| Mistä tulee sana jalkavaimo? Onko taustalla jokin muu etymologia (kuin sana jalka)? |
33 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä... |
| Mikä on suomen sanan MAA etymologia? |
72 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281… |
| Kuka sanoi: Räpärällää! |
78 |
|
|
|
Räppärällää voi viitata useampaan eri asiaan:1. Tampereella sijainneeseen legendaariseenrokkibaari Räpärällään.2. Räpärällää sanontaa käytetään myös kun ilmaistaan lähtevänsä ulos juomaan alkoholia.3. Räpärällää-geenillä viitataan alkoholismiin.Valitettavasti sanan alkuperäistä keksijää/sanojaa ei vastaaja löytänyt.Ehkä joku lukijoista tietäisi tarkemmin? |
| Missä päin universumia esiintyy Herasilmä- Hulta?. |
71 |
|
|
|
Olisikohan kyse hevosesta?Herasilmä tarkoittaa tavanomaisen tummasilmäisetä poikkeavaa sinisilmäistä hevosta. Linkki wikipediaan.Hulta taas on Kemiönsaarelaisen kylän nimi. Linkki wikipediaan. |
| Voi kääk! Osaako kirjastonhoitaja auttaa ja kertoa, millaiset kengät ovat ns. limonadikengät? Ilmeisesti kuuluvat 70-luvun tyyliin...? Googlesta ei ollut apua. |
128 |
|
|
|
Alkuosa limonadi- pukineisiin liittyvissä yhdyssanoissa juontaa juurensa 70-luvulle. "Limonadikengistä" puhuttaessa vain ilmaus kuuluu 70-luvun tyyliin – itse jalkineet ovat paljon ajattomampi ilmiö: sanalla tarkoitetaan yksinkertaisesti juhla- tai parhaita kenkiä. (Vrt. limonadiasu, 'juhlavaatteet, parhaat vaatteet'. 1970-l. | Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) |
| Vanhempi sukulaiseni kutsuu hevostani Mantaksi. Onko tämä toinen ilmaus tammalle? |
73 |
|
|
|
Minäkään en löytänyt tästä kirjallisuutta.Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta. Linkki yhteystietoihin. |
| Mitä tarkoittaa fingerpori? |
164 |
|
|
|
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori |
| Lauri Viidan kirjassa Moreeni kerrotaan heti alkupuolella sekatyömies Niemisestä. "Kerrotaan, että pirkkalainen esi-isä oli synkkä - - samosi korpeen katsomaan… |
84 |
|
|
|
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi) |
| Mistä tulee sana jeerankaira? |
129 |
|
|
|
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään. |
| Mistä on alunperin tullut sanonta helmasynti? Tarkoittanee saman virheen tekemistä toistuvasti. Olisiko kysymyksessä vääränlainen suomennos, kuten… |
361 |
|
|
|
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja |
| Johtuuko suomenkielen sana "ulvoa" siitä, että ulv/ulvi/ulf on tarkoittanut joskus ruotsinkielessä sutta? |
122 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen. |
| Miksi tapahtuman myyntipistettä kutsutaan buffetiksi? |
172 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan... |
| Aila Meriluodon kesänvietosta Takaniemessä kerrotaan muutaman kerran hänen menevän multioon. Mikä on multio? |
69 |
|
|
|
Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä... |
| Mistä tulee niistämistä tarkoittava sana pyrsiä? |
76 |
|
|
|
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| Tampereen yläalkeiskoulun oppiaineena oli sanapuento. Tarkoittaako se aineenkirjoitusta? |
81 |
|
|
|
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia |
| Mä tiodän mikä peli Rappakalja on, mutta tarkoittaako itse sana mitään? |
216 |
|
|
|
Sanalle rappakalja en löytänyt mitään varsinaista merkitystä. Kyseessä lienee pelkkä väännös sanasta rapakalja, joka arkikielessä merkitsee 'huonoa sahtia, kaljaa tai olutta', Stadin slangissa myös ykkösolutta.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/rapakalja Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii |
| Etsin runoa tai laulua, joka kuvaa paluuta kaupunkiin kesän jälkeen. Muistelen, että siinä sanottaisiin jotain tämän tyylistä: ”Kuinka voin nyt kävellä… |
68 |
|
|
|
Kysyin asiaa viisailta kirjastokollegoiltakin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tunnistanut kuvailuun sopivaa laulua.Rami Välimäen Kesän jälkeen tulee mieleen, vaikka se ei taida täsmätä. Don Henleyn The Boys of Summer vuodelta 1984 kertoo sekin kaupungista ja menetetystä kesästä. |
| Onko tädin miehellä (isän siskon mies) jotain perinteistä nimeä muuta kuin setä? |
321 |
|
|
|
Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä. |
| Äitini käytti minusta 1970-luvulla usein nimitystä "paskahärkä" kun olin lapsi. Mitä tämä sana tarkoittaa? Kuulostaa negatiiviselta, mutta olin kuitenkin… |
185 |
|
|
|
"Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/ |
| Suomen kieli: ennen oli juoheva, nykyään näkee ja kuulee sen sijaan jouheva, joka korvaani kuulostaa väärältä. Mutta jos tarpeeksi moni ja tarpeeksi kauan… |
550 |
|
|
|
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä... |
Kysy kirjastonhoitajalta