| Mistä on peräisin etunimi Jymy? |
31 |
|
12.4.2021 |
|
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1. |
| Mistä nimi Teräsniska tulee? |
45 |
|
9.4.2021 |
|
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L… |
| Mistä tulee sana "jonninjoutava"? Mitä tuo "jonnin" tarkoittaa? |
12 |
|
8.4.2021 |
|
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni |
| Mistä tulee paikannimi ja sana Oitti? Oitti paikannimenä esiintyy ainakin Hausjärvellä. |
27 |
|
30.3.2021 |
|
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542 |
| Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä". |
73 |
|
24.3.2021 |
|
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P |
| Sanan "rakkine" etymologia kiinnostaa. Jostain luin että kauan sitten oli maahantuotu erittäin huonolaatuisia pumppuja, tuotemerkiltään Raccine tai jotain… |
58 |
|
11.3.2021 |
|
Suomen kielen alkupera, etymologinen sanakirja (Gummerus, 2000), kertoo että Rakkine (viallinen, konstikas tai epäonnistunut kapine, vehje) olisi samaa sanuetta kuin rakentaa.
Tarkempaa tietoa asiasta voi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, tässä linkistä avautuu sivu jolla kysymyksiä voi esittää:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
|
| Mistä tulee kieleemme kysymys ”mitä kuuluu?” |
67 |
|
1.3.2021 |
|
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuullaSuomen murteiden sanakirja: kuuluaKotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä? |
| Mistä tulevat sanat klutsi ja lutsi, jotka tarkoittavat savukkeen imuketta/holkkia? En löydä vastaavaa sanaa ruotsin-saksan-venäjänkielestä. |
45 |
|
24.2.2021 |
|
Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti'). |
| Mikä on suomen sanan koira alkuperä? Entä hurtta-sanan? Entä sanan kissa? |
62 |
|
19.2.2021 |
|
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (ISBN 951-717-692-9) kertoo:
Koira on ehkä alkuaan johdos vartalosta koj(e) "uros, mies"
Hurtta "vinttikoira, ajokoira, vainukoira"
Kissa pohjana kissan kutsuhuuto kiss, kitz |
| Mitä tarkoittaa "ryhmä rämä"? |
90 |
|
16.2.2021 |
|
"Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät.
Mahdollista olisi ajatella myös, että "ryhmä rämä" olisi... |
| Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei… |
62 |
|
8.2.2021 |
|
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi. |
| Mistä tulee sana "lautanen"? |
108 |
|
6.2.2021 |
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen... |
| Mistä tulee sanonta/ huudahdus ”Herra mun vereni” ? |
174 |
|
2.2.2021 |
|
Käytettävissä olevista lähteistä fraasia ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| Aika ajoin kuulee sanonnan "vatsa ruikulilla". Mikä on sanan "ruikuli etymologia? |
33 |
|
1.2.2021 |
|
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| Olin jostain ollut lukevinani miksi lausutaan "Suomen Turku", eikä esim. Suomen Tampere, no eipä sellaista muualla olekaan, mutta onko jossain venäjällä… |
67 |
|
1.2.2021 |
|
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla |
| Tuleeko nelistäminen numerosta 4? Entä sadatteleminen numerosta 100? Etymologiaa tarkoitan. |
37 |
|
29.1.2021 |
|
"Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'.
Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'. |
| Mikä on sanan huora etymologia? |
96 |
|
27.1.2021 |
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen. |
| Kapustarinta, kurmitsa, hömötiainen... monilla linnuilla on outoja ja hauskoja nimiä. Löytyisikö kirjaa, jossa selitettäisiin miten lintujen nimet on "keksitty… |
44 |
|
27.1.2021 |
|
Kaisa Häkkisen Linnun nimi on verraton lähdeteos lintujen nimien historiasta kiinnostuneelle. |
| Mikä on sanan ”rokote” etymologia? |
166 |
|
26.1.2021 |
|
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000) |
| Mikä on nimen Jermu etymologia? |
39 |
|
26.1.2021 |
|
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
|
Kysy kirjastonhoitajalta