Valitettavasti tätä tekstiversiota (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa) ei ole julkaistu nuottina. Äänitteellä on kuitenkin nämä sanat, joten ainakin periaatteessa on mahdollista yhdistää Järnefeltin orkesterisävellyksen pianosovituksen nuotit (löytyvät useista pianokokoelmista kuten Finlandia VII tai Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle) ja äänitteen liitteestä löytyvät sanat. Oksasen sanat istuvat alkuperäiseen melodiaan hyvin, joten sävellyksen tuntevilla laulajilla ja pianisteilla ei pitäisi olla ongelmia. Sanat voi pyytää vaikka minulta sähköisesti, ne voi tekijänoikeuslain mukaisesti toimittaa asiakkaalle suoraan. Musiikki sen sijaan on vielä suojattua, joten nuotit täytyy hankkia tai lainata itse.
Jos kuitenkin pitäisi löytää juuri...
Oletko jo tutustunut seuraaviin kirjoihin, jotka myös ovat Porin kaupunginkirjastossa: Luonnonmaa, Sampsa: Suomalainen luonnonparannusoppi, 1941; Saunanoja, Rauno: Parantajan matkassa paha veri pois, 2012 ja Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria II, 1989. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi voit myös hakea kirjallisuutta asiasanoilla 'kansanlääkintä' ja 'parantajat'.
En ihan tiedä mitä tarkoitat uudella HelMetillä, mutta itselläni muistilistat toimivat tällä hetkellä hyvin. Joskus niissä esiintyy öisin tehtävän tietokanta-ajon jälkeen ongelmia, mutta muuten mitään muutoksia ei ole näköpiirissä, tietääkseni. HelMetin uusia versioita ja päivityksiä tulee aika ajoin, mutta henkilökunnalle ei ole tiedotettu olellisista tai suurista muutoksista lähitulevaisuudessa.
HelMetistä näkyy, että Novita lehti tulee espoossa mm. Tapiolaan, Laaksolahteen ja Entresseen. Suurin osa on lainassa, mutta tällä hetkellä Tapiolassa on yksi vuoden 2102 neljästä lehdestä hyllyssä. Voit soittaa sinne tai muihin kirjastoihin ja tiedustella asiaa tai pyytää heitä varamaan lehti. Lehtiä voi varata kuten kirjoja.
"Operaatio Birke"'stä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka kaikki ovat lainattavissa Salon pääkirjastosta:
Thorban, F. W.: Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944 : operaatiot Birke ja Nordlicht : viimeiset Jäämeren rintaman taistelut lokakuussa 1944, vetäytyminen Pohjois-Norjaan sekä sodan loppu Lyngenin ja Narvikin alueella
Ziemke, Earl F : Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa
Mann, Chris : Hitlerin sota pohjoisessa
Jatkosodan historia, osa 5
Kallioniemi, Jouni: Lapin sota 1944-1945 : Suursodan loppunäytös pohjoisessa
Suomi sodassa : Talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät
Kulju, Mika : Tornion maihinnousu 1944.Lapin sodan avainoperaatio.
Muutakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Salon pääkirjastosta.
Salon...
Kysyjän muisti pelaa kyllä mainiosti! Maj-Lis Könönen laulaa sanoittamansa laulun "Kirje joulupukille" (sävellys Lasse Könönen) äänitteellä JOULUN AIKAAN (Minimusic MIC24, p1981). Tätä äänitettä ei kuitenkaan ole julkaistu muussa kuin kasettimuodossa.
Kasetti löytyy ainakin seuraavista kunnankirjastoista: Inari (ei voi varata), Puumala, Reisjärvi sekä Pielisen verkkokirjaston jostain yksiköstä. Suosittelen vierailua lähikirjastoosi ja siellä voitte tehdä kaukolainatilauksen tästä kasetista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hilja Valtonen oli tuottelias kirjailija, mutta Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Valtonen löytyvät hänen tärkeimmät teoksensa listattuna. Tässä ovat roomaanit:
Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa! (1927)
Opettajan villikko (1928)
Hiiliristi (1930)
Kunnankirjuri (1931)
Vaimoke (1933)
Tarvaatar (1935)
Nykyhetken tyttölapsi (1937)
Hätävara (1938)
Ville viekastelee taas (1945)
Kilroy sen teki (1947)
Rakas Vihtori (1950)
Neiti talonmies (1954)
Neekerityttö peilaa (1957)
Poikamiestyttö (1966)
Ruskapäiviä (1975)
Otava on vielä 2000-luvulla julkaissut Hilja Valtosen teoksia uusintapainoksina, mutta tällä hetkellä niitä...
