sanat

467 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyykö netistä ilmaista ruotsi-suomi -sanakirjaa, jossa olisi luontosanastoa (kasveja, eläimiä)? 9 7.4.2020 LuontoPortti -sivusto esittelee Suomen luontoa ja lajistoa kahdeksalla eri kielellä. Vaihtamalla sivun kieliversiota saa kasvien ja eläinten nimet näkyviin haluamallaan kielellä.  Ympäristösanakirja EnDic kattaa ympäristön- ja luonnonsuojelun termistön yhdeksällä kielellä. Lisäksi on tietysti lukuisia ilmaisia yleissanakirjoja, joissa luontosanaston ja etenkin lajinimien määrä vaihtelee: fi.glosbe.com sanakirja.fi sanakirja.org  
Mitä mahtaa tarkoittaa kun perunoiden sanotaan olevan "murakoita"? Minna Canthin kertomuksessa "Köyhää kansaa" naapurin Tiina Katri tuo Holopaisten perheelle… 31 3.4.2020 Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta. Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.   Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980) https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23 https://korp.csc.fi/#/lang=fi
Onko taranteli Ruotsissa haukkumasana vanhoile naisille? Katto kassinen-ohjelmassa paahahmot kutsuvat Neito Lohia tämän ensimmäisessa jaksossa taranteliksi. 39 20.3.2020 Kielitoimiston sanakirjan mukaan taranteli on synonyymi myrkylliselle tarantella-hämähäkille. Hämähäkki puolestaan esiintyy haukkumasanana monissa maissa, eikä se viittaa ainoastaan vanhoihin naisiin. Törmäsin esimerkiksi vastikään hämähäkkiin haukkumasanana Sir Walter Scottin romaanissa Ivanhoe vuodelta 1820.    https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taranteli
Onko suomen kielessä tai missään murteessa olemassa sanaa "rankuttaa" ja jos on, mitä se tarkoittaa? Olen kuullut tätä käytettävän kun on tarkoitettu… 42 19.3.2020 Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa). Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Mikä mahtaa olla sanan "julma" etymologia? 28 19.3.2020 Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mikä on vallasnainen? 52 26.2.2020 Vallasnainen (säätyläisnainen, herrasnainen) on vallasäätyyn kuuluva nainen. Vallassääty tarkoitti aikaisemmissa oloissa vallassa olevia, yhteiskunnan yläluokan muodostaneita säätyläisiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Nykysuomen sanakirja 3. (WSOY, 1980)
Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tekstissä on kohta: "Älä leksoittele." Mitä se tarkoittaa? 102 7.2.2020 Seitsemässä veljeksessä sana esiintyy muodoissa leksotella ja leksoitella. Leksotella tarkoittaa lörpöttelyä, leukojen loksuttelu, joutavien puhumista, leukailua.   http://www.gutenberg.org/ebooks/11940 http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/teokset-ja-kieli/veljesten-sanoja-ja-sanontoja/ Nykysuomen sanakirja 2. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Mitä tarkoittaa läyhytellä ? 55 6.2.2020 Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'. Lähde: Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Mistä tulee suomenkielessä useinkin esiintyvä sana SOHJO? 52 3.2.2020 Etymologiset sanakirjamme eivät esitä ulkomaisia esikuvia sohjolle, joten sana vaikuttaisi olevan meidän suomalaisten yksityisomaisuutta. "Löysää, vedensekaista lunta tai jäätä" merkitsevällä sanalla on useita samantapaisia murteellisia variantteja, kuten sohja, sohju ja sohka. Kaikki nämä ovat johdoksia interjektiomaisesta, kohisevaa ääntä jäljittelevästä sanavartalosta soh-, josta on muodostettu myös verbi sohista. Suomen kirjakielessä sohjo on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787 asussa sohju. Lähde:Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mikä on pätö-sanan etymologinen tausta? 44 30.1.2020 Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä. "Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'." "Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin." "Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen...
Kirjoitetaanko lompakonvartija yhteen vai erikseen? Molempia kirjoitusasuja näyttäisi löytyvän kyseisestä sanayhdistelmästä. 44 20.1.2020 Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja. Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin, mistä...
Miksi viivyttelyä sanotaan puhekielessä kuppaamiseksi? 117 15.1.2020 Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin  veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös  riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1  
Mitä on sanan kylä etymologia? 87 11.1.2020 Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha" Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)" Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%3A%...
Kumpi on tärkeä leveä vai kapea? 42 27.12.2019 Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Mitä sana Lakeija tarkoittaa? 87 27.12.2019 Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi. Lähteet:Kielitoimiston sanakirja Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Miten taipuu sana mumma? 80 19.12.2019 Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena  (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitä uuvelo tarkoittaa puhekielessä ? 111 19.12.2019 Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat)
Mikä on prontteli? 54 13.12.2019 "Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin)
Mikä on ruotimuori? 68 11.12.2019 Taloryhmää, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva, kutsuttiin ruoduksi. Vaihtoehtoinen muoto ruotu-sanalle oli ruoti, joskus myös ruoto. Ruodulle  - tai ruodille -   joutuneita köyhäinavun nauttijoita nimitettiin ruotuvaivaisiksi, ruotulaisiksi, ruotilaisiksi, ruotiukoiksi, ruotiäijiksi, ruotimummoiksi, ruotimuoreiksi, ruotipojiksi jne. (Nykysuomen sanakirja. 4, O-R) - "Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin -- " - Aleksis Kivi, Nummisuutarit).
Mikä on konttiämmä? ”Kekrinä käytiin usein kihlamarkkinoilla ja niinpä oli tuttu hokema: ’Kekrinä, kekrinä konttiämmät korvat luimussa laukkaa’, kertoo… 56 10.12.2019 Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies. Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista. Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main