| Suomen kielen pisin sana on olevinaan "kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakkaankopahan". Tämän väitteen… |
175 |
|
8.9.2023 |
|
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan, "että tri Kannisto lupaisi olla käyttämättä... |
| Mistä tulevat sanat takavaroida ja takavarikointi? |
51 |
|
8.9.2023 |
|
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys |
| Mihin suomen murteeseen sana eetvartti kuuluu ? |
54 |
|
29.8.2023 |
|
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
|
| Tarkoittiko 1800-luvulla vaimoihminen aina naimisissa olevaa naista? Saattoiko hän olla myös leski tai muu naisihminen? |
60 |
|
28.8.2023 |
|
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa... |
| Mistä tulee sana pyykkipoika? |
68 |
|
28.8.2023 |
|
Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa:
Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta:
https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika
Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg
Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).... |
| Kun jättiläishai on megalodon ja sapelihammastiikeri smilodon yms. niin tarkoittaako tuo -don jotain? |
117 |
|
1.8.2023 |
|
Affiksit -odon, -odont, -odonto- viittaavat kreikan kielen hammasta tarkoittavaan sanaan ὀδούς (odoús). Näin ollen suurihammashai megalodonin nimi tarkoittaa nimenomaan suurta hammasta (kre. megálo- "suuri" + odónt-, odoús "hammas". Sapelihammaskissojen smilodon-suvun nimi taas tarkoittaa "lihaveitsihammasta" (kre. smíle "lihaveitsi" + odónt-, odoús "hammas". |
| Mistä tulee sana roppakaupalla? Mitä tuo roppa tarkoittaa? Ja mistä tulee tuo kauppa tällaisiin erilaisiin sanontoihin, kuten esimerkiksi myös kilokaupalla ja… |
130 |
|
31.7.2023 |
|
Roppa- sanassa 'roppakaupalla' on selitetty viittaukseksi sanoihin 'rove' ja 'ropponen', jotka ovat tuohesta tehdyn tuokkosen tai korin nimityksiä. Roppakaupalla annettaessa ei siis anneta yksi kerrallaan vaan astioittain, runsain määrin. Toinen tulkinta liittää ilmauksen itämurteisiimme, joissa 'roppa(inen)' jo sinänsä kantaa merkitystä 'runsas': esimerkiksi rankkaa sadetta on nimitetty roppasateeksi. Nyttemmin onkin esitetty, että alun perin roppa on laina ruotsin merkitystä vahvistavasta etuliitteestä skropp(a) ’paljon, valtavasti, ylen’.
'Kaupalla'-sanaa käytetään yhdysosana mittaa tai määrää ilmaisevien sanojen jälkiosana. Tutkimistani sana- ja sanontakirjoista en löytänyt varsinaista selitystä sanan käytön alkuperälle.
Suuresta... |
| Onko pohjoissaamen sana luondu peräisin itämerensuomalaisten sanasta luonto vai toisinpäin? |
81 |
|
27.7.2023 |
|
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja. |
| Miksi Vesurin siis terätyökalun ns väkipuukon, kutsumanimi on Vesuri? |
133 |
|
22.7.2023 |
|
Vesuri eli Kassara ja Väkipuukko eli Hukari ovat hieman erilaisia esineitä.
Museo määrittelee väkipuukon:"fyysinen kuvaus: Hukari eli väkipuukko. Hukari on nimi lyhyelle, jäykälle miekalle. Tämä hukari on yksiteräinen, ja terä on hieman kaareva. Siinä on puukahva, joka on kiinnitetty nahkahihnalla. Väistin kaartuu toisessa päässä ylös miekan terää kohti ja toisessa päässä taas alas päin" Hukari voi olla myös kaksiteräinen. Linkki Finnan sivulle
Ja vesurin näin:"fyysinen kuvaus: Vesuri. Terä on takorautaa ja sen päässä on nokka. "
Tosin molempien esineiden nimet varmaan vaihtelevat paikkakunnittain ja arkisanastossa kenties sekoittuvat.
Suomen kielitoimiston etymologinen sanakirja kuvaa vesuri-sanan syntyä:"vesa (Agr; yl.) ’(lehti)puun... |
| MIstä erilaisten pullanimien alkuperä juontuu? |
103 |
|
7.7.2023 |
|
Toscakakun historiasta on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattu aiemmin näin: Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Toscakakun tapaan myös toscapullan nimi juontaa siis ennemminkin Puccinin oopperaan kuin Toscanan alueeseen.
