sanat

520 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulevat sanat klutsi ja lutsi, jotka tarkoittavat savukkeen imuketta/holkkia? En löydä vastaavaa sanaa ruotsin-saksan-venäjänkielestä. 29 24.2.2021 Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Enhän minä mutta nämä miehet Kaisaniemen metroaseman yläkerran kahvilassa kysyvät - ja kun vain minulla on tämä älykännykkä - että mistä tulee, siis vaikkapa… 81 23.2.2021 Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä. Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut sanaan...
Mikä on suomen sanan koira alkuperä? Entä hurtta-sanan? Entä sanan kissa? 42 19.2.2021 Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (ISBN 951-717-692-9) kertoo: Koira on ehkä alkuaan johdos vartalosta koj(e) "uros, mies" Hurtta "vinttikoira, ajokoira, vainukoira" Kissa pohjana kissan kutsuhuuto kiss, kitz
Mihin perustuu vanhanaikainen nimitys "armo"? Esim. Kaari Utrion historiallisissa romaaneissa nimitetään kartanon emäntää 1800-luvulla armoksi. 36 16.2.2021 Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all   
Mitä tarkoittaa löperö? Olen törmännyt sanaan Kainuussa. Mikä on sanan alkuperä? Jotain löysää asiaa? 48 8.2.2021 Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty.
Mistä tulee sana "lautanen"? 69 6.2.2021 Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637. Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen...
Kysymykseeni "maakaama" voi sana olla myös "maakaami". Mitä sana tarkoittaa ? 42 4.2.2021 Kumpaakaan sanaa ei lähteistämme löytynyt. Kaama-antiloopit ovat lehmäantiloopin alalaji, mutta tämä ei liene etsimäsi sana: https://www.seeprasafaris.com/kaama-antilooppi.html
Aika ajoin kuulee sanonnan "vatsa ruikulilla". Mikä on sanan "ruikuli etymologia? 21 1.2.2021 Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Tuleeko nelistäminen numerosta 4? Entä sadatteleminen numerosta 100? Etymologiaa tarkoitan. 32 29.1.2021 "Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'. Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'. 
Mitä tarkoittaa rissa? 43 27.1.2021 Sana rissa, trissa tai trissu tarkoittaa joissakin suomen murteissa pyörää (kangaspuiden tai rukin osana), pientä väkipyörää, rullaa, kelaa tai joskus myös sompaa.  Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta trissa, joka tarkoittaa kiekkoa, kehrää, pyörää, kelaa tai sompaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3, R - Ö, 2000)
Mikä on sanan ”rokote” etymologia? 84 26.1.2021 'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.  Lähde: "Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Mistä tulee sana Kemi, se tarkoitti minulle lapsena karkkia. 15 25.1.2021 Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 1: A -K) -kirjan mukaan kemi tarkoittaa eri murteissa joko ketoa, kenttää, tannerta, huonosti kasvaa niittyä tai veteen sortunutta jokiäyrästä tai korkeaa, kuivaa, kumpuista heinämaata, jossa kasvaa mm. katajapensaita. Viimeksi mainittuun merkitykseen liittyvät luultavasti myös nimet Kemi ja Kemijoki ja -järvi, ja ehkä myös Kemiö.
Mitä eroa on sanoilla hunsvotti ja huithapeli? Tätä on pohdittu eräässä keskustelussa, jossa sanotaan hunsvotin olevan edesvastuuton ja elämänhallinnaltaan… 73 19.1.2021 "Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä. 
Onko "nullit" murresana? Mitä tarkoittaa? 71 18.1.2021 Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja) Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa. Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia.  https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Mikä on sanan “periksiantamaton” etymologia? Jos annetaan periksi, mitä oikeastaan annetaan? 61 14.1.2021 Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi  https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4  Adjektiivina periksiantamaton Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa   'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on esiintynyt Agricolasta alkaen...
Mitä tarkoittaa sana läylä yhteydessä Syö suklaata niin paljon, että läylä lähtee 51 8.1.2021 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l… Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.  Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua. Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995) Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Haluaisin tietää, mikä on ' hissukseen' ja verbinä ' hissutella ' sanojen etymologia? Kiitos! 48 12.12.2020 Sanoja ei mainita  etymologisissa sanakirjoissa, mutta ne lienevät deskriptiivisiä eli äänneasultaan kuvailevia tai onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä. Ainakin sellaisina niitä käsitellään Raija Sandbergin suomen kielen pro gradu -tutkielmassa Peruskoulun neljäsluokkalaisten ekspressiivisten verbien tuntemus (Tampereen yliopisto, 2014): https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96557/GRADU-1419856553.pdf…
Onko oikein kirjoittaa. Auto tippui, lentokone tippui maahan, HIFK tipui sarjasta. Vai olisiko Auto, lentokone putosi maahan, HIFK putosi sarjasta. Tippuminen… 50 8.12.2020 Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all Eli esimerkissäsi kyse lienee...
Äidinäidin veli 54 30.11.2020 Äidin veli on eno. Äidin tai isän eno on isoeno. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoeno?searchMode=all
Mistä ja milloin suomenkieleen on ilmaantunut sana "sössiä"? Kuka on sen äiti? Onko se jotakin uuskieltä, laina tai väännös jostakin vieraasta kielestä? Mitä… 128 29.10.2020 Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset  "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4  Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä on vaikea luonnehtia muulla tavoin. Deskriptiivinen...