Levyn hintaa kannattaa kysyä Karijoen pääkirjastosta. Soita, lähetä viesti tai mene käymään kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.karijoki.fi/site;jsessionid=C2D42A6DBFDBADB30AF9B51DF185FDA2…
Www-osoite viittaa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituuttiin. Kysyimme asiaa sieltä ja tässä vastaus:
"En tiedä, tarkoittaako kysyjä juuri lasten- ja nuortenkirjoja, mutta koska tuossa on mainittu meidän eli Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin hakukoneemme osoite, niin pengoin vähän arkistoja. Juuri tuon nimistä listaa meillä ei ehkä ole tehty, mutta löysin pikaisella etsimisellä kolmekin eri vaihtoehtoa Onnimanni-lehdestämme.
Onnimanni-lehdessä (Onnimanni 1, 2/2000) ilmestyi Tuula Korolaisen kaksiosainen artikkeli "Lasten ja nuorten superkirjat", jossa listataan maailman merkittävimpiä lasten- ja nuortenkirjoja.
Helsingin Sanomat ja SNI toteuttivat keväällä 2004 mielikirjakyselyn, josta Seija Haapakoski kirjoittaa Onnimannissa (3/...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Hakupalveluja henkilöiden sodan ajan toiminnasta ei löydy. Aiheeseen liittyen verkkopalveluna löytyy Arkistolaitoksen ylläpitämä "Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto" (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sekä "Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto" (Suomen sotasurmat 1914-22-projekti) (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi).
Tietoja sukulaisten sodan ajan toimista voi tietyin rajoituksin tiedustella Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä:
Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste
Työpajankatu 6
PL 54, 00581 Helsinki
Puh. (09) 228 52 500 tai (09) 228 52 501
Tutkijapalvelu puh. (09) 228 52 502
Faksi (09) 228 52 503
Sähköposti: kansallisarkisto.sornainen [at] narc.fi
Väki-sanan alkuperäinen merkitys on ollut voima. Tässä merkityksessä se on mm. väkivalta-sanassa, ja myös joissakin muissa yhdyssanoissa ja sanonnoissa, vaikkapa väellä ja voimalla, väkijuoma ja väkivasara. Sana on useimmissa suomen sukukielissä. Suomen, inkeroisen ja karjalan kielissä pääsi myöhemmin vallalle sen nykyinen ihmisjoukon merkitys. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Kirjan ensimmäinen ja toinen (lisä-)painos ovat samansisältöisiä, joten sisällön kannalta on sama kumman painoksen saat. Sen tietää siitä, että kirjoilla on sama standarditunnus eli ISBN (Tällä kirjalla se on 952-451-055-3). Jos kirjan sisältö muuttuu seuraavaan painokseen, se saa myös uuden ISBN:n. Siksi kirjastojen tietokannoissa molemmat painokset ovat samassa tietueessa.
Kirjan alkusivuilta näkee, onko se painettu vuonna 2002 vai 2005. Joten jos haluat nimenomaan vuonna 2005 painetun kirjan, sinun täytyy itse painovuosi kirjasta tarkistaa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa niin tekemään.
Jimmy – Jaakobin englantilainen muunnos, Jamesin lyhentymä
Jaakob – Vanhassa testamentissa patriarkka Iisakin toinen poika, Esaun kaksoisveli. Nimen merkityksestä on eri tulkintoja. Mahdollisesti se on lyhentymä nimestä Ja’akob’el, Jumala suojelkoon. Lisäksi on kantasanaksi arveltu heprean sanoja aqeb, kantapää ja aqab, hän pettää.
Jasper – useissa germaanissa kielissä Kasperin rinnakkaismuoto
Kaspar (pers. kansbar, rahastonhoitaja, kalleuksien vartija), Kasper, Kasperi, keskiaikaisen perimätiedon mukaan yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä, kuvattu kirkkotaiteessa tavallisimmin tummaihoiseksi nuorukaiseksi.
Mikai - tätä nimeä en löytänyt nimikirjoista. Viittaisiko Mikaeliin?
Jetro (hepr. jäännös tai...
Löysin kuvan ja tietoa taskuviulusta ainakin Anne Nilssonin kirjoittamasta ruotsinkielisestä teoksesta "Fioler" (ICA, 1981), mutta parhaiten tietoa ja kuvia taskuviuluista löytyy internetin kautta. Taskuviulu tunnetaan myös nimillä POCHETTE (FIDDLE), KIT VIOLIN, TRAVEL VIOLIN ja saksankielisillä nimillä TANZMEISTERGEIGE ja TASCHENGEIGE. Esim. englanninkielinen Wikipedia tuntee KIT VIOLINin. Taskuviuluista löytyy kuvia ja tietoa esim. englanninkieliseltä sivulta www.owenmorse-brown.com/pochette.htm.
Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
Vantaalla on auki sunnuntaina klo 10-15 Pointin kirjasto Pakkalassa osoitteessa Hagelstamintie 1.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/a0c3fbde-1120-4347-aeb1-224edcd7b269.aspx löytyvät tiedot Helsingin kirjastojen lukusaleista.
Klikkaamalla kirjaston nimeä saa selville osoite- ja aukiolotiedot.
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Sen nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Vuonna 1989 se oli lauantaina 29.4.1989.
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Kirjat eivät ole yhtenäinen sarja, eli ne voi lukea missä järjestyksessä vaan. Ensimmäinen on vuonna 2003 ilmestynyt Suden vuosi, joka sijoittuu yliopistomaailman. Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva. Seuraavana vuonna ilmestyi Alastonkuvia, joka on kuvaus suomalaisesta taide-elämästä 1950-luvulta 1990-luvulle. Romaanissa Kolmastoista lapsi, vuodelta 2005, aiheena on vanhempien ja lasten välinen suhde. Vuonna 2007 ilmestyi Sokkopeli, joka kertoo nuoruudenystävien uudelleen tapaamisesta. Uusin romaani Muistan sinut, Amanda sijoittuu 1970-luvun poliittisiin vuosiin. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Teoksesta voi jättää varauksen vasta, kun se näkyy HelMetissä. Usein uutuuksista ilmestyy ensin näkyviin pelkkä nimeketietue. Vasta kun niteet on viety rekisteriin (ja ne näkyvät HelMetissä) on varauksen tekeminen mahdollista. Kannattaa siis seurata teoksen tilannetta www.helmet.fi -sivujen kautta.
Suomen ympäristökeskuksen kirjastolla on oma aineistohaku. Aineistohaun löydät osoitteesta http://kirjasto.ymparisto.fi/FIN/yha/search_yha.htm. Tietoa kirjastosta löydät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1841&lan=FI. Jos kysymykselläsi tarkoitat jotain alueellista ympäristökeskusta, niin sen tietoihin pääset sivulta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=283256&lan=FI. Alueelliset ympäristökeskukset käyttävät samaa aineitotiekantaa kuin koko Suomen ympäristökeskus.
Sellon kirjastossa on jatkuvasti taidenäyttelyjä eri tiloissa.
Ota yhteys näyttelyiden järjestäjään:
Yhteyshenkilö: Gunilla Heiman tai Ella Kurkela, p. 046 877 2166 (varmimmin arkisin klo 10-13).
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi
Eurovision song contest Belgrade 2008 -cd-levy löytyy mm. Helsingin ja Lahden kaupunginkirjastoista. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta.
Oslo Gospel Choir on tosiaankin levyttänyt ja esiintynyt ympäri maailmaa paljon. Kuoro saavutti huippusuosion 90-luvulla ja CDON levynettikaupan tietojen mukaan heidän suosituin levynsä on: Oslo Gospel Choir: Gloria (2 cd) (1996).
