kielihistoria

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko sille mitään eritystä selitystä, että miksi ruotsin kielen preesensissä verbi on kaikissa persoonissa samannäköinen, mutta englannin kielessä yksikön… 76 12.7.2019 Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit). Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy muinaispohjoismaisesta...
Onko teoksia, joissa keskityttäisiin erityisesti suomenkielen historiaan, tai sen eroavaisuuksiin muiden pohjoismaiden kielten kesken ? 123 30.8.2018 Kyllähän niitä löytyy kirjastoista useita. Keräsin tähän  vähän listaa uusimmista aihetta  käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Kymenlaakson kirjastoista. Tietenkin myös kaukolainaaminen on mahdollista, jos tarvitset jotain tarkempaa tutkimusta aiheesta. Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet / Eloranta, Ville. Kielen vuosituhannet : suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen / Lehtinen, Tapani.  Suomalaisten juuret / Kalevi Wiik. Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa / Häkkinen, Kaisa. Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen / Kotilainen, Lari. Ruotsin Itämaa : esihistoriasta Kustaa...
Voiko sana lampaalla missään taivutusmuodossa taipua sanaksi lammaksella? 442 23.2.2017 Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan. Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat...
Mistä saan tietoa elämys-sanan etymologisesta taustasta? - kokemus- ja elämyssanojen (esim. ruotsiksi erfarenhet-upplevelse, saksaksi erfahrung-erlebnis,… 2287 7.8.2006 Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja) Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002 Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Mikä on suomen kielen "rukous" -sanan etymologia? 2394 17.9.2004 Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta (IV)Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura 1969 sivulta 858 löytyy selitys rukoilla sanalle. Teoksessa ei ole erillisenä hakusanana sanaa rukous. Lainaus teoksesta : "rukoilla (Agr. rucoelen, rueolen, eij - rukoele, rucolca[t), rucolkam ym.; murto yl.), rukuella (Kuhmal., Eräj., Läng., Jaala) 'pyytää, anella', rukuilla (Verm1., Viitas., Pälkj.) 'rukoilla'; rukous (Agr. rucous, rucoxel), rukuus (Länsip., Tornionjokilaakso, Et.-Pohjanm., Satak., K.-Suomi, Verm1., Suomenlahd. saar., Ink.; myös Agr. rucuus, rukuxen) 'rukous, (Ink. myös) rukoushuone (us. pl. rukuukset 'hartaushetki, -seurat')', rukoustaa (Itä-Satak., K.-Suomi, Savo, Karj.) 1. rukuustaa (paikoin ed. alueella, Verml. ja Ink.) 'rukoilla,...
Miten suomenkieli muodostui murteista sivistykieleksi? 877 26.1.2001 Suomen kielen kehityksestä on kirjoitettu monia kirjoja. Hyviä lähteitä ovat mm. Kaisa Häkkisen Agricolasta nykykieleen ja Laila Lehikoisen Kirjasuomen kehitys. Voit kysellä niitä lähikirjastostasi. Aiheesta löytyy myös perusteellinen esitys internetin kautta. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella tehty esitys löytyy osoitteesta http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin…
Löytyykö mitään yleispätevää kielitieteellistä julkaisua, jossa käsitellään latinan kielen kehityshistoriaa. 855 18.5.2000 En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981). Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole...