| Ääntyykö Espoon ruotsinkielisessä nimessä Esbo o o:na vaiko u:na? |
53 |
|
|
|
Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008 |
| Mikähän on sanan Montola etymologia? Sitä esiintyy niin kylän nimissä, sukunimissä kuin epävirallisena paikannimenäkin. |
33 |
|
|
|
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet |
| Mikä on sanan vanhurskas etymologia? |
59 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan:vanhurskas (Agr; kirjak.) ’oikeamielinen; Jumalalle kelpaava’ / ’gerecht; gottgefällig’.Yhd. *vaγan (g. sanasta vaka ’varma, luja’, ks. tätä) + hurskas (ks. tätä). On oletettu, että jälkiosa tarkoittaisi alkuaan lähinnä viisasta, jolloin sanaa voisi pitää käännöslainana mr sanasta rätvis (nr rättvis) ’oikeamielinen, vanhurskas’. — Sm > lpN vanhurskes (In) ’vanhurskas’.hurskas (Agr; laajalti murt.) ’uskovainen, oikeamielinen; (murt. myös) reima, raju, hillitön, tuhlaileva’ / ’fromm; hurtig, unbändig, verschwenderisch’, hurskata (murt.) ’tuhlata’, hurskastella ~ ka hurskas ’reipas, joutuisa; tuhlaava’ (sm > lpN hurskes (In) ’hurskas’)< germ, vrt. mn horskr ’viisas, ymmärtäväinen’, ags mys horsc... |
| Facebook-ryhmässä on leimahtanut tunneperäinen keskustelu sanasta esikoinen, jota käytetään ensimmäisestä lapsesta. Aloittaja pohti, miksi hänelle tulee… |
75 |
|
|
|
Kaikkien tarkistamieni sanakirjojen (Suomen etymologinen sanakirja, Suomen murteiden sanakirja, Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirja) perusteella esikoinen tarkoittaa lähinnä perheen vanhinta lasta. Muita merkityksiä ovat mm. kevään ensimmäiset eläimet tai kasvit, kirjailijan ensimmäinen teos tms.Tarkkaa tietoa sanan ensiesiintymisestä kirjallisuudessa ei löytynyt, mutta sana on esiintynyt ainakin jo 1500-luvulla.Raamatussa sana "esikoinen" tosiaan viittaa esikoispoikiin, mutta Raamatun ajan patriarkaalisessa kulttuurissa ei muutenkaan kirjattu ylös tyttärien nimiä, joten sanan merkitystä ei mielestäni voi päätellä pelkästään Raamatun tekstin perusteella.Vanhojen sanomalehtien perusteella sanaa "esikoinen" on käytetty tytöistäkin... |
| Mikä on ruotsinkielisen sanan ”macka” etymologia? |
62 |
|
|
|
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia |
| Mikäköhän on nimen Mietti merkitys? Ilmeisesti kyse on muinaissuomalaisesta nimestä, mutta liittyykö nimi mitenkään miettimiseen tai ajattelemiseen vai… |
55 |
|
|
|
Nimen Mietti alkuperästä ja merkityksestä on monenlaisia tulkintoja, joten yhtä varmaa vastausta ei voi antaa.Kustaa Vilkuna olettaa kirjassaan Etunimet (1976) nimen olevan Klemetti-nimen muunnos. Klemetti puolestaan on ruotsalais-suomalainen muoto latinan nimestä Clemens, joka tarkoittaa lempeää. Klemetti on todennäköisesti vanhin kristillisperäinen nimi Pohjoismaissa. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) esitetään myös muita teorioita Mietti-nimen merkityksestä. Se on voinut saada alkunsa miettiä-verbistä, ja se olisi annettu lapselle "mieleen johdattamaan miehuutta, miehen avuja ja miehen toimia". Näin on todennut A. V. Forsman jo vuonna 1891 väitöskirjassaan Tutkimuksia Suomenkansan persoonallisen nimistön... |
| Suomen saari Jurmo ja Jurmala Latviassa - mistähän nimi juontuu ja onko niillä joku yhteys? |
55 |
|
|
|
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan. |
| Mistä tulee nimi nahkapaska? |
287 |
|
|
|
