
Martin Taiga: Osiriksen sormus : kaksi aikamatkakartomusta
Hemmo Murto-Unkila: Sälekaihtimien sulkijat
Markku Varis: Visiot ja virukset
Sari Paldanius: Bahalas
Muita esimerkkejä ajasta suomalaisessa tieteiskirjallisuudesta ovat mm. vuonna 1931 ilmestyneessä L. Valakiven Nuortuva maailma, jossa ihmiset syntyvät vanhuksina ja nuortuvat kohti lapsuutta; Tuomas Salorannan novellikokoelmassa Musta tähti ja muita tarinoita tulevaisuudesta ainakin joku novelleista käsittelee...
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportissa tutkittiin mm. raskasmetallipitoisuuksia turvetuotantoalueilla. Vertailualueena oli kylläkin toisen alueen suontutkimusaineisto. Raportti löytyy alta:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/TASO-loppuraportti_final.pdf
Olisikohan kyseessä kenties Viivi Hyvösen Etsijä (WSOY, 1995)?
"Werian-tyttö löydetään vauvana haltiaklaanin keskuspuun juurelta, kädessään Pyhän Puun merkki. Miehillä merkki tarkoittaa shamaaniutta, mutta että tyttö olisi shamaani... sehän olisi ennenkuulumatonta!"
Etsijän lisäksi Hyvöseltä on ilmestynyt kaksi kirjaa: fantasiaromaani Mahlaa suonissaan (WSOY, 1999) ja tieteisromaani Apina ja Uusikuu (WSOY, 2008).
Etsin Fono.fi:stä ruusulaluluja, http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=ruusu&kieli=Suomi&culture=fi. Kuuntelin Youtubesta noista löytyneitä ja hain sieltä, mutta en löytänyt. Tiedustelin tuolla ammattiväen keskustelulistalla, mutta en saanut vastausta. Palaan asiaan, jos sieltä tulee tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Kosmologi Tommi Tenkanen sanoo Ylen Prisma studiossa mm. näin: "Alkuräjähdys oli ajanjakso, jona maailmankaikkeus oli laajetessaan hyvin kuuma ja tiheä. Kuitenkin alkuräjähdystä ennenkin oli nykykäsityksen mukaan tapahtumia." Lisää tietoa alkuräjähdyksestä mm. Prisma studiosta, Ylen uutisista ja geologia.fi-sivustolta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/03/vaarinkasitys-alkurajahdys-oli-kaiken-alku
https://yle.fi/uutiset/3-10944052
http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/big-bang-alkurajahdys/
Kyllä, löydät kirjan saatavuustiedot OUTI-verkkokirjastosta. Voit varata teoksen haluamaasi kirjastoon joko käymällä kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen on maksutonta.
