suomen kieli

642 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Milloin farmarihousuja on alettu kutsua farkuiksi? 25 17.6.2021 Samaan kysymykseen on vastannut myös Kotimaisten kielten keskus. Vastauksessa kerrotaan, että farmarihousut eli farmarit tulivat Suomeen 1950-luvulla, ja että jo samaisen vuosikymmenen lopulla ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso alkoi puhua farkuista. Tämä tieto on peräisin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä: Farkut - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)   
Sansibarlainen vai sansibarilainen? 23 14.6.2021 Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Mikä on sanan "nuotio" etymologia? 20 8.6.2021 Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää. Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995) https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Miten seuraava Hermian repliikki on käännetty Shakespearen A Midsummer Night's Dream -näytelmän eri käännöksissä: O me! You juggler! you canker-blossom! You… 29 14.5.2021 Paavo Cajander: Mua voi! – Sa ilvene! Sa kukkamato! Sa lemmen varas! Yöllä tullen multa Varastit armahani.   Yrjö Jylhä: Voi mua! – Sa veijari, kukkamato! Sa lemmenvaras! Yöllä tulit, ryöstit sydämen armaaltani.   Lauri Sipari: Mitä – jo alkaa valjeta! Siis sinä, senkin petturi ja varas, rupinen kukka hiivit tänne salaa yöllä näpistämään hänen sydämensä!   Matti Rossi: Voi minua! Oo, sinä viettelijä! Nakertava mato! Rakkauden varas! Rosvon lailla tulit yöllä, ryöstit rakkaaltani hänen sydämensä!
Mitä tarkoitetaan ns. karvaalla kalkilla? 47 14.5.2021 Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa. Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42). https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf
Kirjoitetaanko, että mummulla on lasten lastenlapsia 15 vai että hänellä on lastenlasten lapsia 15? 86 6.5.2021 Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.               
I want to know Finnish language is taught in how many institutions abroad and in how many countries currently? Thanks. 50 24.4.2021 At the moment 83 universities offer teaching of Finnish language in 30 countries. The list of these universities and countries is in this link: https://www.oph.fi/en/education-development/finnish-language-and-culture/universities-outside-finland-which-you-can-study-finnish-language-and-culture https://www.oph.fi/en/education-development/funding-internationalisation/finnish-language-and-culture-studies
Mitä tarkoittaa sana lienne? Onko sillä jotain tekemistä pilven kanssa? 67 23.4.2021 Lienne voi tarkoittaa ohutta, tasaista pilviverhoa, (ohutta) pitkänomaista pilvimuodostumaa. Suomen murteiden sanakirja mukaan lienne-sanaa käytetään myös silmän mykiön samentumasta. Esimerkkejä sanan käytöstä ja sanan levinneisyttä murteissa voit tarkastella alla olevasta linkistä. Nykysuomen sanakirja 2. (WSOY, 1980) https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lienne:1&sms_id=SMS_1de403d4… https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Milloin sanat lapsettomuus ja lapseton ovat tulleet suomen kieleen? 31 21.4.2021 Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan 'lapseton' esiintyy jo Agricolan kirjoituksissa. Sana on ollut siis käytössä 1500-luvulla. https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapseton&vks_id=VKS_83c5df813da30319f6f8f7821028d377 Sanan 'lapsettomuus' kirjallinen ensiesiintymä taas on 1700-luvulta. https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapsettomuus&vks_id=VKS_c081f31fd522c36b23e7a8855beab94a
Mistä tulee sana ”uusi”? 55 14.4.2021 Suomen sana uusi on vanhaa suomalais-ugrilaista kantaa oleva sana. Se on siis samaa kantaa kuin esimerkiksi sukulaiskieliemme unkarin új, viron uus, vatjan usi tai mordvan od. Lähteet:  Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS, 2000) https://www.arcanum.hu/hu/online-kiadvanyok/Lexikonok-magyar-etimologia…
Onko suomen kielessä virallisesti olemassa sanaa "kakkutäyte"? 54 14.4.2021 Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa kakkutäyte, mutta se ei tarkoita, etteikö sana voi silti olla käytössä. Sanakirjaa ylläpitävän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kerrotaan näin: "Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.  Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan.  Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään. Mihinkään sanakirjaan ei voi...
