Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 3641–3660.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Wikipedian Leo Tolstoita käsittelevän artikkelin mukaan Sota ja rauha olisi julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuosina 1865 - 1869. Suomentajana Juho Antti… 439 Juho A. Mäkisen Sota ja rauha -suomennos julkaistiin vuosina 1895-97 20-sivuisina vihkoina, joita ilmestyi kaikkiaan 100 kappaletta, ja neljänä niteenä. G. E. Jansson ja Kumpp. oli tamperelainen kirjapaino, jolla oli myös omaa kustannustoimintaa. Suurena kustantajana sitä ei voi pitää, mutta sen julkaisut olivat kyllä yhtiön painamasta tuoteluettelosta tilattavissa Tampereen ulkopuolellekin. "Arkeittain" merkitsee painoarkki kerrallaan. Painoarkilla tarkoitetaan painettua paperilevyä, tietyn määrän sivuja tai sivuladelmia käsittävää yhdistelmää. Kirjat painetaan tavallisesti 8-, 16- tai 32-sivuisina arkkeina riippuen mm. sivujen koosta ja paperin paksuudesta. 16-sivuinen kirja-arkki on tavallisin, ja sitä tarkoitetaan, kun puhutaan...
Kun almanakkaa katselin, löysin nimen X, sulle onnea lallalaa, nimipäiväsankarille paljon onnea vaan! Muistinko oikein nimipäiväonnittelulaulun sanat? 450 Tarkoittanet ”Nimipäiväleikkiä”, jonka on säveltänyt Margit Hollmérus. Laulun alkuperäinen nimi on ”Namnsdagslek” ja sen on myös sanoittanut Margit Hollmérus. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kansalliskirjaston tietojen mukaan Kerttu Böök. Laulu alkaa: ”Kun almanakkaa katselin, niin siellä tänään huomasin nimen...” Muistit sanat suunnilleen. Voit tarkistaa sanat esimerkiksi ”Lasten toivelaulukirjasta”, jonka ovat toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson (Fazer Musiikki, 1981, s. 192). Siinä on laulun suomenkieliset sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit.
Kuinka taipuu paikannimi Sappee? Ollaanko Sappeessa vai Sappeella ? Minusta olemme Sappeessa. Laskettelukeskus käyttää muotoa Sappeella! Siellä asuneena käytän… 1081 Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus on sitä mieltä, että ollaan Sappeessa - vieläpä kaikissa kolmessa teokseen päätyneissä samannimisissä paikoissa (Pälkäneen lisäksi Sappee löytyy myös Hauholta ja Kuhmoisista). Korhonen muistuttaa, että nimiemme taivuttamisen yleisohjeena on, että "paikalla olemisen ilmaisemiseen käytetään sitä muotoa, joka nimelle on sen omimmassa ympäristössä vakiintunut". Kirjan tavoitteena onkin ollut sellainen paikallissijataivutuksen esitys, joka perustuu mahdollisimman pitkälle paikalliseen perinteeseen. Se, miten paikallinen asujaimisto kotipaikkansa nimen taivuttaa, on siis merkittävä kriteeri oikeata ja korrektia taivutusta määriteltäessä.
Muistaako kukaan kertomusta kalastaja lasten jouluyöstä, siinä lapset kuulevat jouluyönä avunhuutoja likeiseltä järveltä. Kertomus oli kansakoulujen… 230 "Kalastajanlasten jouluyö" -niminen kertomus sisältyy K. A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E. A. Saarimaan toimittamaan "Kansakoulun lukukirjaan", sen toiseen osaan. Kertomuksessa kalastajan lapset pelastavat jäihin pudonneen merimiehen. Kirjan on kustantanut WSOY ja siitä on ilmestynyt useita painoksia. 18. painoksessa (1950) kertomus on sivuilla 115-120. Kirjoittajan nimeä ei mainita. Sisällysluettelossa (s. 276) kirjoittajan nimen sijasta lukee: "Koitto" lehdestä. 
Kirja, nimeltä Turisti, ilmeisesti 1970-luvulta. Painettu Uudessa Kivipainossa. 525 Olisikohan kyseessä ehkä nimimerkin Aito Salamies Turisti : pelkkää valhetta oleva veijaritarina (Kustannuspiste, 1977)?
Kirja, jota muutama vuosi sitten aloin lukea ja joka jäi sitten harmillisesti kesken 237 Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Lucy Dillonin romaani Uuden onnen jäljillä (Gummerus, 2013). Lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1635804.
Olen kääntäjä ja tarvitsisin av-käännökseen suomenkielisen katkelman Lewis Carrollin Liisan seikkailut peilimaassa -teoksesta. Kumpi tahansa suomennos käy,… 171 Kysymäsi kohta kuuluu Alice Martinin suomennoksessa (WSOY, 2010) näin:   "Oi jospa maljat oitis piripintaan täyttää vois, ja nappeja ja nauriita myös pöydässämme ois! Siis kahviin kissat, teehen hiiret heti kastetaan, ja kolme kertaa kolmekymmentä huutoa hurrataan!"    
Yritän löytää yhtä lempinuortenkirjaani, jonka nimen ja kirjailijan olen hukannut mielestäni vuosien aikana. Teos sijoittuu Italiaan, muistaakseni Venetsiaan,… 293 Kaivattu kirja voisi olla Cornelia Funken Rosvoruhtinas. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea817083-3537-46ac-af8f-546ae9c2d935
Musiikkiosasto: Onko Topeliuksen sanoittama ja Mozartin säveltämällä KOM hör min vackra visa löydettävissä suomenkieliset sanat? 355 Mozartin säveltämään lauluun ”Sehnsucht nach dem Frühling”, KV596, on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä sanoitusta: P. J. Hannikaisen ja Kari Rydmanin.  Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa P. J. Hannikaisen sanoitus on merkitty Zacharias Topeliuksen sanoituksen käännökseksi, mutta omien havaintojeni perusteella se ei sitä ole. Hannikaisen sanoitus on joissakin julkaisuissa nimellä ”Vuodenajat”, joissakin alkusanojen mukaan nimellä ”Kun kevät kaunis tuli”. Hannikaisen sanoituksessa on viisi säkeistöä, joissa kuvaillaan eri vuodenaikoja ja lopuksi iloitaan uudesta keväästä ja kiitetään Luojaa. Topeliuksen sanoituksessa on vain kaksi säkeistöä, joissa ylistetään Jumalaa, joka nähdään luonnossa kaikkialla. ”Vuodenajat”...
Etsin lukupiirin saamelaispakettia varten lasten kuvakirjaa, jonka avulla voisi kertoa suomalaisille lapsille saamelaisista, löytyisikö sellaista? Kiitos jo… 162 Tähän tarkoitukseen sopisi varmaankin Sanna Pelliccionin Onni-pojan talviseikkailu (2018). Siinä Onni-poika perheineen matkustaa Lappiin ja tutustuu Neeta-tyttöön, joka tutustuttaa häntä saamelaiseen kulttuuriin.
Etsin Lassi Nummen runoa, joka alkaa Sumun ja meren rajalla... 547 Sumun ja meren rajalla -runo löytyy Nummen kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Se on siinä ensimmäisen sikermän (Lasinen kirja) toisen osion (Kun havahdun) toinen runo. Se sisältyy myös Nummen varhaisimman lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Etsin joitain vuosia sitten lukemaani, ehkä yhdysvaltalaisen tai brittikirjailijan kirjoittamaa kirjaa. Kirja alkaa muistaakseni siitä, että nainen vapautuu… 314 Etsitty kirja saattaisi olla Anna Quindlenin Se mikä on totta (Gummerus, 1999). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5501
Yritän etsiä lastenkirjaa, jota luin alakouluikäisenä. Olen syntynyt 1995, joten tämä tapahtui joskus 2000-luvun puolivälissä. Kirja ei ollut mikään aivan… 255 Kyseessä saattaisivat olla Eva Dahlgrenin Lasse & Urmas -kirjat. Niitä on ilmestynyt kolme: Täti Luun salaisuus (2004), Pennut pinteessä (2005) ja Puudelitähdet (2006). Lisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub2ed85e0-41a1-49ae-9d41-ee429bd93178.    
Onko Suomessa villisikoja? 262 Suomessa on vakiintunut luonnonvarainen villisikakanta, jonka koko oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuoden 2019 tammikuun alussa 1500–2650 yksilöä. Lisästietoa ja levinneisyyskartat Luonnonvarakeskuksen raportissa: https://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2019/03/Villisikakanta-arvio_2019.pdf.  
Tyttö joka ei halunnut mennä päiväkotiin -niminen kirja 269 Kyseessä saattaisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Tyttö joka ei halunnut lähteä tarhaan (WSOY, 1988). Kansikuvan kuvauksen perusteella toinen vaihtoehto voisi olla Laura Voipion Karoliinan sadepäivä (WSOY, 1986), jossa ollaan matkalla päiväkotiin.  
Mikä kirja voisi olla kyseessä? Todennäköisesti 90-luvulta, amerikkalainen, tarina kertoo amerikkalaisesta pikkukaupungista ja päähenkilöinä mm nuori raskaana… 350 Etsitty kirja voisi olla Kent Harufin Tasangon laulu. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1239
Löytyisikö suomennos seuraaville Canterburun tarinoiden säkeille? Googlaamalla selvisi, että kohta on "The Monk's Tale lines 503-510: De Petro Rege de Cipro"… 227 Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Kuuntelin radiostaTarinatarha-ohjelmaa, jossa luettiin Arvid Järnefeltin Vanhempieni Romaanista luku, joka kertoo Vasili Ivanovitsh Jakovlevista, kirjailijan… 284 Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että...
Milloin Seitsemän veljestä ilmestyi? Netistä löysin vain tiedon että "keväällä 1870". Mutta mikä oli päivämäärä? 412 Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta. Lähde: Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
Jari Tervon Koivisto-dokumentissa kerrottiin Koiviston siteeranneen runoa jossa kiellettiin koskemasta perhosen siipiin, jotka kimaltavat, sillä jäisi jäljelle… 980 "Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä".