Mistä sana "raina" tulee? Tiedän, että tämä on vanha tapa tallentaa kuvia nauhalle, josta niitä heijastettiin piirtoheittimen kaltaisella rainakoneella…

Kysytty
1.11.2016

Mistä sana "raina" tulee? Tiedän, että tämä on vanha tapa tallentaa kuvia nauhalle, josta niitä heijastettiin piirtoheittimen kaltaisella rainakoneella valkokankaalle.

Vastaus

Vastattu
3.11.2016
Päivitetty
16.9.2018

Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi.

Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html

Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun valmistuksessa jatkuvana nauhana syntyvää paperia tai sellua.

Sanan alkuperästä on suhteellisen vaikea löytää tietoa. Nykysuomen sanakirja 2:n (1980) mukaan "raina" tarkoittaa pitkää, kapeaa ja tasa-aiheista nauhaa. Tämä saattaa ehkä muodostaa pohjan sanan uudemmille merkityksille. Suomen kielen etymologinen sanakirja III (1962) taas antaa sanalle "raina" mm. seuraavan selityksen: "raakapuu, tanko, jolla purje kohotetaan (Karj. Kann.)." Sanakirjan mukaan tämän sanan on ajateltu tulevan venäjän kielen purjepuuta tarkoittavasta sanasta. Teoksessa esitetään myös toinen merkitys raina-sanalle: "raakki raja, käyttökelvottomaksi kulunut esine (Kymi, Suomenlahden saaret, Inkeri)". Tässä merkityksessä sana liittyy todennäköisesti sanaan "raihnas".

11 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentit

RAINAKONEEN HISTORIAA
Hei. Kävin kansakoulua 1940 luvulla Jalkarannan kansakoulussa Lahdessa. Opetusvälineenä koulussa oli mm. rainakone jossa oli alaosassa aukko, ehkä n. 20 x 20 cm. Koneen sisällä oli voimakkaat lamput ja 45 asteen kulmassa oleva peili joka heijasti aukon alla olevan kuvan (vaikkapa kirjan sivusta) vaakasuorassa olevaan zuumattavaan linssiin. Opettaja skarppasi heijastettavan kuvan valkoiselle seinälle ja näin koko luokka pääsi näkemään havaintokuvan kirjan sivulta.
Vuosia myöhemmin olin töissä somistamossa ja siellä käytettiin vastaavaa laitetta joka oli jo paljon tehokkaampi minkä tahansa kuvan tai tekstin suurentamiseen. Laitetta nimitettiin 1960-luvulla cloboskoopiksi ja tunnetuin merkki oli Liesegang. Nykyaika ei tunne enää kyseisiä laitteita mutta sellainen löytyy esim. Temperasta nimellä Tracer European. Toimii vastaavalla periaatteella ja nyt siinä on tehokas led valokin. "Clobarilla" on helppoa suurentaa kuva-aihe haluttuun kokoon ja piirtää sen ääriviivat omiin tarkoituksiin. Uskoisin, että rainakoneita on käytetty jo ennen sotia opetuksen apuvälineenä.

Topias! Kuvailemasi kaltaiset laitteet ovat tuttuja myöhempienkin vuosikymmenten koululaisille (meillä historianopettaja heijasti kirjasta taidehistorian kuvia) ja sittemmin koulumuseosta. RAINAKONE on kuitenkin aivan eri aparaatti: se diaprojektorin edeltäjä, jota kirjastonhoitaja kuvaili oivallisesti.
"raina: opetusvälineenä käytetty ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarja."
"Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja."
Seuraavassa vaiheessa kuvasarjan kuvat leikattiin irti toisistaan ja kehystettiin. Kun kouluun oli viimein saatu niiden esittämiseen diaprojektori, opettaja närkästyi jos joku erehtyi kutsumaan uutuutta "rainojen katsomiseksi"...

Mitkä kaikki mahtavat olla dokumenttikameran edeltäjiä? Sellaisen näin sekä työpaikalla että työväenopistossa kymmenisen vuotta sitten. Opettaja heijasti oppikirjan sivuja ja harjoitustehtävien ratkaisuja.

Kysyjä ja kirjaston vastaaja tuntevat rainakoneen, mutta kommentoija sekoittaa sen laitteeseen, joka vastaukseen linkitetyllä Helsingin yhteiskoulun sivulla nimetään episkoopiksi (sen tekstissä mainitaan dokumenttikamerakin). HYL:n laitteiden selitykset ovat hyviä, mutta ajoitus poikkeaa omista kokemuksistani kaukaa Kehäkolmosen takaa. Esimerkiksi diaprojektori tuli meille 1960-luvun puolimaissa ja piirtoheitin pian sen jälkeen.

Jo vanha Nykysuomen sanakirja (Osa IV, 1956) sisälsi selityksen koulusta tutulle rainalle: "filminauhaan otettu sarja kuvanheittimellä erikseen peräkkäin näytettäväksi tarkoitettuja kuultokuvia".

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.