| Montako erilaista -nen loppuista sukunimeä Suomesta löytyy? |
50 |
|
|
|
"Suomessa on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä. Niistä suomalaisia on noin 50 000 eli 40 % kaikista nimistä. Koko väestöstä suomalainen nimi on noin 77 prosentilla. Nen-loppuisia nimiä on noin 4 300 eli vain vajaat 4 % kaikista erilaisista sukunimistä."https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/ |
| Mikä on se teos, jossa kuvataan suomenkielen sanojen juontuminen, sanojen historia? Mikä on uusin ilmestynyt kirja? |
59 |
|
|
|
Tarkoitat varmaan etymologiaa eli sanojen alkuperän selvittämistä. Siitä löytyy uusimpina suomen kieltä tutkivina kirjoina Pitkäranta, Reijo: Nova fata verborum : näkymiä sanojemme historiaan. (2023), Saarikivi, Janne: Hankalat sanat (2023) sekä Männikkölahti, Hanna: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen (2022) Selkokirja. Linkki Helmet hakutulokseen |
| Puolalaisen Wieslaw nimen etymologia? |
42 |
|
|
|
Behind the Name-sivustolta löytyi tietoa Wieslaw-nimestä, joka pohjautuu siis nimen pidempään muotoon Wielislaw: Meaning, origin and history of the name Wiesław - Behind the NameMeaning, origin and history of the name Wielisław - Behind the NameSivuston mukaan Wielislaw taas pohjautuu slaavilaisiin sanoihin: "Derived from the Slavic elements velĭ "great" and slava "glory"". Puolan kielen oppimateriaaleja tai kirjoja puolan kielen sanastosta meiltä kirjastosta löytyi vain muutama, jos sinua kiinnostaa tutustua kieleen muutenkin:Polish phrase book & dictionary | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioColloquial Polish : the complete course for beginners | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio |
| Englannin train sanan etymologia treenaamiselle ja junalle, onko homonyymi vai treenaavatko junat vai junaileeko treenaajat? Omaan korvaan lausutaan samalla… |
25 |
|
|
|
Substantiivi ja verbi train äännetään molemmat [treɪn]. Molemmat johtuvat latinan vetämistä tarkoittavasta sanasta trahere muinaisranskan verbin traïner ja substantiivin train(e) kautta. Jälkimmäinen tarkoitti jonkin vetämistä tai juhla-asun laahusta. Tässä merkityksessä se siirtyi keskienglantiin. Substantiivi train tarkoitti jonkin raahaamista tai vetämistä, haukan pyrstöä, hajujälkeä, ruutivanaa, liidulla vedettyä viivaa tai joukkoa toisiaan seuraavia asioita, eläimiä tai ihmisiä (esim. seuraajia), jonoa tai kulkuetta. 1800-luvulla veturista ja sen perään kytketyistä rautatievaunuista alettiin käyttää ilmausta train of carriages, joka sittemmin lyheni yleisessä kielenkäytössä.Verbillä tarkoitettiin 1500-luvulla vetämistä tai jonkin... |
| Kuulin tänään ensimmäistä kertaa tänä keväänä Satakielen laulavan. Löysin netistä Satakielen saksankielisen nimen nachtigall eli yölaulaja. Nacht on yö mutta… |
75 |
|
|
|
Etelä-Karjalan maakuntalintunakin tunnetun satakielen germaanisten kielten nimityksen (ml. englannin nightingale ja ruotsin näktergal) ensimmäinen osa viittaa tosiaan yöhön. Jälkimmäinen osa sen sijaan viittaa erilaisiin äänentuottamisiin, kuitenkin mitä luultavimmin alun perin lauluun. Sen sukulaissanoja ovat esimerkiksi protogermaaninen verbi *galen ("laulaa"), sekä nykykielistä englannin to yell ("huutaa"). Satakielen nimen voi siis germaanisilla kielillä ymmärtää yölaulajaksi.Lähteet: Nachtigall – Schreibung, Definition, Bedeutung, Etymologie, Beispiele | DWDSNIGHTINGALE Definition & Meaning - Merriam-Webster |
| Mistä tulee sanonta säkäkorkeus, mikä sen alkuperä? |
70 |
|
|
|
Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Takaraivon etymologia. Miksi takaraivo on takaraivo? |
225 |
|
|
|
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3 |
| Mistä tulee sana "epäperäinen" ja mitä se oikeastaan tarkoittaa? Uudissana varmaankin, milloin lanseerattu ja kenen toimesta? |
67 |
|
|
|
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925) |
| Haapavedellä on sellaiset paikannimet, kuin "Korkatti", " Ainali" ja "Osmanki", joiden historiankirjoissa kerrotaan olevan saamelaista alkuperää. Mitähän sanat… |
83 |
|
|
|
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka… |
| Haluaisin tietää, mistä suomen kielen sana saldo on tullut ja miten sitä on käytetty. |
72 |
|
|
|
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mistä tulee sana "piikki" tarkoittaen lukua 25. Esim uimarannaalla oli kelluva saareke jota sanottiin piikiksi, "uidaan piikille!" (25m.) ja satapiikki kevari … |
213 |
|
|
|
Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P |
| Suomeksi kissa "kehrää", ja varmaankin ilmaus tulee vähän samankaltaisesta rukin äänestä? Olen monesti miettinyt, miten on muissa kielissä; löytyykö esim… |
89 |
|
|
|
Valitettavasti mitään kovin tieteellistä en onnistunut aiheesta löytämään. Löysin netistä keskusteluketjun, jossa keskusteltiin enemmänkin kissan tuottaman kehräämisäänen kuvailusta eri kielillä, mutta sieltä löytyi tieto, että ainakin hollanniksi kissa "spinnen" eli "kehrää". Tuota kautta löytyi sitten Wikipedia-artikkeli ja sen eri kieliversiot, joita tutkimalla pääsee vastausten äärelle. Italiaksi sana on "fusa", joka on "fuso"-sanan feminiinimuoto. "Fuso" tarkoittaa mm. "värttinää" ja "kehrää" (osa rukissa pyörivää lyhtyä, joka aiheuttaa sen tunnusomaisen hyrisevän äänen). Travelling Cats -nettisivustolla on 100 kielen kehräyslista: https://traveling-cats.com/2015/09/purr-in-other-languages.html. Sivusto ei valitettavasti ole... |
| Mikähän mahtaisi olla sanan 'mokoma' etmologia, mitä kantaa sana on? |
108 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan mokoma tarkoittaa samaa kuin sellainen; mainio; mitätön, ruoja.Eri murteissa on käytetty myös sanoja mukoma ja mukama sekä mogumane (kummallinen)Johdettu samasta pronominivartalosta mo- kuin moinen. Vaihtelu mokoma/mukama viittaa myös siihen, että pronominivartalot mo- ja mu- ovat samalähtöisiä.Muu; toinen, muunlainenLähteet: Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja, SKS 1995https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5799aa36835dc62b4… |
| Mistä tulee sanonta "munata"? |
151 |
|
|
|
Muna sanalla on kielteinen merkitys, koska se liitetään linnun munan lisäksi myös penikseen tai kiveksiin. Mikäli ihmisen vartaloon muodostuu tyrä, on silläkin samanlainen merkitys sen kivuliaisuuden vuoksi ja siitä on syntynyt kielteinen verbi tyriä.Munata on verrannollinen tyriä verbin etymologiaan, eli koska munallakin on kielteinen merkitys, on siitä kehittynyt tuo negatiivinen verbi munata.Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_52072ba2654f8f4502dd339f382798f5&word=munahttps://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:muna |
| Sana: jööna Mikä mahtaa olla etymologia? Tarkoittaa joidenkin henkilöiden puheessa Pohjois-Pohjanmaalla jotain toista henkilöä (yleisimmin kai miestä). "Se… |
53 |
|
|
|
Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main |
| Mitä rarkoittaa rutja? |
96 |
|
|
|
Hei,Ilman kontekstia hieman hankala sanoa. Joka tapauksessa Suomen etymologisen sanakirjan (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-etymologinen-sanakirja/) mukaan rutja viittaa revontuliin. Isolla kirjoitettaessa kalevalaisessa runoudessa Rutja viittaa myös Ruijaan. Rutja on myös paikka Virossa. |
| Mikä ero on haaverilla ja haverilla? |
152 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c… |
| Aloin pohtia viime hetkellä tekemistä tarkoittavan "viime tingassa" -sanonnan tinka-sanan alkuperää ja merkitystä. Mikä mahtaa olla tinka? |
204 |
|
|
|
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä... |
| Piksenttipoika tarkoittaa ilmeisesti juoksupoikaa. Mistä tuo ed. mainittu sana tulee, mikä on sanan piksenttipoika etymologia? |
85 |
|
|
|
Palvelus- ja juoksupoikaa merkitsevän sanan tavallisin muoto on 'pikenttipoika', mutta se voi olla myös piketti-, pitentti-, pitsentti- tai piksenttipoika. Se pohjautuu ruotsin sanaan betjänt, 'palvelija, käskyläinen'.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Löytyykö mistään sanan ”stiplu” etymologiaa? |
196 |
|
|
|
Kyseessä on slangisana. Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan mukaan stiplu (1910-) on 1. 'virhe (naru- tai ruutuhyppelyssä), rinnakkakkaismuotoja siblu, tiplu, stippel; stiplaa, stiblaa, tiplaa 'tehdä virhe leikissä'. 2. virheen tapahtumista osoittava huuto, uudempi muoto kuin samaa tarkoittava stippel (1920-1970-luvulla). 3. kömmähdys, virhe, väärä arviointi (1920-1960-luvulla) Lähteet:Forsberg, Ulla-Maija: Stadin slangin etymologinen sanakirja (2021)Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (6.p. 2017)Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_6ceb7dae919dcb71c1bbc861588dbc8b&keyword=stiplu&list_id=1 |
Kysy kirjastonhoitajalta