| Löysin edesmenneen isoisäni tavaroista neuvostoliitosta ostetun pienen vakoojakameran. Hän osti sen joskus 60 - luvulla työskennellessään siellä. Miten sitä… |
31 |
|
|
|
Vakoojakameroita tosiaan käytettiin eri maissa. Esimerkiksi vakooja John A. Walker Jr. käytti Minox-merkkistä kameraa salaisten koodien kuvaamiseen. Lisää tietoa Minoxista Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/MinoxToinen kiinnostava vakoojakamera oli Neuvostoliitossa valmistettu Tochka 58. Kamera pystyttiin piilottamaan solmioon. Kameran osia esittelevä kuva löytyy Crypto Museumin verkkosivuilta: https://www.cryptomuseum.com/covert/camera/tochka/index.htm ja lisää tietoa H. Keith Meltonin kirjasta The Ultimate Spy Book. Crypto Museumin verkkosivujen mukaan Tochka oli hyvin hiljainen kamera. |
| Yritän etsiä lääkeyrttikirjoja joiden yrtit ja hoidot perustuisivat oikeaan lääketieteeseen, eikä esim. aromiaterapiaan tai kukkaterapiaan. |
31 |
|
|
|
Hei! Suosittelisin sinulle ainakin:Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvitVirpi Raipala Cormier: Luonnon kotiapteekki Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, biologi ja tietokirjailija. Virpi Cormier on agronomi ja Frantsilan luomyrttitilan perustaja. Molemmat ovat alallaan erittäin arvostettuja pitkän linjan tekjöitä ja tietävät mistä puhuvat! Molemmilta löytyy paljon kirjallisuutta aiheesta, mutta nuo mainitsemani ovat ehkä selkeimmät ja yleistajuisimmat lääkeyrttikirjat heiltä, ja ihan yleisestikkin. |
| Risto Juhanin kirjassa Torsti Ossian Koskinen mainitaan Helsingin Keskusopiston iltaoppikoulu joka sijaitsi Kalliossa Hämeentiellä v. 1963. Missä tuo koulu… |
29 |
|
|
|
Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä... |
| Suvun vanha asuintalo, hirsirakennus, on siirretty paikalleen noin v. 1880. Mistä saan tietää rakennuksen aikaisemman sijaintipaikan ? Nyt rakennus sijaitsee… |
26 |
|
|
|
On tapauskohtaista, pystyykö aikaisemman sijainnin selvittämään. Itse käyttäisin näitä keinoja:Löytyykö itse talosta tai suvun hallusta asiakirjoja, joiden perusteella talon alkuperää voisi selvittää? Entä muistitietoa? Onko talossa rakennepiirteitä, joiden perusteella voisi arvata, mistä talo on siirretty?Onko Maanmittauslaitoksella tietoja tontista ja sillä olevista rakennuksista?Löytyykö Kansallisarkistosta tai paikallisesta kaupunginarkistosta vanhoja karttoja, joista käy ilmi tietoja rakennuksista? Esimerkiksi Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.Joskus paikallishistorian tutkijoilta tai paikallista historiaa käsittelevistä kirjoista voi löytyä arvokkaita vihjeitä.... |
| Miksi Helsingissä sijaitsevan Elimäenkadun ruotsinkielinen nimi on Elimägatan? Miksei Elimäkigatan? |
40 |
|
|
|
Elimäen nimi on ruotsiksi Elimä, ks. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/2360/elima-kouvola/ |
| Sukulaiseni on ollut vankina Turussa Kakolassa 1870 eikä suvussa ole tietoa miksi. Voiko jostain saada vielä tietoa Kakolassa 1870-luvulla olleista vangeista? |
44 |
|
|
|
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa. |
| Onko tietoa, kauanko kesti farmaseutiksi opiskelu 1800- vuosisadan lopun ja 1900-vuosisadan alun aikana? Minulla oli käsitys, että muutamia kuukausia, mutta… |
50 |
|
|
|
Keisari Nikolai II:n 26.1.1897 antaman asetuksen perusteella farmasianoppilaan opiskelu kesti 1,5 - 3 vuotta, minkä jälkeen hän saattoi valmistua farmasianopiskelijaksi. Farmasianopiskelija saattoi edelleen valmistua proviisoriksi opiskeltuaan 1,5 - 3 vuotta lisää. Ks. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.3. 1897.Ks. myös Keisarin julistus farmaseuttisesta opetuksesta Aleksanterin yliopistossa, Suomalainen Wirallinen lehti 29.3.1897. |
| Mikä tämä on? Käyttö vai korista? |
57 |
|
|
|
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka. |
| Messinkinen plaketti, jossa on kuvattu Aleksander II ja toisella puolella Senaatintorin patsaan paljastuspäivä. Rahoitettiinko plaketin myynnillä patsasta? |
29 |
|
|
|
Luultavasti ei rahoitettu, vaan kyseessä oli muistoraha tai mitali, joita myytiin kaupoissa patsaan paljastamisen jälkeen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 1.5.1894 kerrotaan seuraavaa:Uusia muistorahoja. Helsingissä on kauppaan ilmestynyt kaksi eri lajia mitalleja Aleksander II:sen muistopatsaan paljastuksen johdosta. Toiset owat hopeasta, toiset kullatusta messingistä. Toisella puolella on Aleksander II:sen kuwa, jonka alle on kirjoitettu „Helsinki 18 29/4 94" sekä reunoilla „Muisto keisari Aleksander II:sen kuwapatsaan paljastuksesta".Toinenkin muistoraha oli tehty, ks. Uudenkaupungin sanomat 29.3.1899:Muistoraha. Niille maamme wirkamiehille, joilla w. 1894 eli Aleksanterinpatsaan paljastamisaikana oli wakinainen waltionwirka, on... |
