sanat

503 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Äidinäidin veli 42 30.11.2020 Äidin veli on eno. Äidin tai isän eno on isoeno. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoeno?searchMode=all
Mistä ja milloin suomenkieleen on ilmaantunut sana "sössiä"? Kuka on sen äiti? Onko se jotakin uuskieltä, laina tai väännös jostakin vieraasta kielestä? Mitä… 110 29.10.2020 Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset  "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4  Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä on vaikea luonnehtia muulla tavoin. Deskriptiivinen...
Voiko sanoa " Leivotaan leipää ja pullia", edes puhekielessä, vai eikö suomalainen sanoisi noin? 60 28.10.2020 Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa. Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.  
Lähellä on Ulpas-niminen lampi. Mitä sana Ulpas tarkoittaa? 48 21.10.2020 Suomessa on muutamia Ulpas-nimisiä järviä tai lampia. Sanaa ulpas ei kuitenkaan löytynyt suomen kielen tai suomen murteiden sanakirjoista. Se ei myöskään ole suku- tai etunimi. Ainut sanasta verkossa oleva viittaus on oheisessa julkaisussa: https://savonkielenseura.files.wordpress.com/2014/10/aakusti_1_2010.pdf Sivulla 12 mainitaan seuraavaa: "Lönnrotin selitys ulppa, uluppa merkityksessä ́tulvavesi, kevättulva ́ lienee uskottavin, myös geologisin perustein. Näin ainakin Lapinlahden Pajukankaan kohdalla: Uluppaasta ei liene muinoin ollut lasku-uraa, jokea tms, joten vesi on matalimmasta kohdasta tulvinut ja kulkeutunut omia aikojaan Onkiveteen. Ganander, Lönnrot ja Renvall ovat esittäneet lisäksi, että ulappa, hulappa olisi jäälle paisuva...
Tyrväällä käytetään sanaa klinissä. Onko tuttu ja mitä tarkoittaa. En löytänyt googlesta 40 19.10.2020 Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…   
Volter Kilpi käyttää kirjassaan Alastalon salissa sanaa "siltakarkku". Mitähän tuo sana tarkoittaa? Arkkusillan tiedän, mutta sana ei siis ole "arkku" vaan … 47 19.10.2020 Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Mistä riippuu, sanotaanko nuorta henkilöä uutisessa mieheksi vai pojaksi / naiseksi vai tytöksi? Koska kun joskus olen nähnyt puhuttavan esimerkiksi, että… 44 13.10.2020 Kielitoimiston sanakirja määrittelee miehen / naisen näin: täysikasvuinen miessukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mies täysikasvuinen naissukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nainen Täysikasvuinen taas määritellään näin:  lopulliseen mittaansa kasvanut: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ysikasvuinen Kasvun päättyminen vaihtelee ihmisillä paljonkin, joten tarkkaa ikää lienee mahdotonta antaa. Yleisintä lienee nimityksen vaihtaminen juuri tuossa täysi-ikäisyyden paikkeilla. 
Missä ja milloin on keksitty pilkkanimi "karvaooppeli"? 57 6.10.2020 Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely. Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat...
Ruoka vailtuu! Mistä sana vailtua tulee? 59 14.9.2020 Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa. Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja
Mikä on tuuli-sanan etymologia (sekä verbin "tuulla")? Mieluusti kuulisin myös wanhasuomalaisen tai kalevalaisen esimerkkilauseen tai -värssyn, jossa "tuuli"… 87 9.9.2020 Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta  löytyy tietoa sanan käytöstä ja  lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat tuuli ja aalto esiintyvät lukuisissa runoissa: http://...
Mitä tarkoittaa sana "tujuttaa"? 51 8.9.2020 Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä).
Mistä on tullut nimen Tauno merkitys "tyhmä, yksinkertainen? 72 4.9.2020 Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin. Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Mitä on Houtere? Se on Haminan saaristossa olevaa levää, mutta mitä levää? Itse veikkaisin rakkolevää, mutta en ole varma ja Kotuksessakin oli vain… 40 17.8.2020 Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Elokuvassa Lentävä kalakukko Masa Niemen näyttelemä hahmo räpyttää tahdottomasti silmiään. Muut junamatkustajat kuitenkin tulkitsevat tämän virheellisesti… 115 31.7.2020 Aurinko- ja kevätmies on suora käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta sol-och-vår-man, joka tarkoittaa naistennarraajaa, avioliittohuijaria – siis samaa kuin auervaara pienellä a:lla kirjoitettuna suomen kielessä. Sana löytyy ruotsin kielen sanakirjoista yhteen kirjoitettuna ilman väliviivoja: solochvårman. On olemassa myös verbi solochvåra, joka tarkoittaa siis huijaamista ja petkuttamista avioliittolupauksin. Nationalencyklopedins ordbokin mukaan ilmaus juontaa juurensa kontaktipalstan ilmoituksessa käytetystä nimimerkistä. ” Aurinko ja kevät”… mitkäpä sen otollisemmat olosuhteet naisten tunteisiin vetoamiseen ja pään pyörälle saattamiseen vaikka niinkin pahasti, että uhri tulee luvanneeksi omaisuutensa hurmurille! Ruben Oscar Auervaara...
Mikä on nyylä? 113 30.7.2020 Nyylä tarkoittaa kuhmua tai syylää. Sana on todennäköisesti tullut suomen kieleen ruotsin murteellisesta sanasta 'kuhmu, nystyrä'.   http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=nyyl%C3%A4&vks_id=VKS_b57d63bbfbf9512f1bbb8d314c7a80f6 Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirjas (SKS, 1995)
Mitä tarkoitetaan parahultaisella? Onko "parahultainen" -sana olemassa? 178 17.7.2020 Suomen kielessä on sana parahultainen ja se tarkoittaa (juuri) sopivaa.   https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/parahultainen
Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? 53 7.7.2020 Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin  Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa.
Mitä tarkoittaa englannin kielen sana "gail"? 84 30.6.2020 Merriam-Webster-sanakirja osoitteessa https://www.merriam-webster.com/dictionary/gyle kertoo sanan gail olevan sanan gyle rinnakkaismuoto. Sen merkityksiksi annetaan ’wort in the process of fermentation added to a stout or ale’ ja ’the beer produced at one brewin’. Sanalle wort lienee suomenkielinen termi vierre (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vierre). Painettu The Oxford English Dictionary (second edition; Clarendon Press, 1989) antaa merkitykseksi myös pelkästään ’brewing; the quantity of beer or ale brewed at one time’.
Mistä sana tyyssija on peräisin? 160 26.6.2020 Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys.
Mitä tarkoittaa kurillaan, muistan kuulleeni sanan muinoin Pohjois-Karjalassa? 48 24.6.2020 Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.). https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6 http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main