Dallaspullan ja texaspullan takana taas on Fazerin tuotekehittäjä Tapani Mäkäräinen. Nimivalintaan ovat varmastikin vaikuttaneet Fazerilla markkinoinnillliset syyt sekä Kämäräisen Yhdysvaltoihin suuntautunut työmatka ja sieltä saatu inspiraatio. Matkan seurauksena markkinoille tuli ensin texaspulla ja vuonna 1995 dallaspulla. Lähde: linkki
Bostonpulla taas on vanhempaa perua.... |
| Mistä sukunimi Kutsinen/Kuzinen on lähtöisin? |
52 |
|
3.7.2023 |
|
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihausta ei löydy yhtään "käyttäjää" kummallekaan muodolle ko. nimestä eikä sitä myöskään löydy Sukunimet-teoksesta.
Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, joka kuitenkin näkyy olevan kesätauolla 6.8.2023 asti. |
| Mistä tulee sana reporanka? |
174 |
|
9.6.2023 |
|
Sanaa reporankana käytetään yleensä verbien kanssa: maata, olla reporankana. Murteissa on voitu myös sanoa, että joku (tai jokin) makaa rankana. Ihmisen lisäksi myös esimerkiksi puu voi ”maata rankana”. Sana ranka tarkoittaa sekä karsittua puunrunkoa että ihmisen selkärankaa.
Repo- on alkuliite, joka vahvistaa sanaa kuten esimerkiksi ilmaisuissa putipuhdas, typötyhjä. Alkuliitteellä ei todennäköisesti siis ole tekemistä ketun kanssa.
Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä.
Reporankana suomen etymologisessa sanakirjassa
Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”? |
| Kysymys liittyy sanontaan hitaat hämäläiset sekä sanan Tavastia etymologiaan. Wiktionaryn perusteella Tavast johtuu hidastelevista eestiläisistä. Onko… |
97 |
|
8.6.2023 |
|
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke... |
| Mitä lyhenne Ucey Tarkottaa |
78 |
|
6.6.2023 |
|
En löytänyt lyhennettä Ucey. Sen sijaan Definitions.netin mukaan ucey on englannin kielen slangin adjektiivi, joka merkitsee veljellistä, sisarellista, miellyttävää tai yhteensopivaa. Sana on peräisin samoan kielen veljeen viittaavasta puhuttelusanasta uso. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa se sai muodon uce. Adjektiivimuotoinen ucey ilmeisesti syntyi showpainin maailmassa. Se oli alun perin sanaleikki Uso-nimisten painijoiden sukunimellä. |
| Mistä tulee sana kekkerit? |
121 |
|
1.6.2023 |
|
Sana kekkerit on laina ruotsin kielen sanasta gäckeri, joka tarkoittaa ivaa, ilveilyä ja pilantekoa. Myös saksan kielessä on sana Ceckerei.
Suomen kielessä kekkerit-sana merkityksessä kemut on mainittu ensimmäisen kerran Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
|
| Mitä tarkoittaa utras? |
246 |
|
25.5.2023 |
|
Suomen etymologisessa sanakirjassa murteellinen utras yhdistetään sanaan uuras ('uuttera, innokas, halukas työhön, yrittävä'), josta verbi uurastaa on johdettu. Sanan rinnakkaisia muotoja ovat uura ja uiras. Uiras-muodon on katsottu viittaavan siihen, että kyseessä on vanha *-tr-sana ('utras'), jolle löytyy vastine viron murteista, vanha sanapesye udres, udris, utris ('nopea, reipas, ketterä; ahkera, uuttera, virkku, työteliäs; mukava, sovelias). Savolaismurteissa tunnetaan utras-johdannainen utrakka ('ahkera').
Utra sen sijaan tarkoittaa 'poloista, raukkaa, kurjaa; vanhaa ukkoa'. |
| Onko jokin historiallinen selitys sille, että suomessa on appelsiini nimi eri hedelmälle kuin englannin apple eli omena? |
107 |
|
15.5.2023 |
|
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mistää juontuu nimitys räätälinkyhmy/-patti pikkuvarpaan puolen päkiän sivulla? |
84 |
|
9.5.2023 |
|
Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
|
| Mistä on sana lume tullut suomen kieleen? Sitä käytetään sanan vaikutus yhteydessä yhdyssanana. |
71 |
|
27.4.2023 |
|
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/ |
| Mikä on Kirke nimen alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
103 |
|
12.4.2023 |
|
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä johdettiin myöhemmin latinan sana circos, jolla... |
Kysy kirjastonhoitajalta
