Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Jokaisen HelMet-alueen kaupungin kirjastojen rahaliikenne menee oman kaupungin talousjärjestelmän kautta eli yhteistä tietoa esimerkiksi myöhästymismaksukertymästä ei ole, ellei sellaista ruveta erikseen keräämään talousluvuista. Yleinen käytäntö Suomen kunnissa on, että myöhästymismaksun kaltainen tulokertymä arvioidaan taloussuunnitelmassa etukäteen ja se sitten ylitetään tai alitetaan sen mukaan, miten lähelle toteutunutta on osuttu.
Myöhästymismaksuja kertyy - kiitos meille ihmisille niin tavallisen huonon muistin ja muun unohtelun takia - niin runsaasti, että summilla on talousarvioissakin merkitystä. Sanoisin omasta noin 30 vuoden palvelutiskikokemuksesta, että keskikokoisen kirjaston kassalippaaseen tulee päivittäin kymppejä, mutta...
Kyseessä on valkovenäläisen Ivan Meležin (Іван Паўлавіч Мележ) romaani "Людзі на балоце" vuodelta 1962, jonka Leo Holm on suomentanut nimellä "Kaikki ei vielä ole lopussa". Se on ilmestynyt Neuvostoliitossa vuosina 1965 ja 1973. En löytänyt tietoa siitä, että kirjaa olisi käännetty englanniksi, mutta karkea käännös alkukielisestä nimestä olisi suunnilleen "People on the marsh". Romaani on ensimmäinen osa trilogiasta «Палеская хроніка» (Polesie Chronicles). Lisätietoja löytyy englanninkieliseltä Wikipedian sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Melezh.
Heikki Poroila
PS Lupaan luetteloida tuon kirjan nykyistä paremmin, nykyiset vähäiset tiedot eivät tosiaankaan paljon kerro.
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on...
Viola-tieteokanta (https://finna.fi) sisältää melko paljon viittauksia Radion Tanssiorkesterin esityksiin, mutta nämä ovat lähes kaikki musiikkiarkisto Japassa olevia radiosta tehtyjä yksityisiä äänitteitä tai Yleisradion omia nauhoituksia. Niitä voi JAPAssa kuunnella, mutta ei muuten.
Löysin vain kolme ns. kaupallista äänitettä, joilla on yksittäisiä Radion Tanssiorkesterin esityksiä.
1. Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (CD 1994)(yksi esitys)
2. Carola: Rakkauden jälkeen - kaikki levytykset ja arkistojen aarteita (8CD, Warner 2011) (muutamia säestyksiä)
3. Mä tahdon rokata (LP, 1992, Clean 10 Records HNLP-1960) (Radion Tanssiorkesteri säestää Rock-Jerryä) Tämä voi olla hankala löytää.
Suosittelen...
Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jonka tiloissa ja jonka pelivalikoimalla haluaa pelata. Jos asut HelMet-kirjastojen alueella, löydät kaikkien kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot osoitteesta www.helmet.fi kohdasta "Kirjastot". Kirjastot on siinä lueteltu kaupungeittain aakkosjärjestyksessä. Klikkaa haluamasi kirjaston nimeä ja löydät sieltä yhteystiedot (osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite).
Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä.
Millaista tietoa tarvitsisit?
Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta?
Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista.
Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma.
Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
Valitettavasti aivan tuolla hakulauseella tai noilla tekijöillä ei löydy yhtään viitettä.
Katsoin läpi yliopistojen tietokannat ja Fennican.
Google-hakukaan ei tärpännyt... edes teos puolella.
Customer Experience Management ja Revenue Experience löysivät kyllä teoksia, muttei noilta tekijöiltä.
Arja Korisevan esittämä Avaruus on suomennos kappaleesta Walking in the Air (animaatioelokuvasta Lumiukko). Laulun nuotit ja suomenkieliset sanat löytyvät teoksesta Suuri toivelaulukirja, osa 17 (2003, ISBN: 952-461-023-X).
Vesa-Matti Loirin levyttämä laulu "Tähti tähdistä kirkkain" (tekijät Halonen - Jernström - Salmi) löytyy ainakin nuottikokoelmista Joulun toivelaulut (2006, ISBN: 951-952-461-138-1) ja Halonen, Kassu: Profile, vol. 2 (1999, ISBN: 951-757-633-1). Myös kuorosovitus laulusta on julkaistu.
