suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
517 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Opetan maahanmuuttajille suomea (ammatilliseen koulutukseen valmistava opintopolku). Minkälainen kaunokirjallinen teos voisi sopia aikuiselle maahanmuuttajalle… 35 23.1.2020 Aikuisten selkokirjoista, eli helppolukuisella suomen kielellä kirjoitetuista kirjoista, voisi löytyä sopivaa luettavaa. Kirjat on yleensä kirjoitettu alunperin ei-selkokielellä ja myöhemmin mukautettu selkokielisiksi. Tässä muutama ehdotus ja linkki Helmet-kirjastojen esittelyyn kirjasta: - Tuntematon Kimi Räikkönen / Kari Hotakainen ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042056&qtype=b - Ennen lähtöä / Leena Lehtolainen ; selkomukautus: Leena Kaivosoja: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042162&qtype=b - Yösyöttö / Eve Hietamies ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti ; kuvitus: Ina Majaniemi: https://armas.btj.fi/request.php?id=...
Onko Louis Armstrongin kappaleesta "We Have All The Time In The World" olemassa suomenkielistä versiota? 27 23.1.2020 Topi Sorsakoski levytti kappaleen suomeksi nimellä Aamun toit mun maailmaan. Suomennoksen teki Jukka Itkonen. Laulu julkaistiin Sorsakosken levyllä Yksinäisyys (1991).
Mitä on tihtaus? Sana esiintyy vanhassa työsopimuksessa (25.4.1922), josta suora lainaus "Minä otan...asuinrakennuksen valmistelutyöt tehtäväkseni, johon… 41 17.1.2020 Hei, tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä. Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.  Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä: ”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä Lavansaaressa veneen...
Miksi viivyttelyä sanotaan puhekielessä kuppaamiseksi? 71 15.1.2020 Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin  veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös  riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1  
Onko käsitystä, millaista oli suomen kieli ennen Acrigolaa? Miten olisi esim. kysytty: riittävätköhän heinät kevääseen saakka? 27 13.1.2020 Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut  olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan  kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.  Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt: https://www....
Mitä [kaikkea] on tarkoitettu fraasilla "raamit kaulassa"? Sain vähän sennäköisen kuvan, että joku tulee ryminällä suoraan ovesta vaivautumatta sitä avaamaan. 60 4.1.2020 Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä...
Etsin nuottikokoelmia, joissa olisi Edith Piafin ja Jaques Brelin laulujen nuotit ja sanat sekä suomeksi että ruotsiksi. Löytyykö näitä? Susanna Haavisto esim… 34 27.12.2019 Piafin ja Brelin ohjelmistosta on suomeksi julkaistu nuottina lähinnä artistien tunnetuimpia lauluja - Piafilta mm. En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Pariisin taivaan alla; Breliltä Jos nyt menet pois, Päivät kuin unta ja Vanhojen rakastavaisten laulu. Nuotteja suomeksi näihin löytyy esim. Suuri toivelaulukirja -sarjasta. Huomattavasti useampia Piafin ja Brelin lauluja on esitetty teattereissa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Susanna Haaviston albumi Laulusi elää, Brel koostuu Liisa Ryömän Helsingin kaupunginteatterille laatimista suomennoksista. Haaviston Pakko saada laulaa - Edith Piaf -albumin laulutekstit puolestaan ovat pääosin Esko Elstelän teatterille tekemiä suomennoksia. Jotkut kappaleet on käännetty moneen kertaan eri...
Miten taipuu sana mumma? 60 19.12.2019 Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena  (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Haluaisin selvittää itselleni mitä korrelaatioita seuraavilla sanoilla on keskenään, jos mitään? Kroniikka Taru Legenda Myytti Uskomus 19 19.12.2019 Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen": http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta. Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on kertomus suuren alkuajan...
Mikä on konttiämmä? ”Kekrinä käytiin usein kihlamarkkinoilla ja niinpä oli tuttu hokema: ’Kekrinä, kekrinä konttiämmät korvat luimussa laukkaa’, kertoo… 39 10.12.2019 Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies. Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista. Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Mitkä olivat Suomessa kuukausien nimet ennen nykyisiä? 61 10.12.2019 Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Missä päin Suomea käytetään verbiä vihmoa? 80 7.12.2019 Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000) https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Sanontaa "jäi kuin nalli kalliolle", käytetään silloin tällöin monissakin yhteyksissä. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja mistä se on peräisin? 158 5.12.2019 Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin: Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille. Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä...
Mitä tarkoittaa piittaamattomuus, piittaamaton. Kuinka sanan sisältöä kuvataan? 39 27.11.2019 Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton on välinpitämätön, penseä tai häikäilemätön. Esimerkiksi teko voi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta: https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Mikä on oikea adjektiivi sanalle neulanen? Esimerkiksi miten tulisi ilmaista, että havupuun neulanen on sininen tai keltainen? Olen nähnyt jossain jutussa… 80 27.11.2019 Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin
Televisiosta tulee ohjelma, Kun sodan äänet ei vaimene? Eikö oikeaoppisempi muoto olisi "eivät"? 59 27.11.2019 Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
"Niilo alkaa jo muistuttaa samaa Niiloa mitä introssa on." "Niilo alkaa jo muistuttamaan samaa Niiloa mitä introssa on." Kumpi on kieliopillisesti oikein? 48 26.11.2019 kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).  Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.” Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.  kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.   
Antero Manninen: Kangasniemen historia I sivulla 71 puhutaan anekin 355 kohdalla Läyllien maasta. Samalla sivulla alaviitteessä 392 se on yhdistetty nykyisin… 33 25.11.2019 Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253) Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten valitettavasti Läyllien...
Onko Leppävirralla puhuttava Savon murre sellaista, että esim. hirvenliha on hirvehliha ja Heikin rukiissa on Heikih rukkiissa? 49 18.11.2019 Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Onko suomenkielistä synonyymia silta-sanalle? En hyväksy esim. riipppusilta-sanaa. Ja vieraskieliset, kuten akvedukti ei myöskään hyväksytä. 66 18.11.2019 Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/  Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.