| Hannu Salaman novellissa vuodelta 1978 "Loivarannan Villen lähtö" on lause "Järvi hohti pimeässä kuin jähmettynyt poisontenu". En varmaan ole ensimmäinen joka… |
102 |
|
|
|
Poison tarkoittaa ranskaksi ja englanniksi myrkkyä. Tenulla tarkoitetaan arkikielessä viinaa, denaturoitua talousspriitä ja korvikealkoholia.En valitettavasti onnistunut usean kollegankaan avustuksella löytämään lähdettä sille, tarkoitetaanko poison-sanalla tässä yhteydessä myrkkyä vai jotakin muuta. Väljästi tulkiten tämä voisi olla jonkinlainen tenuun viittaava kielikuva. Novelli sijoittuu aikaan, jolloin korvikealkoholia käytettiin muutenkin, ja novellissa kuvataan juopottelua myös osana juonta.Ehkäpä joku palvelun lukijoista tietää merkityksen paremmin ja kommentoi tietonsa vastauksen alle? tenu - Suomen etymologinen sanakirjaPeltonen, M. 2016. Paperilla seisova Perkele: Hannu Salaman elämä ja kirjat. 1. painos. Helsinki:... |
| Lissabon on Portugalin pääkaupunki. Mikä on tämän nimen merkitys portugalista suomen kielelle käännettynä? |
77 |
|
|
|
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-... |
| Mitä sukunimi Kiuttu tarkoittaa? |
43 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" kirjan mukaan Etelä-Pohjanmaalla sanalla kiuttu tarkoitetaan saituria tai laihaa ja surkeaa lehmää. Rovaniemellä kiuttu on kiukkuinen. Lähteet:Pirjo Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000. |
| Tunnetun kappaleen mukaan kevät toi muurarin, hampparin ja myös hanslankarin, mutta mikä on sanan hanslankari etymologia? Äkkiseltään sana kuulostaa… |
91 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/. |
| Mikä on suomen sanan MAA etymologia? |
67 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281… |
| Mistä tulee sana ípekoni |
67 |
|
|
|
Kirjaston ulottuvilla olevista materiaalista ei löydy mitään tietoa tällaisesta sanasta. Asiasta voisi kysyä tuottajalta tai Kotuksesta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/.Pekoni-sanan alkuperä juontuu englannin kielen bacon'iin ja sieltä germaanisiin kieliin muinaisyläsaksan sanaan bach(h)o, joka merkitsee kinkkua. Sen alkuperä taas on sanassa bach, joka merkitsee takaosa (vrt. esim. ruotsin sana bak takapuoli, -osa). Suomen kielen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_31c8b815dd091f4ce… |
| Kemian kirjoissa alkuaineille on annettu erilaisia nimiä, Esimerkiksi alkuaine koboltin nimi on saksaa ja tarkoittaa vuorenpeikkoa, mitä tarkoittaa alkuaine… |
46 |
|
|
|
Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches... |
| Vanhempi sukulaiseni kutsuu hevostani Mantaksi. Onko tämä toinen ilmaus tammalle? |
69 |
|
|
|
Minäkään en löytänyt tästä kirjallisuutta.Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta. Linkki yhteystietoihin. |
| Mitä tarkoittaa fingerpori? |
150 |
|
|
|
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori |
| Kuulemma kahvi on alkuisin etiopian Kaffasta. Onko sana kahvi peräisin tuon alueen nimestä Kaffa? |
67 |
|
|
|
Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi |
| Mistä juontuu nimi ”patapesukone”? Pestäänkö sillä patoja vai muistuttaako koneen rakenne pataa vai onko kyse jostain muusta? |
90 |
|
|
|
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ |
| Mikä on Helsingin Ylipalontien nimen etymologia? Ruotsin-(Blekevägen) ja suomenkieliset nimet eivät tunnu vastaavan toisiaan? |
89 |
|
|
|
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175. |
| Mistä tulee sana jeerankaira? |
122 |
|
|
|
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään. |
| Mistä kansainvälisestä nimestä suomalainen Riitta on peräisin ja milloin se on täällä otettu käyttöön? |
64 |
|
|
|
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa. |
| Mistä on alunperin tullut sanonta helmasynti? Tarkoittanee saman virheen tekemistä toistuvasti. Olisiko kysymyksessä vääränlainen suomennos, kuten… |
316 |
|
|
|
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja |
| Johtuuko suomenkielen sana "ulvoa" siitä, että ulv/ulvi/ulf on tarkoittanut joskus ruotsinkielessä sutta? |
118 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen. |
| Miksi tapahtuman myyntipistettä kutsutaan buffetiksi? |
163 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan... |
| Mistä tulee niistämistä tarkoittava sana pyrsiä? |
74 |
|
|
|
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| Nimi "Turku" on tarkoittanut kauppapaikkaa, kuten "tori". Sanonnassa "turuilla ja toreilla" puhutaan monista turuista. Onko tätä sanaa Suomessa käytetty… |
115 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana turku tarkoittaa tosiaankin toria tai markkinapaikkaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla puolestaan kerrotaan, että sana tulee muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, joka sai suomen kielessä muodon turku. Edelleen kerrotaan, että "jo keskiajalla sana alkoi vähitellen tarkoittaa Suomen kenties merkittävintä kauppapaikkaa ja kehittyi paikannimeksi Turku." Mielestäni näistä tiedoista voi päätellä, että sanaa on alun perin käytetty kuvaamaan yleisesti kauppapaikkaa tai toria ennen kuin se vakiintui tarkoittamaan nimen omaan Turun kaupunkia.Turku Kielitoimiston sanakirjassa: turku - Kielitoimiston sanakirjaSanojen tori ja Turku alkuperästä: Tori ja Turku - Kotus |
| Sukunimen Ilva (ILVA) alkuperä? |
77 |
|
|
|
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html . |
Kysy kirjastonhoitajalta