Mistä tulee sana "jonninjoutava"? Mitä tuo "jonnin" tarkoittaa? 76 8.4.2021 Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen. Voit lukea vanhan vastauksen täältä: http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Monasti kuule että jokin on X kertaa pienempi Xn ollessa kuitenkin kokonaisluku, esim. se ja se oli kaksi kertaa pienempi. Muistelisin kuitenkin koulu matikan… 42 7.4.2021 Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.” https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
8-vuotias poikani haluaa, että luen suomeksi iltasaduksi kirjoja joissa on kuvia. Isänsä lukee ruotsiksi pitkiä romaaneja esim. Harry Potteria. Minä luen… 50 7.4.2021 Hei Alla löydät muutaman listan, joissa on vähän erilaisia kirjoja. Listaan romaaneja, joista löytyy kuva melkein joka sivulta, sekä kaksi kirjasarjaa, joissa on enemmän kuvia kuin Pate-kirjoissa (mutta kuitenkin vähemmän kuin melkein joka sivulla). Listaan myös kuvakirjoja ja muutaman helppolukuisen kirjasarjan.    Seuraavissa romaaneissa on kuvia melkein joka sivulla: Jørn Lier Horst "Etsiväkaksikko"-sarja Elias Våhlund "Käsikirja supersankareille"-sarja  Paula Noronen "Yökoulu"-sarja Roald Dahl "Kekseliäs kettu" tai "Nilviöt" Andy Griffiths ja Teddy Denton "Puumaja"-sarja  Dav Pilkey "Kapteeni kalsari"-sarja Martin Widmarkin "Lasse-Maijan etsivätoimisto"-sarja Jens Lapidus "Tillililän liiga"-sarja   Näissä on vähän vähemmän...
Nimi Amalia, mistä peräisin,mitä tarkoittaa? 34 1.4.2021 Amalia on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö'. Sama sana sisältyy muun muassa itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Erityisesti Pohjois-Saksan ja Tanskan kuninkaalliset perheet ovat suosineet Amalia-nimeä. Ranskassa nimi tunnetaan muodossa Amélie, Englannissa nimen muotoja ovat Amely, Emily, Emmy ja Milly. Amalia-nimi oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla. Nimipäivi oli 10.7. Tuona päivänä roomalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan, tuolloin kuitenkin Amalian päivä oli 20.4. Nimi oli almanakassa vuoteen 1928, jolloin se poistettiin. Nimi palautettiin vuonna 1973, mistä lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5....
Mikä hauskahkon kuuloinen nimitys oli kirjojen kansien poistolle/kirjojen hävitykselle? Vai noinko muistelen omiani ja olen keksinyt päässäni tälle käsitteen… 88 30.3.2021 Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all
Kun on sukunimessä on keskellä nämä kirjaimet:rgstr niin onko nämä kerakkeita vai mitä. 55 29.3.2021 Kerake on vanha sana konsonantille. Näin ollen r, g, s, t ja r ovat kerakkeita.  Konsonantithan ovat "äänteitä joita tuotettaessa jk ääniväylän kohta supistuu ja jotka suomessa muodostavat tavuja vain vokaalien kanssa". https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kerake?searchMode=all https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/konsonantti?searchMode=all
Ruotsin kielessä on sana blåljuspersonal, joka tarkoittaa pelastushenkilöstöä (poliisi, palokunta, ensihoito jne.). Englannissakin kai puhutaan blue light… 69 27.3.2021 Helsingin slangissa on useita siniseen liittyviä ilmauksia poliisista. Poliisista on käytetty ainakin ilmauksia sininen, sinipiika, sinirinta, sinitakki ja sinivuokko (Lähde: Heikki Paunonen, Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja, 2017). Nämä ilmaukset liittynevät ehkä kuitenkin poliisin virkapukuun, eivätkä siniseen (hälytys)valoon. Muista arjen sankareista ei löytynyt vastaavia nimityksiä. 
Kun vähitellen alkaa iän myötä kaikki katoamaan eli menemään hukkaan haluaisin tietää missä on tuo hukka ja miksi se ei tule koskaan täyteen? 71 26.3.2021 Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä. Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen. https...
Mikä on Veijo nimen alkuperä? 53 25.3.2021 Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.   Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996) Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)