suomen kieli

595 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa vanhoissa suomalaisissa kirjoissa lyhenne s.t.s? Esimerkkejä Victor Hugo - Kurjat I (http://www.lonnrot.net/kirjat/0788.zip): … 50 13.1.2021 Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa". S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta. Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa    
Mitä se tarkoittaa, että asuu kiven alla? 63 12.1.2021 Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus  "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja). 
Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavalla? Esimerkiksi: - lupa - luvat, papu - pavut - pipo - pipot, tipu - tiput 37 5.1.2021 Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä. Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun. Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41 https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Miksi sana napa taipuu sanaan navan yms. Eli miksi joissain sanoissa kirjain p vaihtuu kirjaimeen v? 33 30.12.2020 Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin). Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet. Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=43...
Kumpi on suositeltavampi kirjoitustapa? Jos kirjoittaa vuosilukuja, joiden perässä on eaa. tai jaa. siten, että sanotaan vaikka "vuosina 37 eaa.–8 jaa.", onko… 36 18.12.2020 Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa jättämään välin: "Rajakohtailmauksessa voidaan esittää paitsi päivämäärät myös viikonpäivät. Koska ilmaus koostuu tällöin useammasta kuin yhdestä sanasta, ajatusviivan molemmin puolin jätetään selvyyden vuoksi väli. Samoin menetellään muissa vastaavissa tapauksissa: ma 10.4. – pe 21.4. 100 eaa. – 50 eaa" http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56
Mistähän juontaa juurensa koiran kutsumishuuto 'Tse, tse!" tai "Tseh!"? 63 17.12.2020 Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli: https://en.wiktionary.org/wiki/tseh Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.  https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän  eläinten-, varsinkin koirankutsusana: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Suuresti ärsyttää liitteen -han/-hän käyttäminen, sillä se tekee holhoavan tai alistavan vaikutelman. Viime aikoina ilmiö on yleistynyt. Mistä se on alkunsa… 58 15.12.2020 Liitepartikkelilla -han/-hän voidaan ilmaista monia asioita. Sillä voidaan vihjata, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu: Maijahan myöhästyy aina ('kuten tiedämme, Maija myöhästyy aina'). Sillä on myös mahdollista "lieventää" väitteitä, kysymyksiä ja käskyjä: Käytäthän maskia! mieltyy kohteliaampana kuin Käytä maskia! Partikkelin ilmaisuja pehmentävän luonteen, johon kysymyksessä liitetiedoston perusteella viitataan, ovat kirjoituksissaan noteeranneet esimerkiksi Aarni Penttilä (Suomen kielioppi, 1957) ja Osmo Ikola (Nykysuomen käsikirja, 1974), joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinänsä ole kyse. Myös Nykysuomen sanakirjaan sisältyvässä partikkelin semanttisessa tarkastelussa se on huomioitu. Sen lisäksi, että -han...
Haluaisin tietää, mikä on ' hissukseen' ja verbinä ' hissutella ' sanojen etymologia? Kiitos! 45 12.12.2020 Sanoja ei mainita  etymologisissa sanakirjoissa, mutta ne lienevät deskriptiivisiä eli äänneasultaan kuvailevia tai onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä. Ainakin sellaisina niitä käsitellään Raija Sandbergin suomen kielen pro gradu -tutkielmassa Peruskoulun neljäsluokkalaisten ekspressiivisten verbien tuntemus (Tampereen yliopisto, 2014): https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96557/GRADU-1419856553.pdf…
Onko oikein kirjoittaa. Auto tippui, lentokone tippui maahan, HIFK tipui sarjasta. Vai olisiko Auto, lentokone putosi maahan, HIFK putosi sarjasta. Tippuminen… 43 8.12.2020 Alla linkit Kielitoimiston sanakirjan tippua- ja pudota-verbien määritelmiin: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tippua?searchMode=all https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pudota?searchMode=all Yksi tippua-sanan määritelmistä liittyy tosiaan nesteen tippumiseen, mutta myös muu kuin neste voi tippua, esim rappaus katosta. Arkikielessä kerrallisesta putoamisesta voi käyttää tippua-sanaa, sanakirjan mukaan esim. iso oksa voi tippua, mutta mainitsemissasi esimerkeissä pudota-verbin käyttö olisi suositeltavampaa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan amerikkalainen näin: "Amerikasta, us. vars. Yhdysvalloista peräisin oleva": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/amerikkalainen?searchMode=all Eli esimerkissäsi kyse lienee...