Rakkaalla työvälineellä on monta nimeä, mutta selityksiä näille ei tahdo löytyä. Nahan rei'ittämiseen käytettyä tarvekalua on kutsuttu nahkapaskan ohella mm. paskoksi, paskoraudaksi, läpipaskoksi ja reikäraudaksi. Reikärauta on tästä joukosta helposti ymmärrettävissä, mutta jo Agricolan sanavarantoon kuulunut paska tai Gananderin 1700-luvulla sanakirjaansa tallentama silmätulehdusta (trakooma) merkitsevä pasko ovat jo huomattavasti hämmentäviä tapauksia tässä yhteydessä. Paskominen voi tarkoittaa jonkin pilaamista. Vaikka rei'itetyn nahan voisi jossakin mielessä ajatella olevan "pilalla", tähän työkalun nimellä on tuskin haluttu viitata, kun reikä ja sen tekeminen on kuitenkin ollut tarkoituksellista. Ehkä parhaiten nahkapaskan onnistuu... |
| Sukunimi Alkku. Mikä on nimen alkuperä ja mitä sana Alkku tarkoittaa? |
44 |
|
|
|
Alku ja Alkku ovat skandinaavisen Algot-nimen suomalaisia muunnoksia, joiden pohjana on ilmeisesti keskiaikainen Algut-muoto. Sellaiset sukunimet kuin Alkula ja Alkku ovat muodostuneet tämän nimisten Satakuntaan asettuneiden isäntien nimistä. Tornionjokilaaksossa ja Kemijoen suulla jo 1500-luvulla sukunimenä esiintyvä Alkku kertoo väestötieteilijöiden mukaan satakuntalaisten muutosta pohjoiseen. Alkkula-niminen kylä löytyykin sekä Akaan Viialasta Satakunnan ja Hämeen raja-alueelta että Ylitorniolta Lapista. – 'Alkku'-sanalle sinänsä ei sanakirjoista merkitystä löydy.Lähteet: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet Suomalainen paikannimikirja Kielitoimiston sanakirja Suomen murteiden sanakirja Vanhan kirjasuomen sanakirja |
| Vanhojen nimien historia? Syntymäkotini sijaitsee paikassa jonka alueen nimi on Ryönummi ja alueella kulkee vesioja nimeltään Hyyppäränoja?Paikka sijaitsee… |
74 |
|
|
|
Ryönummi -paikannimen alkuosa voisi liittyä sanaan ryönä eli roju, roska, törky. Sen johdannaiset ryönätä( roskata, liata) ja ryönäinen (likainen), ryöneikkö eli risukko, ryteikkö. (Suomen sanojen alkuperä, 2000).Maanmittauslaitokseen on arkistoitu maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja sekä peruskarttoja ja pitäjänkarttoja. Arkistossa on toimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja 1700-luvulta lähtien. (www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat). Näitä vanhoja karttoja tutkimalla voisi mahdollisesti havaita milloin paikannimet ovat alkaneet esiintyä kartoissa.Kansalliskirjaston ylläpitämä hakujärjestelmä Finna.fi tuo Suomen arkistojen aineistot kaikkien saataville. Hakuvihjeitä karttojen löytämiseksi Finnasta:... |
| Nimi on Israel. Ymmärtääkseni sen jälki-istuntoa -el- tarkoittaa jumalaa. Mutta mitä se alkuosa - isra- tarkoittaa? |
131 |
|
|
|
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia" ja "Jumala... |
| Onko Helsingborgin kaupunki nimetty Helsing-nimisen linnan mukaan? |
118 |
|
|
|
Helsingborg oli linnoitettu kauppakaupunki jo 1000-luvun lopulla, virallinen perustamisvuosi on 1085. Kaupungin alkuperäinen nimi Helsingaburg, vuodelta1085, oli luultavasti johdettu sanasta "hals", joka tarkoittaa kaulaa, Juutinrauman kapeimman osan nimestä, "ing" tarkoittaa ihmisiä, seurueita, asukkaita" ja "borg" tarkoittaa linnaa.Vuonna 1906 suoritetun oikeinkirjoitusuudistuksen jälkeen nimi muutettiin Hälsingborgiksi vuonna 1912 sopeutumaan uusiin oikeinkirjoitussääntöihin. Tämä muutos kumottiin osana kuntauudistusta vuonna 1971.Helsing-nimisestä linnasta en löytänyt tietoa, mutta Helsingborgin lopputavu "borg" tarkoittaa siis linnaa.-https://stadslexikon.helsingborg.se/helsingborg/-https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng... |
| Mitä tarkoittaa patso? Sana on ainakin kahden lammen nimessä "Patsonlampi". |
57 |
|
|
|