Suomen elämäntarinayhdistys ry järjestää kursseja, kirjoitusvalmennusta, ja yhdistyksellä on myös arvostelupalvelu. Linkin kautta löytyvät yhdistyksen sivut:
https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/
Kirjailija Pepi Reinikainen on kirjoittanut kirjan nimeltä Elämänkaarikirjoitus. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=elämänkaarikirjoitus
Pepi Reinikainen myös ohjaa kirjoittamista ryhmissä:
https://elamankaarikirjoitus.fi/
Oman kunnan työväen- tai kansalaisopistosta voi myös löytyä kirjoitusryhmiä.
Toivottavasti näiden vinkkien kautta löytyy sinulle sopivaa apua kirjoittamiseen.
Pauliina Kinnusen elokuvamusikaali Jäänmurtaja on lainattavissa (tai kaukolainattavissa) DVDnä Jyväskylän kaupunginkirjastosta, joten ota yhteyttä kirjastoon.
Petroskoi sijaitsi Äänisen rannalla, ja valtauksen varmistaminen on edellyttänyt myös rannikkopuolustuksen järjestämistä.
Suomalaiset valtasivat Petroskoin 1.10.1941. Jo seuraavan päivän iltaan mennessä kaupunkiin siirrettiin Laatokalta viisi patteria ja moottoriveneosaston käsittävä patteristo, joka nimettiin "Äänisen rannikkopatteristoksi".
Todennäköisesti myös nämä joukot ovat ehtineet osallistumaan paraatiin.
Reponen, T.
Rannikkojoukot sodissa
[teoksessa: Suomen rannikkotykistö 1918-1958. - Rannikkotykistön upseeriyhdistys, 1959]
Nukahtamis- ja nukkumisongelmia käsitteleviä lastenkirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Forssén Ehrlin, Carl-Johan: Kani joka tahtoi nukahtaa : nukutussatu kaikille iltakukkujille
Teräs, Mila & Pertamo, Karoliina: Elli ja unenpää
Genechten, Guido van: Jannen unikirja
Mossmann, Barbara: Veeti ei saa unta
Chapman, Jane: Ei nukuta yhtään
Waddell, Martin: Pikku karhu ei saa unta
Hest, Amy: Kauniita unia, Sami
Lisää aihetta käsittelevää suomenkielistä lastenkirjallisuutta löytyy Vaski-kirjastoista esimerkiksi seuraavalla haulla (uni, unettomuus, nukkumaanmeno, nukahtaminen, rentoutus):
https://vaski.finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B0%5D=OR&lookfor0…
Kirjastossa asioidessasi voit pyytää lisää apua kirjaston henkilökunnalta.
Kirje näyttäisi löytyvän ainakin Sorsakosken Besame mucho -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1988. Nimi on englanniksi (My boyfriend), mutta sanat ovat kuitenkin suomenkieliset. Nuottikokoelma on Kannuksen kirjaston musiikkiosaston varastossa.
Kansainvälistä miestenpäivää on vietetty 19.11. vuodesta 1999 alkaen. Sitä on ehdotettu vietettäväksi jo ainakin vuodesta 1960, ja vietettykin, mutta aiemmin eri päivinä eri maissa.
Ilmeisesti ajatus ja tarve tämän juhlapäivän viettämiseen on tullut monilta tahoilta, ja nykyään tätä tapahtumaa juhlitaan lukuisissa järjestöissä kaikissa maanosissa ja YK:ssa. Suomessa miestenpäivää ei ole merkitty kalenteriin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_miestenp%C3%A4iv%C3%A4
Miestenpäivän juhlistamiseen sopivia runoja voisi löytyä vaikka näistä runokokoelmista:
- Pimeän kirkkaus : runoja / Claes Andersson
- Meren poika, joen poika / Jani Nieminen
- Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja / toimittanut Salme...
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1937. Sen jälkeen siitä on otettu kolme uusintapainosta, viimeinen vuonna 1978. Kirjakaupoista teosta ei siis enää saa.
Sinun kannattaa etsiä Katinpoika Manun seikkailuja antikvariaateista ja helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa. Antikvariaattien nettikauppojen osoitteita löytyy helposti googlettamalla. Monissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää etsimänsä teos puutelistalle.
https://finna.fi
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Outo kokoelmasta Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös mm. teoksista Hellaakoski, Aaro: Runot (1977) sekä antologiasta Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992).
Saatte runon sähköpostiinne.
Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
http://kirjasto.kuopio.fi/start
Lehti on mikrofilminä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää mikrofilmin kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=ti&q=kale…
Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi.
Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html
Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun...
