Teosta on valittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin yhteensä 29 nidettä, mm. Vantaalle neljä kappaletta. Niteet eivät ole vielä saapuneet eri kaupunginkirjastojen hankinta- ja luettelointiosastoille.
Tarkempaa ajankohtaa sille, milloin kirjat ovat saatavissa on vaikeaa arvioida. Kirjat tulevat meille kirjanvälittäjän kautta, ja ennen kuin niteet ovat lainattavissa, ne luetteloidaan, viivakooditetaan ja muovitetaan. Niteisiin voi tehdä HelMet-verkkokirjastossa varauksen siinä vaiheessa, kun yksikin nide näkyy verkkokirjastossa statuksella "KÄSITTELYSSÄ". Kannattaa siis tarkkailla kirjan saatavuutta HelMet-verkkokirjastosta.
Ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy Satumaa - tai savolaisittain Satumua - Rutakon kojjootin jollottamana. Tango on levyllä nimeltä "Etsin, etsin, etsin".
Löydät tämän vuonna 2007 julkaistun CD-levyn tiedot Frank-monihaun kautta. Katso http://www.kirjastot.fi/ > Frank-monihaku (linkki sivun oikealla laidalla) > Maakuntakirjastot > Valitse kirjastot: kaikki > Tekijä: rutakon > Nimeke: satumaa > Hae.
Sijaintitietojen kautta pääset levyn tarkempiin tietoihin. Näytä sisältö -linkin takana on listattu levylle savoksi luikautetut kappaleet.
Voit tilata Satumuan kaukolainana. Sitä varten sinun pitää kuitenkin kipittää omaan kotikirjastoosi ja vienosti esittää kaukopalvelupyyntö.
Ilmeisesti levyä on myös ostettavissa...
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Pin-koodin Anders-verkkokirjastoon saat käymällä missä tahansa Kokkolan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Lappeenrannasta löytyvät:
LANGH, Tea: Keskiajan tunnelmissa: ideakirja tekevälle ; EMBLETON, Gerry: Medieval military costume: recreated in colour photographs ; RUBY, Jennifer: People in costume: The medieval world ; LAPPALAINEN, Mare : Vaatteet ennen ja nyt: ideakirja vaatteentekijöille
Lisäksi pukeutumisen historiasta yleensä löytyy kirjoja hyllyluokasta 90.21 Muoti ja muodin historia. Esim. BRUHN,Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto ; COSTUME worldwide: a historical sourcebook ; RACINET, Albert: Illustrated history of European costume ; SKOLNIKOV, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Katso myös aiemmin vastattu kysymys samasta aiheesta, sisältää linkkejä myös aiheeseen liittyville nettisivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi...
Titanicin haaksirikosta kertovia kansanlauluja/arkkiveisuja syntyi runsaasti onnettomuuden jälkeen. Suomessakin tunnetaan parisenkymmentä sanoituksiltaan ja melodioiltaan erilaista luomusta.
Yksi tunnetuimmista lienee hengellinen laulu "Sua kohti, Herrani", joka tunnetaan myös nimellä "Titanic-hymni". Tätä kappaletta sanottiin Titanicin orkesterin soittaneen laivan painuessa syvyyksiin.
Muita mahdollisia kappaleita voisivat olla:
"Titanicin haaksirikko"
"Titanic kun lähti"
tai "Titanicin laulu"
Tarkempaa tietoa suomenkielisistä Titanicista kertovista lauluista on Anneli Asplund koonnut teokseensa "Balladeja ja arkkiveisuja - suomalaisia kertomalauluja". Teosta on saatavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Juuri kyseisen kappaleen...
Amerikkalaiseen luontoon ja erämaihin sijoittuvia kirjoja voisivat olla esimerkiksi James Oliver Curwoodin kirjat. Curwood on kirjoittanut esimerkiksi kirjat Kazan, susikoira ja Kazanin poika. Muita hänen kirjojaan ovat mm. Kalliovuorten kuningas ja Erämaan tytär. Curwoodin kirjat sijoittuvat pääosin Alaskaan, mutta myös Kanadaan. Jack Londonin tyylisiä teoksia voisivat olla myös Ernest Thompson Setonin kirjat. Setonin kirjoja ovat esimerkiksi Villejä eläimiä, Eläinten sankarit ja Harmaakarhun elämäntarina. B. Traven on kirjoittanut esimerkiksi Sierra Madren aarre –kirjan sekä Viidakko-sarjan, johon kuuluvat seuraavat viisi kirjaa: Vankkurit, Hallitus, Marssi monterialle, Mahonkiviidakko ja Hirtettyjen kapina. Travenin kirjat tosin...
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
Nimenä Mea on sisar harvinaiselle miehennimelle Mio. Se kenties palautuu italian ja espanjan kielen sanaan 'mio', minun.
Mio voisi kuitenkin olla hyvin myös lyhentymä muista nimistä, sellaisista kuin Miro tai Milo. Näiden nimien merkityksiä voit jäljittää etunimioppaista, joista muutamia mainitsen tässä lähteinä. Mea taas saattaa olla pätkäisty jostain Me-alkuisesta nimestä.
Measta on muuten kysytty kirjastonhoitajalta aikaisemminkin. Katso vastausta arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2c678eec-f13…
Menalle on olemassa moniakin merkityksen vaihtoehtoja. Joissain tapauksissa se ehkä on Minan sisarnimi ja siten lyhennys Vilhelminasta. Saksan kielessä Mena on hellittelymuoto Mein-alkuisista nimistä, jolloin...
Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Kaappikello se käy ja kukkuu,
pankolla herää vanha vaari,
tiki-taki-tiki-taki vanha vaari,
vaarill' on piippu ja tulusmaari
ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Yleisohjeena voisi sanoa ettei sanomalehtiä lainata eikä aikakauslehtien tuoreinta numeroa. Joitain aikakauslehtiä voi lukea vain kirjastossa, mutta nämä rajoitukset voivat olla kirjastokohtaisia, joten en voi vastata täsmällisesti kysymykseen. Jos tiedetään lehden nimi ja numero pystyn vastaamaan saako sen lainaksi.
Näyttää siltä, että Bamse = Maailman vahvin nalle laulua ei olisi ainakaan äänitetty suomeksi (Ylen suomalaisen musiikin äänitearkisto).
www.helmet.fi löytää pääkaupunkiseudulta DVD-levyjä, joissa on myös suomenkielistä puhe valittavana. Voisihan olla mahdollista, että näistä löytyisi laulu suomeksi laulettuna?
Tässä runosivulla kohdasta "Lapset" - synttärionnittelu on runoehdotuksia, lyhyempiä ja pidempiä: http://seris.suntuubi.com/
Vauva-sivustolla on ajatustenvaihtoa kutsuun liittyvistä asioista, jos haluaa tutustua: http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Pitkä osoite, mutta kopioi ja liitä- toiminnolla osoitepalkkiin löytyy oikea sivu.
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä:
Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama.
Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta...
Kyseinen kirja on vasta tulossa Kouvolan kirjastoon, mutta siihen voi jo tehdä varauksen, joko netin kautta http://kouvola.kirjas.to/ itse tai pyytää kirjastossa virkailijaa tekemään.
