Suomen murteiden sanakirjan (osa 1, s. 573-574) mukaan atima tarkoittaa 1)sukulaisvierasta, -vierailua, vierasjoukkoa ja 2)sukulaisten luona vieraisilla olemista. Vermlannin metsäsuomalaisten kielessä sanalla on ollut myös merkitys 'kehno ruoka'. Sana esiintyy myös muodossa atimo, joka ei kaikissa sijamuodoissa erotu atimasta.
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, 1996, nimistä kerrotaan seuraavasti:
Luukas on tullut kreikkalaisesta tai latinalaisesta nimestä Lucas, joka tarkoittaa Lucianiasta (maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin. Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. 18.10. on ollut Luukaksen muistopäivä jo alkukirkon ajoista lähtien.
Nikodemus pohjautuu kreikkalaiseen Nikodemos nimeen, joka tarkoittaa kansanvoittajaa (Nike=voitto, demos=kansa). Teemu ja Niko nimet on johdettu nimestä.
Simeon ja Simon -nimet merkitsevät rukouksen kuulemista. Simeon on Vanhassa Testamentissa käytetty nimimuoto. Suomessa nimi on tunnettu Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.
Töölön kirjasto on ollut suljettuna 27.11.2006 alkaen remontin vuoksi, joten Töölö on poistettu varausten hakulistalta. Kirjastoon tulee palautusautomaatti ja kalusteita uusitaan. Varattu aineisto on noudettavissa remontin aikana Rikhardinkadun kirjastosta tai muusta itse valitusta kirjastosta. Töölöstä lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon. Lainoilla, jotka erääntyisivät remontin aikana, on pidennetty laina-aika 1.3.2007 asti.
Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin...
Tässä muutama kirja:
Novick, Jeremy: Wham bam thank you glam
Peacock, John: Fashion sourcebooks
Ruby, Jennifer: The 1970s and 1980s
Herald, Jacqueline: Fashions of a decade the 1970s
Suomenkielisiä muodin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä, tällaisia olivat Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista.
Tässä muutama linkki, joissa on 70-luvun vaatetuksia kuvia:
http://www.ballyhoovintage.com/ballyhoovintage.htm
http://www....
Muistamaton mummo -kirjasta on otettu kolmas painos vuonna 2002. Valitettavasti painos on kuitenkin loppuunmyyty. Kirjaa kannattaa kysellä antikvariaateista, ja kirjastoista sitä löytynee myös melko hyvin lainaksi.
Valitettavasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi auttaa tässä asiassa. Ainoa tapa kirjoittaa kirjasta arvostelu ja muodostaa mielipide sen hyvistä ja huonoista puolista on lukea kirja itse! ;)
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Kaupunginkirjaston aineistorekisteristä hakusanoilla toiminnanohjaus, ohjausjärjestelmät tai SAP ei juuri löydy teoksia. Yksi kirja nimeltään "Toiminnanohjausjärjestelmien hyväksikäytön nykytila Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen toimialueella" tulee hakusanoilla toiminnaohjaus ja ATK-järjestelmät. Meidän kirjamme tuntuvat liittyvän enemmän organisaatioiden ja kuntien toiminnanohjakseen. Katsoin myös Vaasan ammattikorkeakoulun aineistorekisteriä ja siellä tuntui olevan useita teoksia tai opinnäytetöitä, jotka liittyvät aiheeseen. Voisit hakea tietoa ammattikorkeakoulun aineistorekisteristä
http://www.puv.fi/fi/kirjasto/aineistotietokantaewa/
Voit hakea asiasanalla toiminnanohjaus tai sanahaulla SAP. Myös Vaasan...
Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Onnellinen Augustus on Arttu Suuntalan esittämänä Konkaritanssit 3 –levyllä, joka on julkaistu vuonna 1973. Konkaritanssit-nimisiä levyjä julkaistiin useita 1970-luvulla, ja joitakin sarjan levyjä on vielä kirjastojen kokoelmissa, mutta numeroa 3 ei enää löydy kirjastoista.
Kysymys osoittautui sen verran vaikeaksi, että siihen ei löytynyt vastausta. Kyselin kirjastojen väliseltä tietopalvelulistalta, tunnistaisiko joku teosta. Lopussa kuvailemanne teoksen tunnisti muutama Helen DeWittin Viimeinen Samurai -teokseksi. Taidekokoelmia on kuvattu teoksessa Hitchchock, Jane Stanton: Silmänlumetta ja Manuel Vicentin Matissen morsian. Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Valitettavasti kysymyksestänne ei käy ilmi, mitä tonttulaulua varsinaisesti tarkoitatte. Suuren toivelaulukirjan eri osista löytyy mm. seuraavia vaihtoehtoja (jäljessä osa ja sivu): //Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu 1, 75//, //Sinivuorten yö, siellä uuras työ 4, s. 82//, //Hiipiellen tonttuset hyörivät vaan 7,41//, //Pakkasyö on ja leiskuen Pohja loimuja viskoo 7, s. 44//, //Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun 7, s.50//, //Tonttu Torvinen on salainen 9, s. 52//, //Mikä hyppy, mikä huiske 10, s. 47//, //Arvaa kuinka tonttu-ukko
11, s. 38//, //Hyvää iltaa, hyvää iltaa pienet tontut te 11, s. 39//, //Helkkää pienet tiu'ut 11, s.41//, //Jo pipolakki ja punatakki on juhlakuntoon laitettu 12, s. 48//,
//Soita sormia, napsuttele, kyllä me...
Helsingin Arabianranta on uusi asuinalue, josta ei vielä ole julkaistu juurikaan kirjallisuutta. Tietoa kaupunginosasta löytyy Internetistä Helsingin kaupungin sivuilta:
www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kaupunkisuunnitteluvirasto > Ajankohtaiset suunnitelmat > Projektialueet > Arabianranta
sekä
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/305Vanhakaupunk… .
Historiallisesti nykyinen Arabianranta on Helsingin Vanhaakaupunkia. Vanhankaupungin historiasta kertoo teos Markku Heikkinen, Helsinki, Helsingin kaupunginmuseo, 1989.
Myös Annalan kartano sekä Arabian tehtaat liittyvät alueen historiaan. Annalasta kertovat teokset:
Villa Anneberg - Annalan huvila, porvarisidyllistä kaupunkilaisten keitaaksi,...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Näyttää siltä, että kaskelotti on levinnein. Vertailu tehtiin pullonokkadelfiinin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pullonokkadelfiini)ja kaskelotin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskelotti)kesken.
