Osa lehdistä löytyy Sipoon pääkirjastosta, osa Porvoon pääkirjaston varastosta. Lehdet ovat myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Tikkurilan lehdet ovat lainattavissa, Pasilan ja Sellon lehdet kirjastossa luettavissa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Ensimmäinen katkelma on kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot (1959) ”Hipponaksin runot VI” (kokoelmassa Runot s. 83). Toinen katkelma on kokoelmasta Alue (1973). Runolla ei ole nimeä. Se alkaa ”Vihreääsalaattia” ja löytyy kokoelmasta Runot s. 383. Englanninkielisiä käännöksiä en löytänyt.
Sofi Oksasen kirjoista on käännetty ruotsiksi tähän mennessä Baby Jane (ruotsiksi Baby Jane) ja Stalinin lehmät (Stalins kossor). Puhdistusta ei ole vielä ruotsinnettu.
Tiedot käännöksistä löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
R. Raala on julkaissut ”Laululeivonen” nimisiä yksiäänisiä koululauja sisältäviä lauluvihkoja 1920-1930-luvuilla. Viidennessä vihkossa on laulu nimeltään ”Majan rakentaja”. Sen on sanoittanut Larin Kyösti ja laulussa on vain yksi säkeistö, joka kuuluu: Majan mä tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan.
Myös Leevi Madetoja on säveltänyt Larin-Kyöstin tekstiin mieskuorolaulun nimeltään: ”Majan ma tahtoisin rakentaa” (opus 26 nro 3). Tässä laulussa on seuraavanlaiset sanat:
Majan ma tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan. Leppoisa tuuli se kaiun tois, maljani...
Metsämiehen laulu englanniksi (Hunter's Song) löytyy teoksesta Kivi, Aleksis: Odes, 1994. Kääntäjä on Keith Bosley. Hänellä on tekijänoikeus käännökseen.
Vanhempaa käännöstä en löytänyt.
Ehdottaisin seuraavaa (valitettavasti en teknisistä syistä pysty kirjoittamaan kaikkia paino- ja spiritusmerkkejä)
Υπακουε του σου μυχιου (puhuteltava mies tai nainen)
tai
Υπακουε του σεαυτου μυχιου (puhuteltava mies)
Υπακουε του σεαυτης μυχιου (puhuteltava nainen)
Lautamiehelle maksetaan valtion varoista palkkiota sekä päivärahaa
sekä korvausta ansionmenetyksestä yms. Oikeusministeriö vahvistaa
palkkion määrän ja korvausten perusteet.
Oikeusministeriön päätöksen mukaan lautamiehen palkkio on vuonna 2009 istuntopäivältä 65 euroa, yli kuusi tuntia kestävältä istunnolta 90 euroa ja yli yhdeksän tuntia kestävältä istunnolta 115 euroa.
Pitää paikkansa ainakin siltä osin, että nimen omaan sulfiittimenetelmää käyttävä ensimmäinen tehdas perustettiin v. 1874 Ruotsin Bergvikiin. Tehtaan omistaja oli eräs englantilainen yhtiö. Syynä paikan valintaan oli se, että seudulla oli jo aiemmin toiminut saman omistajan hiomo, jonka johtaja Carl Daniel Ekman (1845-1907) oli kehitellyt menetelmää niin pitkälle, että se toimi tehdastuotannossa. 1890-luvun alussa tehdas tuotti noin 100 tonnia sulfiittiselluloosaa kuukaudessa, mutta suljettiin jo v. 1897 kannattamattomana. Ekman oli tuolloin jo vaikuttanut pari vuosikymmentä Englannissa, missä hän perusti useita samanlaisia tehtaita. Ekmania ei varsinaisesti voi kuitenkaan pitää menetelmän keksijänä.
Epäselvempää on, voiko sanoa että vasta...
Stakesin epämuodostumarekisteriin on kerätty vuodesta 1963 lähtien tietoja syntyneillä lapsilla todetuista epämuodostumista (ml. Downin oireyhtymä), http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lisaantyminen/epamuodostuma…
Tilastokeskus kerää tilastotietoa kuolemansyistä. Tilastosta löytyy mm. synnynnäiseen epämuodostumaan kuolleet vuosittain. Mikäli nämä luvut kiinnostavat, ks. http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/index.html. Varsinaiset lukumäärät löytyvät näytön vasemman reunan palkista kohdasta taulukot.
