| Mistä tulee sana "jonninjoutava"? Mitä tuo "jonnin" tarkoittaa? |
7 |
|
8.4.2021 |
|
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni |
| Monasti kuule että jokin on X kertaa pienempi Xn ollessa kuitenkin kokonaisluku, esim. se ja se oli kaksi kertaa pienempi. Muistelisin kuitenkin koulu matikan… |
24 |
|
7.4.2021 |
|
Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_… |
| 8-vuotias poikani haluaa, että luen suomeksi iltasaduksi kirjoja joissa on kuvia. Isänsä lukee ruotsiksi pitkiä romaaneja esim. Harry Potteria. Minä luen… |
34 |
|
7.4.2021 |
|
Hei
Alla löydät muutaman listan, joissa on vähän erilaisia kirjoja. Listaan romaaneja, joista löytyy kuva melkein joka sivulta, sekä kaksi kirjasarjaa, joissa on enemmän kuvia kuin Pate-kirjoissa (mutta kuitenkin vähemmän kuin melkein joka sivulla). Listaan myös kuvakirjoja ja muutaman helppolukuisen kirjasarjan.
Seuraavissa romaaneissa on kuvia melkein joka sivulla:
Jørn Lier Horst "Etsiväkaksikko"-sarja
Elias Våhlund "Käsikirja supersankareille"-sarja
Paula Noronen "Yökoulu"-sarja
Roald Dahl "Kekseliäs kettu" tai "Nilviöt"
Andy Griffiths ja Teddy Denton "Puumaja"-sarja
Dav Pilkey "Kapteeni kalsari"-sarja
Martin Widmarkin "Lasse-Maijan etsivätoimisto"-sarja
Jens Lapidus "Tillililän liiga"-sarja
Näissä on vähän vähemmän... |
| Nimi Amalia, mistä peräisin,mitä tarkoittaa? |
21 |
|
1.4.2021 |
|
Amalia on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö'. Sama sana sisältyy muun muassa itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Erityisesti Pohjois-Saksan ja Tanskan kuninkaalliset perheet ovat suosineet Amalia-nimeä. Ranskassa nimi tunnetaan muodossa Amélie, Englannissa nimen muotoja ovat Amely, Emily, Emmy ja Milly.
Amalia-nimi oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla. Nimipäivi oli 10.7. Tuona päivänä roomalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan, tuolloin kuitenkin Amalian päivä oli 20.4. Nimi oli almanakassa vuoteen 1928, jolloin se poistettiin. Nimi palautettiin vuonna 1973, mistä lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.... |
| Mikä hauskahkon kuuloinen nimitys oli kirjojen kansien poistolle/kirjojen hävitykselle? Vai noinko muistelen omiani ja olen keksinyt päässäni tälle käsitteen… |
72 |
|
30.3.2021 |
|
Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all |
| Kun on sukunimessä on keskellä nämä kirjaimet:rgstr niin onko nämä kerakkeita vai mitä. |
39 |
|
29.3.2021 |
|
Kerake on vanha sana konsonantille. Näin ollen r, g, s, t ja r ovat kerakkeita.
Konsonantithan ovat "äänteitä joita tuotettaessa jk ääniväylän kohta supistuu ja jotka suomessa muodostavat tavuja vain vokaalien kanssa".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kerake?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/konsonantti?searchMode=all |
| Ruotsin kielessä on sana blåljuspersonal, joka tarkoittaa pelastushenkilöstöä (poliisi, palokunta, ensihoito jne.). Englannissakin kai puhutaan blue light… |
54 |
|
27.3.2021 |
|
Helsingin slangissa on useita siniseen liittyviä ilmauksia poliisista. Poliisista on käytetty ainakin ilmauksia sininen, sinipiika, sinirinta, sinitakki ja sinivuokko (Lähde: Heikki Paunonen, Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja, 2017). Nämä ilmaukset liittynevät ehkä kuitenkin poliisin virkapukuun, eivätkä siniseen (hälytys)valoon. Muista arjen sankareista ei löytynyt vastaavia nimityksiä. |
| Kun vähitellen alkaa iän myötä kaikki katoamaan eli menemään hukkaan haluaisin tietää missä on tuo hukka ja miksi se ei tule koskaan täyteen? |
50 |
|
26.3.2021 |
|
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https... |
| Mikä on Veijo nimen alkuperä? |
32 |
|
25.3.2021 |
|
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007) |
| Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä". |
73 |
|
24.3.2021 |
|
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P |
| Milloin oli vielä tavallista, että lapset teitittelivät vanhempia tuttaviaan? Entä oliko myös tavallista, että suhteellisen nuori aikuinen myös teititteli… |
45 |
|
23.3.2021 |
|
Teitittely tuli Suomeen Ruotsista 1700-luvulla. Selvitysten mukaan sinuttelu on ollut suomen kielessä, kuten monessa muussakin kielessä, alkuperäinen tapa puhutella. Tapa teititellä on vaihdellut paljonkin eri alueilla: Itä-Suomessa teitittely ei koskaan ole ollut yhtä yleistä kuin Länsi-Suomessa. Sinuttelu alkoi nopeasti yleistyä 1960-luvulta alkaen, mutta paikkakunta- ja perhekohtaiset erot olivat suuria. Tapa olla kohtelias on usein nykykielessä vaihtunut muunlaisiin puhuttelumuotoihin.
