Raviohjastajia on useissa suvuissa monessa sukupolvessa, mm. Allan Korpi ja pojat Heikki, Ilkka ja Pekka. Allan kuoli Wikipedian mukaan kotonaan, Mikko Kontio ("hevosmies") ja poika Jorma Kontio, hänen tyttärensä Anna-Julia esteratsastaja, Harri Koivunen isä ja Olli Koivunen poika, molemmat aktiivisia talleilla edelleen, Heikki Torvinen ja pojat Hannu ja Jukka, kaikki hekin vielä mukana, Tauno Tupamäki (luultavasti ei ole hänkään, koska lehtijutussa, jossa hänestä kerrotaan aika paljon, ei tällaiseen viitata, https://hevosurheilu.fi/ravit/raviuutiset/mies-joka-toteutti-kaarlo-par…), tämän poika Risto Tupamäki (kuoli tapaturmaisesti metsätöissä) ja hänen poikansa Antti Tupamäki, Markku Hietanen ja pojat Heikki Hietanen ja Hannu...
Pelkistäen laulussa lauletaan tytöstä, joka välittää vain pojista joilla on rahaa ja jotka antavat hänelle tavaroita. Hän on siis material girl eli "tavaratyttö".
Laulun vaiheista löytyy tietoa Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Material_Girl
Myöhästymismaksun voi maksaa Maksa verkossa-linkin kautta kun olet palauttanut kirjan. Maksua kertyy 0,20€/laina/vrk. Omissa tiedoissasi näkyvä summa on tähän mennessä tullut maksukertymä. Jos palautat kirjan tänään, lopullinen summa on sama mikä tiedoissasi näkyy tällä hetkellä.
Hämeenlinnan kirjaston kotiseutuvastaava tutki tätä. Tässä hänen vastauksensa: Enpä ole kyllä kuullut tällaisesta tarinasta. Lueskelin noita meidän Armas Launis - aiheisia artikkeleita (varsinkin jotenkin Hämeenlinnan aikoihin liittyviä), mutta en niistä löytänyt mitään viitauksia tällaiseen tarinaan. Noita-aiheisistakaan ei löytynyt vastaavaa.
Makupalat.fi:stä löysin sivuston Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa, joka on Marko Nenosen, aiheesta väitelleen tutkijan julkaisu. mutta sieltäkään ei löytynyt kyseistä tarinaa, https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/index.fi.html. Nenosen väitöskirjaa Noituus, taikuus ja noitavainot (1992) pidetään perusteokseksi suomalaisessa noitavainotutkimuksessa....
Kyseessä lienee Helvi Hämäläisen runo, jossa "Jänis ruusu päässä vaeltaa kukkamaassa...". Runon nimi on Runoilijan uni ruusupensaikossa ja se on julkaistu kokoelmassa Voikukkapyhimykset (WSOY, 1947). Runo sisältyy ainakin Hämäläisen Valitut runot -kokoelmiin vuosilta 1981 ja 1987.
Mikäli tarkoitat koko tuotannolla listaa, jossa näkyisi myös yksittäisten runojen nimet, en sellaista listaa löytänyt.
Tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin (20.7.2020) . Vastannut kollega toteaa, että sanoitus tosiaan vihjaa syrjähyppyyn alakerran Ramin kanssa. Laulussahan ei suoraan sanota kuka on apsen isä, mutta itsekin yhdyn siihen, että vihje on melko selvä.
Kyseinen sitaatti ei ole alunperin mistään E.B Whiten kirjoittamasta tai julkaisemasta teoksesta, vaan se on irrotettu sitaatti eräästä The New York Times -sanomalehdessä julkaistusta Whiten haastattelusta. Tästä johtuen mahdollista "virallista" suomennosta on vaikea löytää.
Tässä on linkki mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa pohditaan sitaatin alkuperää:
https://www.berfrois.com/2011/11/martha-white-on-e-b-white/
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita...
Matrikkelit ovat luetteloita, joissa on mukana henkilötietoja. Myös toimittajista on tällaisia tehty. Alla muutama matrikkeli tai muu teos, joissa on tietoja toimittajista vuosilta 1950-1960:
- Lehdistön matrikkeli = Pressmatrikel: 1954
- Suomen urheilutoimittajat: urheilutoimittajain liitto 1931-1964 (1965)
- Satakunnan sanomalehtiväkeä 1921-2001 (2001)
- Toimittajakoulu 1967-2007 (2007)
Monesti matrikkelit ovat lukusaleissa luettavia, eikä niitä lähetetä kaukolainaan, mutta kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Alla linkki hakutulokseen Finna-hakupalvelussa. Hakusanoina on käytetty sanoja toimittajat ja matrikkelit:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A...
Alkutiedot ovat melko hatarat, mutta uskallan veikata, että Martha Vainwrightin rinnalla lauloi hänen veljensä Rufus Vainwright, itsekin muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rufus_Wainwright
TV-shown ajankohtaa en sen sijaan uskalla lähteä arvaamaan.
Toivottavasti tiedosta oli sinulle edes pientä hyötyä!
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Kyseessä on nuorten seikkailukirjallisuuden karavaani-sarjan teos: Scott, Robert. Kapteeni Scottin viimeinen matka: otteita päiväkirjasta : Helsinki,1958. Kirja on lyhennelmä Scottin etelänavan päiväkirjasta ja tarkoitettu nuorille lukijoille. Teos löytyy muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta.
Kitty O'Shea esiintyy henkilöhahmona ainakin Dorothy Edenin romaanissa Enemmän kuin rakkaus. Tammen kustantama teos julkaistiin vuonna 1966 ja uudempi painos on vuodelta 1990.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10752
Tarkistin Kansalliskirjaston hakupalvelusta, mutta teoksista ei löytynyt suomenkielisiä käännöksiä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