Äidinäidin veli 51 30.11.2020 Äidin veli on eno. Äidin tai isän eno on isoeno. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoeno?searchMode=all
Voiko näin sanoa: Kalle ja Liisa menevät tapaamaan tulevaa naapuriaan, mutta tämä erehtyy pahan kerran heidän henkilöistään. Onko HEIDÄN HENKILÖISTÄÄN oikea… 70 23.11.2020 Lause vaikuttaa kieltämättä hiukan kankealta ja epäluontevalta. 'Henkilö'-sanalla voidaan tarkoittaa ihmisen yksilöllistä olemusta kuten tuossa mainitsemassasi lauseessa. Sana ei siis ole väärä, mutta käyttäisin mieluummin muotoa 'hän erehtyi arvioimaan heidän olemuksensa/luonteensa väärin' tai 'hän arvioi heidät väärin ihmisinä' tai jotain vastaavaa. 'Henkilö'-sanalla voidaan myös viitata kirjan henkilöhahmoihin, yrityksen henkilökuntaan, jne. Sanan sävy on aina hiukan vieraannuttava, ja se on usein korvattavissa sanalla 'ihminen'. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hyvä artikkeli 'henkilö'-sanan käytöstä:https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Käytin keskustelussa huomaamattani verbiä "viirata" sanan "viivytellä" tilalla. Onko tämä ominaista jossakin murteessa vai olenko keksinyt sanalle itse tämän… 35 20.11.2020 Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004. Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Mikä on sanan meijeri alkuperä; mistä se juontuu? 51 18.11.2020 Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier. Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.   Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)    
Jos sanotaan esim. että jonkin iäksi arvioidaan 2000 - 2500 vuotta, miten tuo luetaan? Onko se "kahdestatuhannesta kahteentuhanteenviiteensataan" vai miten? 22 18.11.2020 Kielitoimisto ohjeistaa asiasta seuraavasti: "Rajakohtaa osoittavat luvut voi lukea taivuttamatta tai taivuttaen. Pitkien lukusanojen yhteydessä on usein kätevintä ja selvintä jättää lukusanat taivuttamatta ja lukea myös ajatusviiva sanaksi viiva." Siis näin: Osallistujia on 2 500–3  000. (Luetaan kahdestatuhannestaviidestäsadasta kolmeentuhanteenviiteensataan tai kaksituhattaviisisataa kolmetuhattaviisisataa tai kaksituhattaviisisataa viiva kolmetuhattaviisisataa. https://www.kielikello.fi/-/ajatusviiva-
Mikä on tiettävästi ensimmäinen äänite, jossa puhutaan/lauletaan suomen kielellä? Pääsisikö siihen myös käsiksi jostain? 62 11.11.2020 Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja. Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta. Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907. Artikkeli Ylen sivulla M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä
Mistä tulee sanonta Minä vannon kautta kiven ja kannon -sanonta? 156 5.11.2020 Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja kerrotaan sanonnan olevan lastenkieltä, mutta tarkempaa tietoa tai alkuperää ei sille löytynyt. 
Onko College Fellowship merkitykselle suomenkielistä vastinetta, esim Fellow of Cambridge University College? 35 3.11.2020 Fellowship ja fellow eivät yleensä käänny yksioikoisesti suomeksi. Fellow käännetään yleensä tehtävän mukaan esimerkiksi tutkijatohtoriksi, stipendiaatiksi tai jäseneksi. Fellowship-ohjelmaa käytetään joskus puhuttaessa apurahaohjelmista. Pitäisi luultavasti kirjoittaa, missä ominaisuudessa henkilö on toiminut kyseisessä collegessa.   https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellow https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellowship https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai… https://fi.linguee.com/suomi-englanti/search?source=auto&query=universi…
Mistä ja milloin suomenkieleen on ilmaantunut sana "sössiä"? Kuka on sen äiti? Onko se jotakin uuskieltä, laina tai väännös jostakin vieraasta kielestä? Mitä… 118 29.10.2020 Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset  "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4  Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä on vaikea luonnehtia muulla tavoin. Deskriptiivinen...
Voiko sanoa " Leivotaan leipää ja pullia", edes puhekielessä, vai eikö suomalainen sanoisi noin? 62 28.10.2020 Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa. Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.  
Miksi suomenkielessä muistetaan ulkoa tai asia on ulkomuistissa, kun tieto nimenomaa on muistajan pään sisällä eikä tallennettuna ulkoisesti paperilapulle tai… 60 22.10.2020  Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…