Hei,Eri lähteiden kautta koetimme tuota selvittää, mutta varmaa vastausta emme löytäneet. Pohjois-Karjalan alueella on myös Patsonvaara, Patsola (Värtsilä/Tohmajärvellä), Patsolankoski jne. Kyseessä voi olla aluetta asuttaneiden henkilöiden nimestä johdetut paikannimet.Nimi on todennäköisesti idästäpäin. Ainakin Tohmajärven patso-nimet ovat alueelta, jossa 1600-1700-luvuilla asui enimmäkseen ortodoksiväestöä.Patskuttaa on onomatopoeettinen läiskäytys, lyönti, paukku jne. Patsoi tai vastaava voi viitata myös paistikkaaseen, mutta ei vaikuta todennäköiseltä selitykseltä. Lisäksi taustalla voi olla muu sitä läheisesti muistuttava sana (mm. paisua), joka on muuntunut tuohon muotoon.Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa luetellaan... |
| Mikä on nimen Aino etymologia? |
65 |
|
|
|
Aino-nimi tulee sanan ainoa lyhyestä muodosta aino. Elias Lönnrot loi nimen Kalevalaan.Voit lukea lisää Aino-nimestä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta, jossa kerrotan nimien alkuperästä:https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ainoSanalla ainoa on vastineita lähisukukielissämme (esim. karjalan ainuo ja viron ainus). Sanavartalo on germaaninen laina. Samaa juurta on esimerkiksi nykysaksan sana einig.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c1f39e313042897b0… |
| Kuka, ja milloin on suomentanut skyscraper:in pilvenpiirtäjäksi? Ja onko tämä termi ollut alusta asti "se ainoa oikea" vai onko aluksi ollut ehdolla myös joku… |
88 |
|
|
|
Etymologisessa sanakirjassa ei ole pilvenpiirtäjän alkuperästä mitään, enkä löytänyt tietoa muistakaan lähteistä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvontapalvelusta, jossa voi kysyä sanojen alkuperästä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano… |
| On sellaisia koukkuja, joita käytetään esim tukkien uitossa. Niitä kutsutaan kekseiksi. Mistä tulee termi keksi? En ole löytänyt tietoa, ja nimi on minusta… |
115 |
|
|
|
Hei,Kyseessä on lainasana ruotsista kuten moni muukin alan sanastossa. Muinaisruotsin käxe tarkoittaa mm. koukkua ja hakaa. Leivonnaista tarkoittava sana keksi taas tulee myös ruotsin kautta muissakin germaanisissa kielissä käyttöön tulleessa sanasta käx tai kex, mutta siinä taustalla on englannin cake-sanan monikko cakes. Sanojen aluperästä löytää tietoa verkosta Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämästä Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/ |
| Putipaalu oli tietääkseni Suomessa käytössä ollut rankaisumuoto. Putipaalu oli maahan upotettu pystypaalu, johon kahlehdittuna pahantekijä joutui kärsimään… |
100 |
|
|
|
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) |
| Mikä on Varkaudessa, ehkä laajemminkin, käytetyn sanan "sööli" etymologia? Sanan kerrotaan tarkoittavan laivahallia, mahdollisesti erityisesti laivojen… |
70 |
|
|
|
"Sööli" tulee ruotsin sanasta skjul, 'suuli, vaja'.Lähde: Leena Rossi, Maalarina Pirtinniemen varvilla Varkaudessa 1910- ja 1920-luvuilla. – Tekniikan Waiheita 2/11 |
| Mistä tulee ja mitä tarkoittaa sana raakku? Jokihelmisimpukasta uutisoidaan tuolla sanalla. Jostain luin, että kaivostoiminnassa käytettäisiin raakku-sanaa… |
335 |
|
|
|
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/ |
| Rukka? Onko se saamenkieltä? |
187 |
|
|
|
MOT Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo rukka sanasta näin:Poronnahkaista mekkoa merkitsevän rukka-sanan vastineita ovat vatjan hihatonta mekkoa merkitsevä rukka ja viron mekkoa merkitsevä, vanhentunut rukk. Sana on vanha germaaninen laina, jonka alkumuotoa *rukka- edustaa mm. nykysaksan takkia merkitsevä Rock. Samaa sanaa on suomessa ja eräissä lähisukukielissä alettu vertauskuvallisesti käyttää myös ihmisraukan nimityksenä. Vastaavalla tavalla käytetään eräitä muitakin, etenkin huonokuntoisia vaatekappaleita merkitseviä sanoja, esim. → parka, riepu, raasu ja rääsy. Suomen kirjakielessä rukka on ensi kertaa mainittu Johannes Saloniuksen sepittämässä muistorunossa 1673. Nahkaista työkäsinettä merkitsevä rukkanen voi olla rukka-sanan... |
Kysy kirjastonhoitajalta