Kirjallisuutta:
Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja lasten epämuodostumista
Julkaisutiedot Helsinki : Stakes, 1996
Sarja Terveys, ISSN 0784-8412 ; 1996:2
Suomen virallinen tilasto
ISBN...
Voitte saada kirjaston rekisteristä kaikki teitä koskevat tiedot: tallennetut henkilö- ja yhteystiedot, maksusaldotilanteen, parhaillaan lainassa olevan aineiston eräpäivineen ja voimassa olevat varaukset. Kun teillä on salasana käytössä, pääsette itse katsomaan em. tiedot kirjaston verkkosivujen kautta.
Henkilötietolain tietoturvallisuusosa estää kirjastoja säilyttämästä muita tietoja asiakkaasta. Näin ollen kirjasto ei voi säilyttää tietoa palauttamistanne kirjoista.
Kirjaston verkkopalvelun kautta voitte itse koota Omat hyllyt vaikkapa lainaamistanne kirjoista. Katsokaa WebOrigon etusivun Ohje-kohdasta, miten toimitaan. Aivan suoraan eivät lainatut teokset siirry hyllyyn, vaan ne tallennetaan tiedonhaun kautta.
Hilja Rüutli on käyttänyt salanimeä Helm, Aili
Eestin kansallisbibliografia löytyy tästä linkistä:
http://ester.nlib.ee
Vironkieliset teokset Kuradil ei ole varju, Reziim ja Vägivallamaa ovat lainattavissa Helsingissä Baltia kirjastosta. En ole löytänyt tietoa, että niitä olisi käännetty suomeksi.
Baltia kirjaston yhteystiedot:
Mariank. 8 B
00170 Helsinki
Puhelin: 09/68114321
Monilla koulutusaloilla voi kouluttautua tai töitä etsiessään hakeutua nimenomaan lapsityötä tekemään. Tällaisia kasvatusalan tutkintoja ovat vaikkapa lapsi- ja perhetyön tutkinto ja nuorisotyön tutkinnot. Opettajan ammatteja on monia, mm. luokanopettajan, aineenopettajan ja lastentarhanopettajan ammatit, tai esim. musiikkipedagogin ammatti.
Monissa hoitoalan töissä työskennellään lasten parissa: lähi- ja sairaanhoitajan, samoinkuin lääkärin ja hammaslääkärin on mahdollista erikoistua lasten kanssa työskentelyyn.
Myös esim. kirjastoalalla voi hakeutua lastenkirjastotyöhön.
Kannattaa tutkia ammatinvalintasivustoja. Niiden avulla voi löytää aloja tai ammatteja, joista ei ole kuullutkaan:
http://www.opintoluotsi.fi/
http://www....
Vuonna 1930 julkaistua La cuisine en dix minutes tai sen englannikielistä käännöstä ei Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi mukaan ole Suomen kirjastoissa. Kirjan saksankielinen käännös Kochen in zehn Minuten löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Muualta maailmasta sekä ranskan- että englanninkielistä kirjaa löytyy kirjastojen kokoelmista. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teosta Juhannustanssit ei ole käännetty englanniksi.
Linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teos Puut kaikki heidän vihreytensä on käännetty vain saksaksi.
Tässä linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Korujen käyttöiästä ja uusiokäytöstä löytyy tietoa muun muassa Kuluttajatutkimuskeskuksen sivulta julkaisussa Moisio, Lähteenoja,Lettenmeier: TavaraMIPS: Kodin tavaroiden luonnonvarojen kulutuksen arviointi (http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5202/2008_06_julkaisu_tavar…).
Samoja aiheita käsittelee Tiina Moision gradu MIPS-menetelmä kodin tavaroiden ekotehokkuuden kuvaajana (2008), joka löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta(http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/tavaraMIPSgra…).Sieltä löytyy monenlaista muutakin tuotteiden elinkaareen liittyvää tietoa ja muun muassa MIPS-lukuja eri korumateriaaleille, kuten kullalle (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/mips-lukuja/korut/?sea…).
Sormusten...
Kysyin Suomen Mielenterveysseurasta, ja he muistivat tämän tarinan olleen esillä seuran 100-vuotisjuhlissa vuonna 1997. He lupasivat vielä etsiä, jos jostakin tämä teksti löytyisi. Palaan asiaan, kun saan enemmän tietoa tarinasta.
