suomen kieli

753 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kirjoitetaanko addressi vai adressi? 45 24.1.2023 Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä. Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
"Kukkaron nyörit" Sanotaan että kukkaron nyörit auki tai että kukkaron nyörit on pidettävä tiukalla. Halutaan siis että joku raottaa lompsaansa tai että… 30 18.1.2023 Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan kukkaro esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvun puolivälissä. Se on voinut tarkoittaa kolehtihaavia tai laukkua, mutta ennen kaikkea pussia, erityisesti mutta ei yksinomaan rahapussia. Oletettavasti sanonnalla on tarkoitettu juuri nyöreillä suljettavaa nahkapussia. Tällaisia käytettiin yleisesti Euroopassa vielä 1600-luvulla.
Sanan "pähkäillä" etymologia. Kiinnostaa myös, onko tällä yhteyttä johonkin Saamen alueen kielistä? 57 13.1.2023 Pähkäillä on johdannainen sanasta pähkä, joka on murteellinen muoto sanasta pahka, kuppi, nuppi. Pähkä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana, jonka etymologiaa ei täysin tunneta. Se saattaa myös kuulua samaan yhteyteen kun pähkinä-sana. Sanakirja ei mainitse sanan yhteyttä saamelasikieliin. https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L - P. (1995)  
Tiedetäänkö, mistä nimi Pyhtää tulee? Kumpi muoto on vanhempi, Pyhtää vai Pyttis? 53 11.1.2023 Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.   Lähteet Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63. Päätoimittaja:...
Mistä kirjasta löydän Mauno Kuusiston laulaman Joulumuisto joululaulun. Sanat ja nuotit. Kiitos. 35 11.1.2023 Kuusiston levyttämä Joulumuisto on melodialtaan englantilainen kansanlaulu Greensleeves, joka tunnetaan jo 1500-luvulta. Samaan melodiaan sovitettiin myöhemmin jouluaiheinen teksti ja tuloksena oli joululaulu What Child Is This? Suomalaisen version eli Joulumuiston sanoitus on nimimerkki Timjamin eli Sauvo Puhtilan tekemä. Tätä versiota ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottina. Joulumuiston sanat voi kuunnella ja kirjoittaa muistiin Kuusiston levyltä tai Youtubesta. Säestykseen voi käyttää Greensleeves-nuottia. Erilaisia sovituksia siitä löytyy Outi-kirjastoista useita. Niiden joukosta esimerkiksi kokoelmassa Soiva laulutunti on hyvä pianosäestys.
Mikä on sanan "romahtaa" alkuperä? Tuli mieleen voisiko juontua oikeasti Rooman romahtamisesta. 45 10.1.2023 Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
suomen kielen kielioppisäännöt 44 9.1.2023 Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman. - Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012) - Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009) - Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015) - Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017) - Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Mistä on peräisin sudesta käytetty sana hukka? 62 7.1.2023 Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää. Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä. Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa. https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
"Ryynillä ja vellillä elettiin", sanoi isoäitini. Vellin tiedän mutta millaista ruokaa ryynit olivat? 60 4.1.2023 Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit. Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä. 
...viidennestä neljättä neljänteen kymmenenteen ikävuoteensa...eli minkä ikäinen oli Tolstoi? G.H.von Wright: Ajatus ja julistus-kirjasta 58 30.12.2022 Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta  
Onko Ahvenanmaan peruskouluissa pakkosuomi? 85 28.12.2022 Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.  https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646      
Miten kirjoitan sanan liukua imperfektin. Esim. Minä liu... 93 28.12.2022 Liukua-verbi taipuu imperfektissä näin: liu'uin, liu'uit, liukui, liu'uimme, liu'uitte, liukuivat. Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa myös verbien taivutuksen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukua?searchMode=all
Talviurheilua seuraavana on huomioni kiinnitynyt olosuhde/olosuhteet -sanojen käyttöön. Aiemmin ovat urheiluselostajat puhuneet ´olosuhteista´, mutta nykyään… 32 20.12.2022 Kielitoimiston sanakirjassa sanasta esiintyy vain monikollinen muoto, joten näyttäisi siltä, että olosuhteet käsitetään edelleen plurale tantum -ilmaukseksi, jota käytetään vain monikollisena. Kannanottoja oikeakielisyyteen kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Mitä tarkoittaa suomen kielen sana "loihde"? 53 15.12.2022 Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan. Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä. Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua. Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta. Kielitoimiston sanakirja verkossa Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa Suomen murteiden sanakirja verkossa  
Onko sekä angloamerikkalainen että anglo-amerikkalainen oikein kirjoitettu? 59 1.12.2022 Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen. https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Mikä on sanan "ränsiä" etymologia? Sanaa käytetään Tornion seudulla. Voi olla, että sana on uudemman sukupolven murretta. Esim. voi kysyä "Ränsiskö? Ei ränsi… 13 28.11.2022 Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i… Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä. 
Eräässä kotimaisessa elokuvassa käytettiin testamentistä nimeä kolostamentti tai sinne päin. Onkohan murre tai vanha sanonta. 74 28.11.2022 Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa? Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Kaupparekisteri käyttää sanaa "rauetettu" tarkoittaen (syystä tai toisesta) "rauennutta" asiaa. Onko tällainen uudissana mielestänne oikeaa suomenkieltä? Jos… 63 28.11.2022 Ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta tätä sanaa ei löydy eikä myöskään verkosta löytyvästä Nykysuomen sanakirjan näköisversiosta (1951-1961), jossa kylläkin on sanan raueta lisäksi sana rauentaa, jonka käytön esimerkkinä on lause Varojen puute rauensi seuran toiminnan. Taho, jolta voi kysyä kannanottoa on Kotimaisten kielten keskus, jonka kielineuvonnan lomake löytyy verkosta.
Oikeasti-adverbi on yleistynyt puhutussa ja jopa kirjoitetussa kielessämme mielestäni vasta viime vuosikymmeninä. Minusta "oikeasti" ei edelleenkään oikein… 61 17.11.2022 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28… Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen. 
Kuinka hyvin suomenruotsalaiset osaavat suomenkieltä? Taidoissa lienee eroja ikäryhmien ja kotiseudun mukaan. Mitä muita eroja? 48 9.11.2022 Tässä joitain tilastotietoja ja artikkeleita asiasta. Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista löytyy tietoa, millaisia arvosanoja ne opiskelijat, jotka ovat kirjoittaneet suomen toisena kielenä, ovat saaneet. Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja on mahdollista hakea sivuston ohjeiden mukaan. Folktinget on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia Suomessa. Heidän sivullaan on julkaisuja ja tilastotietoa, joita voi lukea kotikoneelta. Artikkelissa Kotimaiset kielet työelämässä : suomenruotsalaisten käsityksiä kielenkäytöstä, kielitaidosta ja kotimaisten kielten opetuksesta on käsitelty myös työntekijöiden omaa käsitystä kielitaidostaan. Hufvudstadsbladetin artikkelissa puhutaan siitä, minkä...