suomen kieli

662 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Eino Leino toteaa: Ma seppona seison taas Onko kyse toimeliaisuuden lisääntymisesä. Onko seppo myös seppä ? 37 21.9.2021 Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia. https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari… https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen
Missä kirjassa on "viekää tuhkatkin pesästä"? Ystävällisin terveisin 57 20.9.2021 Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.   Sanonta: https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869 http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html Viekää tuhkakin pesästä:  https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8… https://www.finna.fi/Record/piki.17073 https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e…
Törmäsin vanhassa lehtiartikkelissa adjektiiviin ”henttuinen”. Henttu on myös vanha sukunimi, mutta sanan merkitystä en oikein tunne. Missään ei tunnu olevan… 39 17.9.2021 Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin. Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'. Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka' https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he… Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994) Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991) https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henttu&...
Mikä on sanan "pillittää" (itkeä) etymologia? :) 53 14.9.2021 Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).  Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995) https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto
En osaa itse hakea sopivalla termillä, mutta olisiko jotain teosta eläinten latinakielisistä nimistä? Kiitos! 34 10.9.2021 Esimerkiksi hakusanoilla eläintiede latinan kieli löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta Anna Novitskyn viisiosainen Eläintieteellinen sanasto, jossa kielinä ovat latina, suomi ja venäjä. Sarjan toinen osa on lintutieteen sanasto, joka löytyy Helmetistä hakusanoilla lintutiede latinan kieli.  Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muut neljä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.   Eläintieteellinen sanasto 1 : Nisäkkäät Eläintieteellinen sanasto 2 : Linnut Eläintieteellinen sanasto 3 : Matelijat ja sammakkoeläimet Eläintieteellinen sanasto 5 : Selkärangattomat Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se kuuluu esimerkiksi Helsingin yliopiston...
Minua kiinnostaa sanan juippi etymologia. Ranskan juif tarkoittaa juutalaista. Voisiko näillä olla yhteyttä? 73 27.8.2021 "Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia. Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin: Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’. Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY,...
Jotkut urheilutoimittajat eivät enää käytä sanaa NAISTEN jalkapallo tai NAISTEN hiihto ja samaan aikaan pelkkää "jalkapallo" tai "hiihto" sanaa kun kyseessä on… 71 9.8.2021 Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen työpaikat löytyvät...
Onko suomen kielestä virallisesti poistettu sanan lopusta omistus-pääte, esim. olen aivan innoissaan? 121 3.8.2021 Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655 Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/ Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Mitä tarkoittaa paikan nimessä Tölppä. 51 26.7.2021   Suomen kielen etymologinen sanakirja (nro 5, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) kertoo sanan tölppä merkitsevän mm. tylppää, tylsää, tylsistynyttä, tanakkaa, kömpelöä ja typerää. Paikannimeen voisivat sopia merkitykset kokkare ja paakku tai pientä maankohoamaa merkitsevä tölpänne. (s. 1496). Varsinaista selitystä paikannimi-Tölpälle emme kuitenkaan löytäneet. 
Kun puhutaan Ellun kanoista, niin kuka se Ellu on? 151 24.7.2021 Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561. Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Lapsi kysyi, että miksi sanotaan morsiuspari eikä sulhaispari. En osannut vastata, mutta ehkä te osaatte. 90 20.7.2021 Naisten nimitysten ja muiden feminiinisten ilmaisujen yleistävä käyttö on suomen kielessä selvästi harvinaisempaa kuin yleistävä maskuliinisuus. Morsiusparin tapaiset ihmisviitteiset yleistävät feminiini-ilmaisut ovat suorastaan äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Sukupuolineutraalit vihkipari ja hääpari ovat pikku hiljaa syrjäyttämässä vanhakantaista morsiusparia. Mitään selitystä sille, miksi tällaiseen poikkeukselliseen ilmaukseen on aikanaan päädytty, en valitettavasti onnistunut löytämään. Kenties tämä yksinkertaisesti heijastelee sitä, että entisinä aikoina avioliitto nähtiin sukujen välisenä sopimuksena, jossa morsian siirtyi vanhempiensa kotoa sulhasen luo. Morsiamen rooli häämenoissa oli muutenkin paljon sulhasen vastaavaa...
Miksi kutsutaan ihmistä, joka on öisin hereillä ja päivisin nukkumassa? 132 16.7.2021 Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.   Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Mistä juontuu sana kotoota? Siis lähdin kotoota. Eikö oikea muoto ole lähdin kotoa. 66 16.7.2021 Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'. Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti. Oli hyvin leuto talvi… 64 8.7.2021 Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'. Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen'  - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene ollutkaan vielä...
Mitä tarkoittaa useamman suomenkielisen sanan etuliite ”aitto”? Näin kesällä voi mennä uimaan Aittolampeen, ajaa autolla Aittolammentietä, ja kylläpä joissain… 8 6.7.2021 Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin: "Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka. Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen on vakiintunut paikalliseen käyttöön. Aitto-alkuiset nimet...
Mitä tarkoittaa pökeltäminen? Osa väittää että ruuan murustamusta ( lapset pökeltävät syödessä), toisen mielestä lakkaamista, kolmas köllimistä? Apua otetaan… 56 5.7.2021 Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään"). Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen monikäyttöinen sana, jota voi...
Mitä tarkoitetaan sanalla radiaalinen? Puhutaan radiaalisahatusta puusta. 36 1.7.2021 Radiaali(nen) tai radiaari(nen) tulee latinan sanasta radius l. säde ja tarkoittaa säteittäistä. Sanaa käytetään useissa yhteyksissä, esim. radiaalinopeus (säteisnopeus) ja kysyjän mainitsema radiaalisahaus. Puuinfon sivuilla kerrotaan, että "radiaalisahausta käytetään, kun sahatavaralle halutaan tiettyjä ominaisuuksia, kuten hyvä muotopysyvyys ja tietynlainen syykuviointi". Voit lukea lisää radiaalisahauksesta alla olevasta linkistä Puuinfon sivulle. Uusi sivistyssanakirja (1975) https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/tekniset-tiedotteet/tiheasyinen-s…
Miksi mielenosoitus on slangissa miekkari eikä mielari tjsp? Onko sana johdettu miekasta vai puhdasta sattumaa? 65 22.6.2021 Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on  lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla.  Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä: Dekkarista pokkariin...
Mistä on tullut sanonta:mennä piippuun.Uupumuksesta johtuen. 64 22.6.2021 Varsinaista selitystä siihen, miksi uupunut menee juuri piippuun tai ajetaan piippuun, emme löytäneet, mutta jotakin yhteyttä sillä lienee verbin "piiputtaa" kanssa, jota käytetään arkikielisesti varsinkin reistailevasta tai lakkoilevasta moottorista. Alla linkki Kielitoimiston sanakirjaan: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/piiputtaa?searchMode=all Aivan eri merkitys piiputtamisella on ollut 1600-luvulla, jolloin se tarkoitti sellaista lintujen ääntelyä, josta nykyään puhutaan piipittämisenä. Tämä tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajan Elina Heikkilän blogista Kerjäävistä piipareista piiputtaviin linnunpoikiin (20.1.2020), jossa hän kirjoittaa vanhan kirjasuomen piip-alkuisista sanoista: https://www.kotus.fi/nyt/...
Mistä on lähtöisin sana lukutoukka? 49 22.6.2021 Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal. Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä. Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin. https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka