suomen kieli

571 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tyrväällä käytetään sanaa klinissä. Onko tuttu ja mitä tarkoittaa. En löytänyt googlesta 21 19.10.2020 Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…   
Volter Kilpi käyttää kirjassaan Alastalon salissa sanaa "siltakarkku". Mitähän tuo sana tarkoittaa? Arkkusillan tiedän, mutta sana ei siis ole "arkku" vaan … 27 19.10.2020 Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Kumpi on oikein? "Tekniikantutkija" vai "tekniikan tutkija" vai molemmat? 44 8.10.2020 Kielitoimiston ohjepankin mukaan genetiivi-ilmauksessa usein sekä yhdyssana että erillisten sanojen liitto ovat mahdollisia. Yhdyssanassa korostuu ilmauksen termimäisyys: lääkärinlausunto yhteen (termi), mutta esim ilmauksessa kenen lääkärin lausunto erilleen. Ehkä myös tässä tapauksessa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kuitenkin esim. tutkinnon nimi "tekniikan tohtori" kirjoitetaan kahtena sanana. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/genetiivi/ohje/410 :
Mikä mahtaa olla sanan ”inhimillinen” etymologia? Muissa tarkastamissani kielissä in- alkuiset (esim. inhumane) tarkoittavat epäinhimillistä. Ainoa kieli,… 34 5.10.2020 Kielentutkija Maija Länsimäen artikkelin mukaan ihminen-sana alkoi yleistyä suomen kielessä vasta 1600-luvulla. Tätä ennen sanan yleisin muoto oli inhiminen. Inhimillisyys-käsite perustuu siis tähän sanaan, joka sellaisenaan on jo poistunut kielestämme. Englannin kielen etuliite in- voi tarkoittaa joko samaa kuin prepositio in eli johonkin sisältyvää (include, insert) tai vastakohtaista (inhumane, inappropriate). Jälkimmäisessä merkityksessä käytetään myös etuliitteitä ir-, il- ja im- (illiteracy, immoral, irrelevant). Englannin kieleen nämä etuliitteet tulevat pääosin latinasta, sillä vaikka englanti onkin germaaninen kieli, se on saanut paljon vaikutteita ja lainasanoja latinen kielestä suoraan ja latinalaisperäisestä ranskan kielestä...
Mistä kaskelotin suomalainen nimi on peräisin? 38 25.9.2020 Etymologiset sanakirjat eivät selitä kaskelotti-sanan alkuperää. Kaskelotin voitaneen päätellä tulleen suomen kieleen ruotsista. Ruotsin kaskelot on peräisin ranskan kielen sanasta cachalot, joka puolestaan on tullut portugalin kielen sanasta cachol 'iso pää'.   https://www.cnrtl.fr/etymologie/cachalot http://www.saob.se/artikel/?unik=K_0653-0054.PYLk https://sv.wikipedia.org/wiki/Kaskelot
Missä päin Suomea karhusta on käytetty nimitystä äijä? 43 24.9.2020 Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes…
Mikä on tuuli-sanan etymologia (sekä verbin "tuulla")? Mieluusti kuulisin myös wanhasuomalaisen tai kalevalaisen esimerkkilauseen tai -värssyn, jossa "tuuli"… 73 9.9.2020 Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta  löytyy tietoa sanan käytöstä ja  lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat tuuli ja aalto esiintyvät lukuisissa runoissa: http://...
Mistä tulee sanonta, että jokin pitää tai ei pidä paikkaansa? 47 7.9.2020 Sanonta tulee pitää-verbin merkityksistä. Ks. palstalla aiemmin esitetyn kysymyksen vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-pitaisi-kieliopillisesti-oikein-sanoa?language_content_entity=fi    
Onko hollannin kielessä esiintyvälle käsitteelle "polder" suomen- tai englanninkielistä nimeä? 41 18.8.2020 Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder. Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita selailin. Niissäkin ilmaus...
Mitä on Houtere? Se on Haminan saaristossa olevaa levää, mutta mitä levää? Itse veikkaisin rakkolevää, mutta en ole varma ja Kotuksessakin oli vain… 35 17.8.2020 Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Onko uhrintekijä kielessämme käytössä ollut sana? Yritin googletella, mutta turhaan ja mietinkin, että onko se vain omassa päässäni muodostunut termi. 60 31.7.2020 Nykyisen yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/, ei tunne sanaa uhrintekijä. Jatkuvasti päivittyvä Vanhan kirjasuomen sanakirja http://kaino.kotus.fi/vks/ ei vielä sisällä u-kirjaimella alkavia sanoja. Tällä hetkellä verkossa a–papuruoka.
Jos joku sanoo, että jotain tulee tapahtumaan ja että "sano/sanokaa minun sanoneen", niin mistä tuo tulee, kun sanotaan noin? 64 30.7.2020 Ihminen, joka käyttää sanontaa voi olla hyvin varma itsestään ja siitä, että tietää tulevien tapahtumien kulun tai hän vain haluaa korostaa mielipiteensä painokkuutta. Varmaan aika useinkin  käy niin, että ihminen ennakoi asioita väärin tai pessimistisemmin kuin lopulta tapahtuu. Toisaalta ihmisen muisti muokkautuu monesti tapahtumia vastaavaksi."Tutkijat ovat jo pitkään olleet yksimielisiä siitä, että muisti ei ole kopiokone vaan tarinankertoja. Mielikuva aivoissa sijaitsevasta arkistosta, jossa muistot ovat omissa lokeroissaan kauniisti aikajärjestyksessä, on harhaanjohtava, sillä tosiasiassa muistot ovat murenina hermoverkostoissa, ja ne ikään kuin kootaan aina uudestaan, kun ne palautetaan mieleen. Ne myös muuttuvat ajan myötä, kun...
Missä vanhemmassa laulussa laulettiin näin: "Kello käy, se käy ja mittaa aikaa / kello käy, ei siin oo mitään taikaa". Googlettamalla ei löydy mitään, ja… 29 23.7.2020 Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta. https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1 Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.  
Onko kesäpuutarha yhdyssana 62 21.7.2020 Pikaisella Googletus kokeilulla kesäpuutarha on yhdyssana. Haulla "kesä puutarha" löytyy vain puutarhojen kesää. Haulla "kesäpuutarha" löytyy enemmän aiheeseen sopivia sivustoja. Vanha äidinkielen opettajani kertoi aikoinaan, että sanojen väliin voi kokeilla erilaisia adjektiiveja. Silloin äidinkielen puhujan kielitaju kertoo oikean muodon.  esim. kesä kaunis puutarha vaiko kaunis kesäpuutarha. Suomen kielen kieliopista voi lukea yhdyssanoista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398
Mitä tarkoitetaan parahultaisella? Onko "parahultainen" -sana olemassa? 114 17.7.2020 Suomen kielessä on sana parahultainen ja se tarkoittaa (juuri) sopivaa.   https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/parahultainen
Mitä tarkoittaa sanonta: "Onko joku lintu vai kala?" 111 16.7.2020 Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.   Lähteet Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993. Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.  
Onko ruotsinkielisen virren "En vänlig grönskas rika dräkt" (Waldemar Åhlen) sanoja suomennettu? 49 10.7.2020 Kyllä on. Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201). Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986. Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889. Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933. Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.   Lähteet: https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4 Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? 37 7.7.2020 Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin  Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa.
Löytyykö buddhalaisen kaanonin Samyutta Nikaya -teoksen sitaatille suomennosta? "Monks. You should train yourselves thus: ‘We will be grateful and thankful and we will not...’” 37 26.6.2020 Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista. Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Löytyykö Rigvedan säkeelle 1.66.1 suomennosta? 20 26.6.2020 Rigveda, intialaisen kirjallisuuden ja Veda-uskonnon klassikko on kokonaisuus, joka koostuu 10 kirjasta ja 1028 hymnistä. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan on ilmestynyt kaksi suomennosta: Rigveda: valikoima muinaisintialaisia hymnejä (suom. Klaus Karttunen) ja  Seitsemän Upanisadia (suom. Marja-Leena Teivonen). Klaus Karttunen on suomentanut 78 hymniä tai niiden osaa, joten suurin osa Rigvedaa on suomentamatta. Kumpikin teos on tällä hetkellä lainassa, mutta niistä voit varmistaa, sattuuko kyseinen säe löytymään suomennoksista. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&sort=...