Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
En löytänyt muuta patsasta kuin tuon Töysässä olevan patsaan. Ivar Wilskman nimistä katua ei löydy Maanmittaushallituksen paikkatietoikkunasta https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Voisitte mahdollisesti vielä kysyä asiaa Kysy urheilumuseosta -palvelussa https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla...
Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen....
Gerontology Wiki -sivuston mukaan maailman vanhin ihminen joulukuusta 1999 marraskuuhun 2000 oli 8.11.1885 syntynyt englantilainen Eva Morris. Hänen "edeltäjänsä" maailman vanhimpana, amerikkalainen Sarah Knauss (s. 24.9.1880), kuoli 30.12.1999 vain 33 tuntia ennen vuosituhannen vaihdetta.
http://gerontology.wikia.com/wiki/Eva_Morris
Öisen kaupungin elämästä kertova lastenkirja saattaisi olla Anna Carin Eureliuksen kirjoittama ja Monika Lindin kuvittama Lasse on yötä ulkona (WSOY, 1975). Tässä tosin Lassen vie kaupungille hänen äitinsä - isä jää kotiin nukkumaan pikkusiskon ja perheen Pahus-koiran kanssa.
Liitumummeli lienee hiippaillut kysyjän muistikuviin Kay Pollakin kertomasta ja Birgitta Steenin kuvittamasta kirjasta Kaupunki, josta tuli maailmankuulu (Kirjalito, 1977). Tarinan päähenkilö on Olli-poika, joka ryhtyy elävöittämään kaupungin harmaita seiniä piirroksin kadulta löytämällään liidulla. Ollin esimerkin innoittamana kaupungista löytyy muitakin, joilla on "kova halu piirtää ja maalata kaikenlaista kaikkeen mahdolliseen". Yksi näistä on muori...
Hei,
Kaukopalvelutoiminta nähtiin yhteänä maakuntakirjastojen tärkeimpänä tehtävänä. Vuoden 1906 komiteanmietinnössä katsotaan, että maakuntakirjastojen kautta pienimmät kirjastot voivat tilata niitä teoksia omalle paikkakunnalleen, joita kirjaston omissa kokoelmissa ei ole (Komiteanmietintö 1906, 22). Tämän voidaan varmaankin sanoa olevan ilmiön alku Suomessa.
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen...
I fly A380 -sivusto (https://www.iflya380.com/a380-destinations.html) listaa yli 60 kohdetta, joihin on mahdollista matkustaa lentäen Airbus A380 -koneella.
Finnairin historiasta löytyy kaksi suuronnettomuutta, molemmat DC-3-koneilla 60-luvun alussa, jolloin yhtiö vielä oli viralliselta nimeltään Aero (Finnair-nimeä oli käytetty markkinoinnissa Aeron rinnalla keväästä 1953): tammikuussa 1961 Vaasan lähellä Koivulahdella (25 kuollutta) ja marraskuussa 1963 Maarianhaminassa (22 kuollutta).
Lähteet ja kirjallisuutta:
Bo-Sanfrid Höglund, Planet har störtat! : flygolyckan i Kvevlax 1961
Pekka Nykänen, Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
Kaivattu kirja on ranskalaisen Éliane Taïebin salanimellä Gilles Thomas julkaistu Merkityt miehet. Ranskankielinen alkuteos Les hommes marqués ilmestyi vuonna 1976, suomennos Finn Lecturan lyhytikäiseksi jääneessä Musta virta scifi -sarjassa 1992.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1062
"Estääkseen liikakansoituksen Viimeinen Mahdollisuus ylläpitää sisäänpääsykokeita. Se vaatii lapsiltaan, heti kun he ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta, kolme koetta, joiden tarkoituksena on todistaa heidän kykynsä jäädä henkiin." (s. 70)
Ensin kannattaa etsiä YSA:sta (Yleinen suomalainen asiasanasto) http://finto.fi/ysa/fi/?clang=sv sopivia asiasanoja. Tähän aiheeseen löytyy esimerkiksi kirjastot, kirjastopalvelut, kehittäminen, kehittämisprojektit, asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus, asiakastyytyväisyys.
Näitä asiasanoja voi yhdistellä ja tehdä hakuja eri tietokantoihin. Jos tuloksista löytyy kiinnostavia teoksia, kannattaa myös katsoa miten näitä on asiasanoitettu. Näin hakua voi jatkaa mahdollisilla uusilla termeillä.
Hyviä hakusivustoja ovat esim.
Frank, monihakupalvelu, jonka voi rajata eri kirjastoryhmien mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuloslistalla mm teos Inside, outside, and online : building your library community
Finna, josta löytyy Suomen ...
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Joitakin artikkeleita Kajastus-lehdestä voi lukea verkosta vapaasti, mutta vaikuttaa siltä, että äitiäsi kiinnostava artikkeli ei ole niiden joukossa. Linkki artikkeleihin on alla:
http://www.kajastuslehti.fi/2015/05/exstra-nayttelyt/
Vaasan kaupunginkirjastoon lehteä ei tule. Voitte saada artikkelin tai artikkelikopion kaukolainana toisesta kirjastosta oman lähikirjastonne kautta.
Banksy on tehnyt Lontooseen suuren määrän graffiteja ja teoksia. Osa niistä on tuhottu, varastettu tai maalattu päälle.
Teoksia kuitenkin löytyy vielä. Ohessa kaksi linkkiä, toiseen on koottu kirjoittajan mielestä Banksyn 10 parasta teosta, ja toisessa on hyvä kartta, johon on koottu ja merkitty kaikki Banksyn Lontoosta löytyvät työt.
https://www.myartbroker.com/artist/banksy/banksy-top-10-murals-in-londo…
http://adrienrahier.com/blog/where-to-find-banksy-in-london-2018-update/
Kyllä se on mahdollista. Kaukopalvelua tehdään kaikissa kirjastoissa ja se toimii kaksisuuntaisesti: omille asiakkaille tilataan teoksia muista kirjastoista, ja muille kirjastoille lähetetään lainoja ja jäljenteitä omista kokoelmista.
Kirjastot.fi -palvelussa on selitetty tarkemmin kaukopalvelun periaatteita:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
