Hei!
Olen pitkään pohtinut, kuinka kauas taaksepäin ajassa pitäisi mennä, että vielä voisi ymmärtää suomen kieltä. Olisiko teillä vastausta hieman outoon kysymykseeni? Entä onko eri murteiden ymmärrettävyyksissä eroja, jos verrataan nykypäivän yleis- tai puhekieleen?
Olen nähnyt tämänlaisia vastauksia englannista, mutta suomen kielen kontekstissa en ole löytänyt vielä vastausta.
Vastaus
Hei,
Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.
Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan muutos tapahtui vuosikymmenien ja vuosisatojen kuluessa.
Lari Kotilaisen Kielen elämä: suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016) mukaan Agricolan tekstien sanastosta on käytössä n. 60% ja Agricolan teksti on kohtuullisen ymmärrettävää. Tosin ymmärtämistä haittaa se, että aineistossa on paljon käännöstekstiä, jossa on vaikutteita saksan ja ruotsin kielestä rakenteen ja sanaston osalta. Agricolan myötä kehittyvä kirjakieli yhtenäisti suomen kieltä, joka oli varhemmin hajaantunut murteisiin. Agricolan kieli perustui pitkälti Varsinais-Suomen murteeseen (tai murteisiin), joten voisi olettaa, että muiden murrealueiden asujille kieli lienee ollut jonkin verran hankalampi ymmärtää.
Aiheesta voi lukea lisää vaikkapa näistä. Useilla kielen tutkijoilla on laajasti tuotantoa aiheesta näiden lisäksi:
Kotilainen, Lari: Kielen elämä: suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
Häkkinen, Kaisa: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa (SKS, 1996), lisäksi etenkin sanaston osalta: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Lehtinen, Tapani: Kielen vuosituhannet: suomen kielen kehtiys kantauralista varhaissuomeen (SKS, 2007)
Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys (Otava, 1979)
Kommentoi vastausta