Avaa ikkunas -nimistä kappaletta ei löytynyt. Avaa ikkunasi -niminen laulu on Kristosofisia kuorolauluja (vihko 2) -nimisessä nuottijulkaisussa. Julkaisussa on teosofisen liikkeen kuorolauluja, ja se on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Täsmälleen oikeanniminen se ei siis kuitenkaan ole.
Suomalainen mies -nimisiä kappaleita sen sijaan löytyi useitakin. Niistä Jussi Rasinkankaan ja Kai Hyttisen sävellykset löytyvät vain levyiltä, ja Pekka Simojoen säveltämä myös nuottina.
Nämä tiedot löytyivät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Violasta löytyvät tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen....
Yhtä osoitetta eri kirjastojen tietokantoihin ei ole, mutta hyvä aloituspaikka aineistohakuun on Frank-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi/), josta voi tehdä hakuja mm. maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmiin. Pelkästään hyllyssä olevia teoksia ei kuitenkaan voi hakea. Myös kirjastot.fi-sivustolta pääsee suoraan eri kirjastojen aineistotietokantoihin:
http://www.kirjastot.fi/
Milna-nimelle ei löytynyt alkuperää eikä selitystä mitä se tarkoittaa. Väestöreksiterikeskuksen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) nimipalvelun mukaan Suomessa Milna-nimisiä on vain muutama. Lähempänä Milna-nimeä on Milma, joka on muunnos nimestä Emilia. Ainoa löydetty Milna on kroatialainen kylä Brac-saarella. Voisiko tällä olla yhteyttä valittuun Milna-nimeen?
Käsite "post conflict studies" saattaa liittyä useammankin tieteenalan opintoihin, esim. valtio-oppi, kansainvälisen politiikka, kehitysmaatutkimus, sotatieteet, rauhan- ja konfliktintutkimus.
Sukunimien Piipari ja Piiparinen taustalla on ruotsin sana 'pipare', merkinantaja sotaväessä (pillipiipari). Piiparisia on tällä vuosisadalla asunut lähinnä Karjalassa(Viipuri, Sortavala), Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988.
Sameli on Samuelin muunnos, joka on yleinen saamelaisen väestön keskuudessa. Nimi on kuitenkin käytössä myös eteläisessä Suomessa ja lisäksi se tunnetaan esimerkiksi Sveitsissä ja Virossa. Samelin harvinaisempi rinnakkaismuoto on Sammeli.
Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin samannimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Tietoja etunimien esiintymisestä eri aikoina löydät Nimipalvelusta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
Muinaisesta Olympiasta kertovat esim. kirjat: Karo Hämäläinen: Ateenasta Ateenaan (Tammi 2004), John Camp: Antiikin Kreikan maailma (Otava 2004), Sami Koski: Antiikin urheilu (Gummerus 2004), ja Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka (Gummerus 2001). Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen sijaintipaikat näkyvät HelMet-haulla http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kouvolan kansalaisopiston (Salpausselänkatu 38) nuorisoteatteriryhmä 10-12 vuotiaille on jo alkanut tammikuussa, syksyllä alkaa mahdollisesti uusi kurssi. http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kouvolan nuorisoseura vastaa Kouvolan kesäteatterista. Esityksestä riippuen myös lapsia otetaan mukaan. Sielläkin on varmaan jo harjoittelu kesää varten alkanut, mutta aina voi tietysti kysyä.
Haanojan Haalin nuorisotilojen kerhojen sisällöistä ei kaupungin nettisivuilta kerrota kovin tarkasti, joten niistäkin voi kysyä.
http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/p.html
Tiedustelemaanne teosta The Art Business löytyy Åbo Academin kirjastosta, mutta valitettavasti ainoa kappale on tarkoitettu lukusalikäyttöön:
http://finna.fi:8991/F/85GHPQDVJG4Q2FYK49UQUXUBPC5XAL1DR1XBF2GRJSMTCUVR…
Voitte kuitenkin tilata teoksia esimerkiksi kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
HelMet-kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat aihettanne ainakin sivuavat teokset:
Crane, Diana, Kawashima, Nobuko & Kawasaki, Ken'ichi (toim.):
Global culture : Media, arts, policy, and globalization
Vollard, Amroise:Taulukauppiaan muistelmat
Teosten saatavuuden voitte tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Seuraavien linkkien kautta voitte selata taiteen alan...
Päätökset suomentamisesta tehdään kustantamoissa ja niinpä kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä heihin.
Stravaganza-sarjan neljäs osa, City of Secrets, on ilmestynyt englanniksi vuonna 2008. Voit kysyä mahdollisesta suomennoksesta suoraan Tammelta http://www.tammi.fi/sivut/3.
Mustesydän-sarjan kolmas osa, Tintentod, on ilmestynyt 2007. Suomennoksen ilmestymisestä voi kysyä Otavalta http://otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Animorphs-sarjan suomentamisesta voit myös kysyä Tammelta.
Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
Kaikkien Suomen kirjastojen varaustilanteen saa selville vain laskemalla eri kirjastojen varaukset yhteen. Suomessa on lähes 400 kuntien pääkirjastoa. Useimmat kunnankirjastot kuuluvat johonkin yhteiseen kirjastojen aineistotietokantaan, mutta erillisiä varausjonoja on silti lukuisa määrä. Frank-monihaun kautta selviää niiden maakuntakirjastojen tilanne, joilla on yhteinen kirjastojärjestelmä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin suuri määrä kirjastoja. Lisäksi kirjaa ja varauksia voi olla muissakin kuin kuntien kirjastoissa. Eli yhden kirjan kaikien varausten laskeminen olisi melkoinen työ.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa Prosenttijengin 20 kirjalla on 115 varaajaa.
Frank-monihakuun pääsee tästä:
http://monihaku.kirjastot.fi/
Ehkäpä Kristiina Louhen kirjoittamassa Aino -sarjassa löytyisi sopivia kirjoja. Samalta tekijältä on ilmestynyt myös Tomppa -kirjoja. Lisäksi on Maisa -kirjoja. Kaikkia näitä saa kirjastosta. Täällä Sellon kirjastossa on Lastenmaassa Taaperohylly, josta voi lisäksi löytyä paljon sopivia teoksia.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Helsingin Energian sivuilta ei vielä löytynyt tietoa vuoden 2008 eri energian lähteiden osuuksista, mutta vuonna 2007 eri energian lähteiden osuus jakautui Helsingin Energialla seuraavasti: maakaasu 48 %, kivihiili 27 %, ydinvoima 18 %, uusiutuvat 7 %.
Lähde: http://www.helen.fi/energia/alkupera_s.html
Stieg Larssonin kolmiosaista dekkarisarjaa ei ole tehty suomenkielisiksi äänikirjoiksi ainakaan vielä. Yhtenä ongelmana varmaan on niiden pituus - suunnilleen samanmittainen Da Vinci -koodi on 17 levyä. Asiasta kannattaa lähettää palautetta kirjojen kustantajalle WSOY:lle, jotta he ottaisivat asian harkintaan.
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