Lisää tietoa teitittelyn historiasta esim. kahdesta Kielikello-lehden artikkelista: Taru Kolehmainen, Teitittelyn pitkä historia (1/2011) ja Matti Larjavaara, Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu (2/1999):
https://www.kielikello.fi/-/teitittelyn-pitka-... |
| Mitä murretta savonlinnassa puhutaan? Ei se ainakaan kuulosta yhtään savon murteelta, vaikka etelä-savossa sijaitseekin |
69 |
|
19.3.2021 |
|
Savonlinnan seudun murre kuuluu savolaismurteisiin ja tarkemmin ryhmään Savonlinnan seudun välimurteet. Itä-Suomen yliopiston sivuilla kerrotaan,että alueen murteista Enonkosken murre muistuttaa Pohjois-Savon murteita, kun taas Punkaharjun eteläosissa on jo kaakkoismurteiden sävyä:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savonlin.html
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy Suomen murrekartta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
|
| Näin Minna Canthin ja tasa-arvon päivän aamukahvilla pohditaan mistä juontuu sanonta "olla kanttia" johonkin, Minnallahan sitä oli. Särmää. |
49 |
|
19.3.2021 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantti-sanalla on useita merkityksiä: (1.) särmä, syrjä, reuna, (2). puoli, taho ja (3.) henkiset voimat, rohkeus, uskallus, itseluottamus, ”särmä”, ”rahkeet”:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kantti?searchMode=all
Tuo viimeinen merkitys liittyy "olla kanttia" -sanontaan. Ja hyvin se sopii myös Minna Canthiin.
|
| Mitä tarkoittaa sanonta "toin perrään"? |
66 |
|
17.3.2021 |
|
Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa. |
| Mikä on hihhulin lisäksi toinen suomen kielen sana, jossa on kaksi h-kirjainta peräkkäin? Kuulemma Arto Nyberg on joskus luvannut tarjota kahvin ja viinerin… |
189 |
|
15.3.2021 |
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy hihhuli-sanan lisäksi toista suomen kielen sanaa, jossa on keskellä kaksi h-kirjainta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Savonlinnassa Pihlajavedellä sijaitsee Kongonsaari. Mistä nimi tulee? Vastaukseksi on ehdotettu saaren konkoa muotoa, saaristolaivan kongia ja ruosinkielen… |
20 |
|
15.3.2021 |
|
Kotimaisten kielten keskuksen ja Karttakeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kongonsaaren nimen sisältö on valitettavasti epäselvä. Nimen alkuosaa voi verrata sanoihin konka, konko ’koukku’ ja konkelo ’mutkainen, kaatuva tai kaatunut puu’
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannim… (2019) |
| Onko kasvin siemen sama kuin jyvä? |
58 |
|
13.3.2021 |
|
Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan siemen on siemenkasvien lisääntymis- ja leviämismuodostuma, josta kehittyy uusi yksilö. Jyvä puolestaan on vain viljakasvin siemen. Kasvitieteessä puhutaan heinäkasvin pähkylästä. Siemen on näin ollen jyvää laajempi käsite.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Enhän minä mutta nämä miehet Kaisaniemen metroaseman yläkerran kahvilassa kysyvät - ja kun vain minulla on tämä älykännykkä - että mistä tulee, siis vaikkapa… |
92 |
|
23.2.2021 |
|
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut sanaan... |
| Mitä tarkoittaa "Äkyttää" https://www.lukuhetki.fi/mad-pokkari-4-don-martin-akyttaa/14419 |
44 |
|
18.2.2021 |
|
Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen... |
| Mihin perustuu vanhanaikainen nimitys "armo"? Esim. Kaari Utrion historiallisissa romaaneissa nimitetään kartanon emäntää 1800-luvulla armoksi. |
52 |
|
16.2.2021 |
|
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
|
Kysy kirjastonhoitajalta