Mahtaisiko kyse olla Docencon Photoshop-kirjoista? Tällä kustantamolla on useita Photoshop-ohjelmistoon liittyviä kirjoja, joita voi tilata suoraan kustantan sivujen kautta (www.docendo.fi) sekä kirjakaupoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Monet kirjastot tarjoavat nykyään digitointilaitteita ja myös tasoskannereita, joihin kysyjä oletettavasti viittaa. Koska digitointiaika on yleensä varattava, on järkevintä ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jossa haluaisi asioida tai tutkia HelMet-kirjastojen tarjoamat digitointipalvelut etukäteen verkon kautta (www.helmet.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei!
Valitettavasti kysymykseen ei pysty liittämään kuvaa tässä palvelussa. Kysymyksen voi toki lähettää Kysy kirjastonhoitajalta Facebook-sivuille, jossa kuvan liittäminen onnistuu.
https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekarien
Mahdollista on myös lähettää kysymys kuvan kanssa Jyväskylän kaupunginkirjastolle normaalina sähköpostina: kaupunginkirjasto.tietopalvelu@jkl.fi
Puolustusvoimien asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitavat maakunnalliset aluetoimistot. Kysymykseen saatiin vastausapua yhdestä aluetoimistosta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien ylentämisnormin sekä Maavoimien Esikunnan linjausten mukaan reserviläisen ylentämisen edellytyksenä on toisaalta riittävä osallistuminen reservinkoulutustapahtumiin (kertausharjoitukset, vapaaehtoiset kertausharjoitukset) sekä toisaalta henkilön sopivuus ylennettäväksi. Ylentäminen edellyttää myös pääsääntöisesti sijoitusta sodanajan joukkoihin, ja että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Miehistöön kuuluva henkilö siirtyy varareserviin täytettyään 50 vuotta. Varareservin ylentämiseen ei ole pääsääntöisesti...
Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto kiinnostaa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa kirjastosta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa uuden kirjastokortin hinta on 2 euroa. Ota vaan kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Jos haluat tietää mahdollista sakoista tms. ennen jalkautumistasi kirjastoon, voit soittaa kirjastoon. Lainaustoimiston puhelinnumero on: 014 266 4123. Asia selviää toki soittamalla mihin tahansa kirjastoon.
Sinua lähimmän kirjaston yhteistiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Mm. Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kuurnalle kaksi merkitystä: "1. pitkä ja kapea syvennys, kouru, uurre, ura, vako K. laudan syrjässä 2. pitkänomainen, päältä avoin astia t. johto, kouru, kaukalo, ränni." Ensimmäisen selityksen pohjalta kuunnelmassa annettu merkitys tuntuisi sopivalta eli sanaa voisi käyttää myös pakaravaosta puhuttaessa.
Yhdestäkään murresanastosta en sanaa onnistunut löytämään, joten sana ei tässä merkityksessä välttämättä ole millekään murrealueelle tyypillinen.
Kyseessä on Pertti Meriläisen teos "Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 - 2010" (2010). Teos kuuluu Riihimäen kaupunginkirjaston ja Hausjärven kirjaston kokoelmiin. Sieltä kirjaa ei kuitenkaan voi tilata kaukolainana Helsinkiin, koska se on lainattavissa pääkaupunkiseudulla. Meriläisen teos löytyy Työväenliikkeen kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit tarkistaa kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot.
Lähteet:
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kirjasto/Kirjoja-Riihimaen-historiast…
http://frank.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Palaneen ruoan syöminen ei liene terveellistä kenellekään, mutta tuskinpa pienestä määrästä on haittaa. Birdlife-sivuston mukaan linnuille voi antaa monenlaista ruokaa, jos se ei ole pilaantunutta tai suolaista. Sama pätee varmaankin myös oraviin. Lisää tietoa linnuille tarjottavasta ruoasta:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#ruoka
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Kansipaperit näihin kirjoihin voisi yrittää saada esim. vaihtamalla, jos vaikkapa jostain antikvariaatista löytyisi hyväkuntoinen kirja kansipapereineen. Internetistä voi tarkistaa esim. osoitteesta http://www.antikvaari.fi/ . Myös kustantajalta voi kysyä.
Toinen mahdollisuus voisi olla tehdä kansipaperi itse hyvälaatuisesta paperista. Internetistä löytyy ainakin kannen päällyskuvia Googlen kuvahaulla. Kansipaperit voi myös saada skannaamalla kirjastossa ko. kirjan kannet edestä ja takaa ja tulostamalla sitten ne värillisinä (Tästä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi tarkistaa, missä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulostaa värillisiä tulosteita) ja liimaamalla ne itse tehtyihin kansipapereihin.
Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981.
Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kotus.fi/?s=572
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
