Luin, että sana ”taide” oli ennen 1800-luvun puoliväliä ”konsti”, joka tuli ruotsista. Nykyään ”konsti” on kuitenkin puhekielessä keino, kikka, jne. ja rupesin miettimään, että onko nykyajan puhekielen keino-konstilla joku yhteys vanhan ajan taide-konstiin, vai onko kyseessä sattumanvarainen homonyymi?
Vastaus
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Kommentit
Samalla tavalla englannin kielessä "art" viiittaa sekä taiteeseen että taitamiseen ja taitavuuteen; esim. "martial arts" tarkoittaa kamppailulajeja. Taitomerkitys juontaa latinaan.
Suomen kielessä kaksoismerkitys, jos sitä vielä on jäljellä, on siis käännöslaina ruotsin kielestä, joka näköjään on lainannnut sen laajemmasta indoeurooppalaisesta konetkstista. Kuitenkin taito-sana vaikuttaa hyvinkin vanhan sanapesueen vesalta (https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja).
Kommentoi vastausta