| On sanonta "nyt ovat hyvät neuvot kalliita". On ilmeistä, että sanonta on lähtöisin ajalta, jolloin "kallis" tarkoitti arvokasta, kallisarvoista. Kuten Heikki… |
57 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Raamatussa sana kallis korvataan nykyään sanalla kallisarvoinen. Sitä sanaa on käytetty kalliin tilalla jo vuoden 1992 käännöksessäkin esim.1.Piet. 2:4Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis (1933/-38)Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen (1992)Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luokse. Tuon kiven ihmiset hylkäsivät, mutta Jumala on sen valinnut, ja hänen silmissään se on kallisarvoinen (2028, UT2020)Tällä hetkellä käännettävän uuden suomennoksen kallis-sana on muutettu kallisarvoiseksi myös niissä kohdissa, joissa se vielä 1992... |
| Mikä oikeastaan on tämä kuuluisa "perunakuoppa"? » Kansanedustaja Jani Mäkelä viittaa kommentissaan (Yle, 7/2026) Petteri Orpoon: "...on toimittu mediassa… |
77 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan määritelmä perunakuopasta on "perunain ja juuri kasvien säilytykseen käytetty, katettu, us. ki vi- t. puuseinillä sisustettu kuoppa, jonka seinät on osaksi voitu rakentaa myös maan päälliset." (osa 2 J - K, S. 600)Pellervo-lehden vuoden 1932 numerossa 29 neuvotaan, kuinka perunakuoppa rakennetaan.Finna-tietokannasta löytyy kuvia perunakuopista. |
| Mistä sana "vauva" tulee suomen kieleen? |
115 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan vauva-sana (ehkäpä alun perin vav-va tms.) on alkujaan lastenkielinen. Sana ei ole siis varsinaisesti tullut mistään – ainakaan lainasanana kaukaisemmista kielistä – vaan on todennäköisemmin onomatopoeettinen, jokeltelun ääntä muistuttava sana. |
| Miten ruiskukka ehtoo menee |
56 |
|
|
|
YouTubesta löytyy sekä laulun sävel että sanat. Linkki Youtube |
| Mitä tarkoittaa koommin. ”Häntä en sen koommin ole nähnyt”. Onko se murresana? |
150 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että koommin on adverbi, jota käytetään kielteisissä yhteyksissä ja joka tarkoittaa "siitä saakka, siitä lähtien, sittemmin, enää sen jälkeen".https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/koommin?searchMode=allKoommin sanaa käytetään murteissa liittämässä edellä sanottuun jonkin täydentävän, vahvistavan lisäyksen: pikemminkin, lähes, melkein. Suomen murteiden sanakirjasta voit lukea lisää koommin-sanasta:Koommin-sana Suomen murteiden sanakirjassaAdverbi on sanaluokka, joka määrittää verbiä, adjektiivia tai toista adverbia.https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:adverbihttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdfhttps://kaino.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id=aCHEIIEJC |
| Missä päin Suomea puhutaan sireenistä, missä syreenistä? |
133 |
|
|
|
Tätä kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Löysin sivuilta Syreenin syntyhistorian ja sanakirjassa tunnetaan sekä merkienanto sireeni että kasvi sireeni.Kotus ei kuitenkaan kerro, missä päin Suomea eri nimityksiä käytetään. Linkki Syreenin synty, Linkki Kotus sanakirja. |
| Miten määritellään sana - tarvitseeko sen olla vakiintunut ja virallinen termi (löytyä esimerkiksi sanakirjasta tai olla yleisessä käytössä)? |
102 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy. |
| Onko sanan vapaaehtoinen etymologia vapaa-ehto eli tehdä ilman ehtoja vai vapaa-ehtoollinen eli henkilö, jolla on paljon vapaita ehtoita eli iltoja? |
67 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja määrittelee sanan vapaaehtoinen = jonkun omasta tahdosta ilman pakkoa tekemä, tapahtuva, suoritettava tms.Kyseessä on siis ensimmäinen ehdottamasi vaihtoehto. Linkki Suomen etymologinen sanakirja. |
| Mitä tarkoittaa substantiivi 'pitämä'? |
141 |
|
|
|
Pitämä-substantiivi tarkoittaa epäedullisesti vaikuttavaa työn jälkeä. Sanaa käytetään vain kuvainnollisessa yhteydessä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pihdit?source=suggestionhttps://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf |
| Mistä johtuu, että sana "kupata" / "kuppaaminen" alkoi tarkoittaa viivyttelyä / myöhässä olemista / oleskelua / laiskottelua? Usein kysytään, missä ihmeessä… |
275 |
|
|
|
En valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi kirjastosta löytyvistä suomen kielen etymologisista sanakirjoista.Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvontaan. Yhteydessä voi olla puhelimitse (maksullinen) tai kysymyslomakkeella (ilmainen).Tässä Kotuksen kielineuvonnan yhteystiedot: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/ |
| Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa... |
147 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan substantiivia ihme voidaan käyttää myös vahvistussanana. esim. "Kuka ihme (t. ihmeessä) tuo on? Mitä ihmeen järkeä siinä on! Älä ihmeessä herätä toisia!" Linkki Kielitoimiston sanakirja.Valitettavasti sivustolla ei kerrota, milloin vahvistussana on tullut yleisemmin käyttöön. Sitä voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kotus.fi |
| Jossain Eino Leinon runossa on säe: Liikaako pantu lie paatinen taakka. Mitä tarkoittaa 'paatinen'? Minkä niminen runo on kyseessä? |
233 |
|
|
|
Paatinen-adjektiivi tulee sanasta paasi, joka on kookas, tavallisesti sileä, laakeahko kivenjärkäle. Paatinen tarkoittaa siis yhtä raskasta kuin kivinen paasi. Nykysuomen sanakirja antaa myös toisen esimerkin Leinolta: "Nyt vain olen uupunut / vanha mies, / jota paatinen painaa / jumalten ies." (Neien surma, runotarina Bellerophonista, 1919).https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf"Liikaako pantu lie paatinen taakka" on Einon Leinon runosta Elegia (1908), joka alkaa näin: "Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta..."https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/elegia/ |
| Kun joku käy luonani, voin sanoa hänen "käyneen minun pakeillani". Mistä tuo sanonta? |
180 |
|
|
|
Pakeilla oleminen tarkoittaa juttusilla olemista. "Pakeet" tulee verbistä pakista, jolla on vastineita kautta itämerensuomen esimerkiksi virossa (pagiseda).https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_07ee45992129411a772cfefc617a5cfb&word=pakeilla&list_id=1&keyword=pakeillaKaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mistä sana puliukko tulee? |
271 |
|
|
|
Puliukko-sanan alkuosa puli lienee kysymyksen aihe. Puli on lyhentymä sanasta pulituuri ’kiillotusaine, puusepänlakka’, joka < nr polityr, ns Politur (< lat politura v:stä polire ’kiillottaa’, ks. puleerata).Puliukko-sana Suomen etymologisessa sanakirjassahttps://kaino.kotus.fi/ses/ |
| Mitä sanat "semmittäin" ja "semminkin" tarkoittavat ja ovatko jotain murretta?Nimittäin,kumminkin kai tarkoittavat vai olenko ihan hakoteillä? |
393 |
|
|
|
Semmittäin ja semminkin ovat puhekielisiä ja murteellisia sanoja. Semmittäin tarkoittaa samaa kuin nimittäin tai siis ja sitä käytetään perusteluna. Semminkin vastaa sanoja kumminkin, silti tai joskus mieluummin, tilanteesta riippuen. Kumpikaan ei kuulu yleiskieleen, mutta molemmat ovat monille murteille tyypillisiä ja arkisessa puheessa luontevia. |
| Vanhoista tietokonelevykkeistä käytettiin usein lempinimiä "lerppu" (5,25 tuuman levyke) ja "korppu" (3,5 tuuman levyke). Nimet viittasivat taipuvaan ja kovaan… |
308 |
|
|
|
Kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonnan puoleen.Tässä linkki palveluun: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/ |
| Luen Hella Wuolijoen teosta "Niskavuoren tarina", jossa erikoisesti kiinnittää huomion roolihahmot "herrassyötinki" ja "herrassönska". Mitä nämä tarkoittavat?… |
243 |
|
|
|
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan herrassyötinki tarkoittaa herastuomaria (murteissa yleisesti herrastuomari). "Herrassönskalla" viitataan herrassyötingin puolisoon, vastaavasti kuin Niskavuoren tarinassa vallesmannin puolisoon viitataan sanalla "vallesmanska": "Sisään tulevat Vallesmanska ja Herrassönska sekä Vallesmanni ja Herrassyötinki Kustaavan saattamina."herrassyötinki Herastuomari - Kotus |
| Mitä tarkoittaa fuitti? |
205 |
|
|
|
Fuitti-sanaa en löytänyt sellaisenaan käytettävissäni olevista lähteistä. Karjalan murteen sanastoista sen sijaan löytyy sana vuitti, joka tarkoittaa osuutta jostakin. Osakas on puolestaan vuittiniekka. Voisikohan olla kyse samasta sanasta?Lähteet:Kirjallizussanasto (suomi–suvikarjala) - Karjalan kielen elvyttäminenMarkianova, Ljudmila ja Pyöli, Raija: Suomi-Karjala -sanakirja https://www.karjalansivistysseura.fi/hallinta/wp-content/uploads/2021/04/Markianova-Pyoli-sanakirja-suomi-karjala.pdfHerajärviseura: Microsoft Word - herajarven_alueen_sanontoja.docx |
| Kolmen iloisen rosvon laulussa on lause ”ja pipparkaakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan”. Mikä mahtaa olla sirkama? |
294 |
|
|
|
Sirkama (tai sirkoma tai sirkuma) tuntuu vanhojen sanakirjojen perusteella tarkoittavan monenlaista halkeamaa, haavaa, sirua tms. Tässä yhteydessä sillä varmaankin tarkoitetaan pientä palaa. |
| Onko sellaista suomen kielen sanaa, jossa on h ja p kirjain peräkkäin |
126 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja |
Kysy kirjastonhoitajalta