| Mistä voisin löytää karjalanmintun siemeniä? Taimia olen löytänyt yhdeltä sivustolta, mutta olisi kiva ostaa siemeniä jostain. |
33 |
|
|
|
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica |
| Missä Jaan Kaplinskin runossa puhutaan keväästä, miten ei koskaan tottua siihen, että tuomet taas kukkivat... ja yleensä miten aika rientää |
36 |
|
|
|
Kaplinskin säkeillä "Uskomatonta: / kuin ensi kertaa jälleen / kukkivat tuomet" alkava runo löytyy mm. Ilta tuo takaisin kaiken -kokoelmateoksesta Anja Salokanteleen kääntämänä (Kustannusliike Parkko 2021, s. 155). Runo on ilmestynyt v. 1982 kokoelmassa nimeltä Raskasta kevyeksi tulla. |
| Vaalien tulosilta vai tulos-ilta |
48 |
|
|
|
Oikea muoto on tulosilta. Jos yhdyssanan ensimmäinen osa loppuisi samaan vokaaliin kuin toinen alkaa, tulisi väliin yhdysmerkki (esim. linja-auto). Sanat eivät myöskään ole rinnasteisia keskenään (rinnasteinen sana olisi esim. parturi-kampaaja), joten ne eivät tarvitse yhdysmerkkiä väliin.Yhdyssanoista ja yhdysmerkin käytöstä voi lukea lisää täältä:Yhdyssanat - Kielikello Yhdysmerkki - Kielikello Yhdysmerkin käyttö yhdyssanoissa - Kirjoittajan ABC-kortti |
| Onko tämmöiset patsaat olleet joskus olemassa ? Missä ja mitä niille tapahtui? |
58 |
|
|
|
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,... |
| Kysymyksessä kuvitettu lastenkirja noin 30 vuoden takaa. Muistamani mukaan (vanhempi?) pariskunta ei voinut saada lasta, ja sitten heille jotenkin siunaantui… |
62 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Veronica Leon Lumityttö. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos Snöflickan ilmestyi Ruotsissa 1986, ja suomennettiin ilmeisesti seuraavana vuonna.Isbn 951-35-3883-4Kirjassa lapseton pariskunta rakentaa lumiukon, joka halkeaa, ja sisältä ilmestyy pieni tyttö, jonka he ottavat omakseen. Tyttö ei ole kuin muut lapset, kevään tullen hän sairastuu ja lopulta itse Lumikuningatar tulee hakemaan tyttöä lasisella reellä. |
| Luin 1980-1990-taitteessa koulun kirjastossa kuvakirjan, jonka nimi on muistikuvissani Sisko ruusupensaassa. |
36 |
|
|
|
Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa. |
| Löytyykö vuoden 1987 Journalistilehtiä? Vai oliko Sanomalehtimies vielä silloin? Ja missä muodossa tallennettu? |
39 |
|
|
|
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot |
| Mikä on joulumerkin 2014 0,75 e käyttöarvo? |
50 |
|
|
|
Vuotta 2016 edeltävät joulumerkit eivät ole vielä ikimerkkejä, joten kyseisen postimerkin käyttöarvon pitäisi olla edelleen postimerkkiin merkitty arvo, eli 0,75e.Lisää tietoa asiasta voi saada postin asiakastuesta Asiakastuki - Posti tai postin toimipisteeltä. |
| Kenen laulussa lauletaan "Kun solisevat nuo valtoimet veet"? |
36 |
|
|
|
Kyseessä on Satu Pentikäisen kappale "Kevät ja syys", jonka on säveltänyt Kari Litmanen ja sanoittanut Jorma Toiviainen.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4662295?sid=4983968503 |
| Mietin mikä draamasarja mahtaa olla kyseessä, tuli yleltä ehkä 10 vuotta sitten, sarja oli Turkkilais-saksalainen muistaakseni ja kertoi muun muassa… |
99 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Rolf Schübelin kaksiosainen minisarja Toiveiden aika (Zeit der Wünsche 2005), joka esitettiin Yle 1:llä marraskuussa 2008.https://rtva.kavi.fi/program/details/program/3377124 Valitettavasti kirjastoista ei löydy tallennetta kyseisestä sarjasta. Ylelle voi kuitenkin esittää toiveita uusinnasta:https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi |
| Miksi vanhemmissa kirkonkirjoissa etenkin Itä-Suomessa -nen-loppuiset sukunimet on usein kirjoitettu -in-lopulla? Esimerkiksi Kettunen - Kettuin, Möttönen… |
93 |
|
|
|
Suomalaisten sukunimien oikeinkirjoitus ei ollut vielä vakiintunut, ja kirjoitusasuja sopeutettiin ruotsinkieliseen kirjoitusasuun. Lisäksi nen-loppuisia sukunimiä usein lyhennettiin kirjoittaessa. Katso lisää: Suomen sukututkimusseuran blogi: https://www.genealogia.fi/l/blogi/horjuva-ortografia-mita-se-on/ |
Kysy kirjastonhoitajalta