Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Muutamissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tosiaan käydä koiran kanssa, mutta Kallion kirjasto ei valitettavasti näihin kuulu. Esimerkkejä koirillekin sallituista kirjastoista ovat mm. Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto. Koirille sallittu -symbolin löydät Helmetistä kunkin kirjaston yhteystiedoista alimpana, kun klikkaat etusivun oranssista palkista auki kohdan kirjastot.
Kyse on luultavasti kirjasta Sanders Martha: Aleksanteri ja Taikahiiri, Tammi 1972.
Ks. myös http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=95719b1a-3683-4d5…
Eipä ole suomennettu ainakaan vielä yhtään kirjaa. Kirjailijan kotisivuilta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
http://www.hakanostlundh.se/
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Ei ole. Dinosaurukset ovat eläneet niin kauan aikaa sitten, ettei niiden dna:ta ole säilynyt. Kuoleman jälkeen dna hajoaa jatkuvasti. Sen puoliintumisaika on noin 500 vuotta.
Ohessa linkki, josta löytyy lisätietoa:
http://yle.fi/uutiset/dnan_sailyvyyden_takaraja_selvisi_-_haaveet_dinos…
Vasenkätisyyteen, kuten moneen muuhunkin ihmisten vähemmistöjen ominaisuuteen, on suhtauduttu monina aikoina kielteisesti. Vasenta kättä on pidetty oikeaa huonompana, ja vasenkätisiä tätä kautta joko vammaisina tai jopa rappeutuneina tai rodullisesti alempina. Toisaalta vasenkätisyyttä on myös ihailtu ja nähty siinä jotakin ihailtavaa.
Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Ainakin keskiajalla vasenkätisyyteen suhtauduttiin melko neutraalisti.
1900-luvulla suomalaisessakin koulumaailmassa tuli yleiseksi käsitys, että vasemmalla kädellä kirjoittaminen on väärin. Vasenkätisiä lapsia pakotettiin oikeakätisiksi. Onneksi viime vuosikymmeninä asia on alkanut muuttua.
Aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Väärän käden maailma : vasenkätisten...
Hei, Edith Södergranin Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, kootut runot -kirjassa on runo nimeltä Sureva puutarha (s.43):
"Voi, että ikkunat näkevät
ja seinät muistavat
ja puutarha voi surra
ja puu voi kääntyä kysymään:
Kuka ei ole tullut ja mikä ei ole hyvin,
miksi on tyhjyys raskas eikä sano mitään?
Katkerat neilikat seisovat riveissä tien varrella,
missä kuusen hämäryys on tutkimaton."
Monet Edith Södergranin runoista kertovat luonnosta, kasveista ja puista ja jos tämä ei ollut se runo,jota etsit, kirjastoissa on toki muitakin Södergranin runoteoksia, joista kysytty runo saattaa löytyä.
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
Koska kirjan samaa painosta ei ole yhtään kappaletta vapaana ja siinä on varausjono, etä valitettavasti voi uusia teosta millään tavalla. Mikäli palautat sen myöhässä, joudut maksamaan myöhästymismaksua 20 snt / päivä.
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
Suomalaisten nuortenkirjailijoiden teoksia on käännetty englanniksi äärimmäisen vähän. Valtaosa käännetyistä ovat selkeästi lastenkirjoja, kuten Mauri Kunnaksen tai Tove Janssonin teokset. Valitettavasti ei ole myöskään olemassa kattavaa listausta suomalaisista, englanniksi käännetyistä lasten/nuortenkirjoista.
Lastenkirjainstituutti http://www.lastenkirjainstituutti.fi on ylläpitänyt tietokantaa suomalaisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden muille kielille käännetyistä lasten/nuortenkirjoista, mutta se ulottuu ainoastaan vuoteen 2008. Sen tietokannasta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm voi etsiä kielittäin, mutta englanniksi käännetyt kirjat täytyy poimia hakutuloksesta ja kunkin kirjailijan kohdalla erikseen. Kirjat ovat liki...
Kysymykseen on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat sekä laji että paikallinen urheilukulttuuri. Lisäksi seuran tai lajiliiton taloudellinen tilanne tai sponsorointisopimusten ehdot voivat vaikuttaa edustusasujen käyttöön ja kierrätysasteeseen. Esimerkiksi suurten urheilusarjojen joukkuiden käytössä on aina useita vaihtoasuja, jolloin edustusasujen määrä vuositasolla laskettuna nousee jo yksittäisen urheilijan kohdalla melko suureksi.
Yleensä vanhat edustusasut jäävät joko urheilijoiden käyttöön, tai ne myydään keräilijöille tai huutokaupataan hyväntekeväisyyteen.
Kivenlahden kirjastossa ei ole palautusluukkua. Lähimmät palautusluukut löytyvät Soukan ja Nöykkiön kirjastoista.
Soukan kirjaston osoite on Soukantie 4 ja Nöykkiön kirjasto löytyy osoitteesta Oxfotintie 4.
