Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 3721–3740.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Aku Ankassa seikkailee Kulta-Into Pii, jonka englanninkielinen nimi on Flintheart Glomgold ("Kivisydän Ryöstökulta"). Yleensä ankka-hahmojen nimien… 1632 Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Mitkä olivat Suomessa kuukausien nimet ennen nykyisiä? 893 Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Muistan joskus lukeneeni runon, jossa juutalaisäiti joutuu holokaustin vuoksi jättämään lapsensa saksalaiseen (?) perheeseen kasvatettavaksi, jotta lasta ei… 567 Yksi ehdokas etsityksi runoksi, jossa juutalaisäiti luovuttaa lapsensa ei-juutalaiseen perheen kasvatettavaksi, on Hanna Cheitinin Juutalaislapsi. Arvo Salon suomennos siitä sisältyy Salme Sauren toimittamaan kirjaan Runoni rakkaudesta. Sataviisikymmentä suomalaista vaikuttajaa ja julkisuuden henkilöä on valinnut tähän teokseen runon, joka itse kullekin on ollut merkitsevin ja mieleenjäävin runo rakkaudesta. Lähes kaikki mukanaolijat myös perustelevat valintansa. Cheitinin runon valinnut Elis Sella kirjoittaa: "Saksalaisten toimenpiteet juutalaisia lapsia vastaan Liettuassa 1943 saivat Hanna Cheitinin kirjoittamaan runon tapahtumasta, jossa vain muutamat lapset jäivät eloon siten, että äidit veivät heidät ei-juutalaisiin koteihin."
Teollisuusautomaation tai robotiikkan opiskelu pääkaupunkiseudulla 236 Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.  
L. Pohjanpää:Muurahaisen neuvo. Mitä tarkoittaa:" kun vallatkin jo vetää malkaa"? 1217 "Vallat" tässä on vanhahtava ilmaus, jolla viitataan arvokkaisiin, mahtaviin, "vallasväkeen" kuuluviin henkilöihin. "Malka" taas on kirjaimellisesti otettuna tuohi- ja olkikatossa harjalta räystäälle kulkeva painopuu tai -riuku. Muurahaisen lausuma "vallatkin jo vetää malkaa" on hämmästelyä siitä, että tavallisemmin soittelun kaltaisiin arvokkaisiin pyrintöihin yhdistetyt sirkat ovat yltyneet ruumiilliseen työhön. Pohjanpäällä lienee Muurahaisen neuvoa runoillessaan ollut mielessään Aisopoksen faabeli muurahaisesta ja heinäsirkasta. Siinä muurahainen talven tultua kuivattelee kesän aikana talteen keräämiään jyviä, kun nälkää näkevä heinäsirkka kulkee ohi ja alkaa kerjätä syötävää. Muurahainen tiedustelee, miksi heinäsirkka...
Kirjoitan opinnäytetyötä yleisten kirjastojen äänitelainauksen murroksesta 2010-luvulla. Hakusessa on vielä hyvät kirjalliset lähteet musiikkiosastojen ja… 227 Suomen yleisten kirjastojen ensimmäinen musiikkiosasto perustettiin Tampereella vuonna 1958. Kari Eloranta on kirjoittanut sen historiikin, joka julkaistiin musiikkiosaston 50-vuotisjuhlavuonna 2008. Julkaisu on luettavissa myös verkossa. Samana vuonna ilmestyi kirja "Hiljaisuudesta nousi musiikki", jossa eri kirjoittajat muistelevat musiikkikirjastotoiminnan alkuvaiheita. Kirjoittajien joukossa on monia alan ammattilaisia. Kirjan lopussa on Anne Systän ja Pirjo Hakunin kokoama luettelo musiikki- ja musiikkikirjastoaiheisista artikkeleista Kirjastolehdessä vuosina 1919-2008 (s. 136-149). Tilastotietoa löytyy Kyösti Mäkelän kirjasta "Yleisten kirjastojen musiikkikirjastotoiminta 1980-luvulla". Kirjassa tulevat esille myös tilastoinnin...
Mistä kirjasta: ”On jäätä pakkasta, paljon lunta. Se pingviinin on valtakunta. Se siellä elää ja asustaa ja merestä kaloja sukeltaa. 1626 Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Olen kuullut sanonnan:"Kuukkeli on erämiehen kaveri", tai jotakin sen tapaista. Onko näitä Kuukkeliin ja erämieheen liittyviä sanontoja, tarinoita tai… 2948 Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema. Kaiketi juuri kuukkelin...
Kuinka monta aurinkokuntaa ja planeettaa tiedetään tällä hetkellä olevan? 1677 NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa. Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Onko olemassa romaaneja tai elokuvia, joissa käsitellään ilmastonmuutosta allegorisesti? 241 Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava. Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin: Alongi, K. K.: Kevätuhrit Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia) Howey, Hugh: Siilo Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja Mitchell, David:...
Onko minkään lintulajin huomattu harjoittavan missään tilanteessa kannibalismia? Nisäkkäistä, kaloista, matelioista, sammakkoeläimistä ja selkärangattomista… 698 Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia. Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien...
Myllärin Irene -kappaleeseen haluaisin nuotit. Löytyykö mistään. 695 "Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa. Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista: Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit) Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit) Dansbandhits 2 : på begäran (...
Mikä on nimeltään eräs lastenkirja, jonka nimen olen unohtanut? Siinä oli possupariskunta, jolla oli 10 lasta, ja kun pariskunta oli yhtenä iltana menossa ulos… 412 Etsitty kirja on Mary Raynerin Potsin perheen lapsenvahti (WSOY, 1985).
Tavutetaanko sanoja vain niissä kielissä, joissa on latinalaiset aakkoset käytössä? 412 Tavua sinänsä ei ehkä ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi siten, että määritelmä olisi universaali eli kaikkiin kieliin soveltuva, mutta siitä huolimatta tavu on puheen prosodisten ominaisuuksien kuvauksessa kutakuinkin välttämätön äännerakenteen yksikkö - kielestä ja kielen kirjoitusjärjestelmästä riippumatta. Joissain kielissä kirjoitusjärjestelmät ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä yksittäiset kirjoitusmerkit jo sinänsä vastaavat yksittäisiä tavuja. Esimerkiksi kiinan kieli on tällainen: kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä tavua. Kiinan tavarataloa merkitsevä sana 百货商店 (bǎihuòshāngdiàn, kirjaimellisesti "paljon tavaran kauppapaikka") koostuu siis neljästä tavusta, joilla kullakin on oma merkkinsä: 百 (bǎi), 货 (huò), 商...
Etsin iskelmä kappaletta, jonka laulaa naishenkilö. Laulussa hän kertoo miehestä ja kertosäkeen aikana mainitaan aina välissä nimi ”Virtanen”. Kiitos paljon jo… 1141 Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen". Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Etsin joululaulua, jossa lapsi ja äiti laulaa. Menee jotenkii näin: ”Kerro äiti kuinka monta yötä jouluun on, milloin piparkakut aloitamme leipomaan, kuinka… 1560 Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on." Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta: Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981]) Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132) Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988]) Hyvää joulua! : 16...
Etsin nuotteja Suvi Teräsniskan (alkup. Yön) kappaleeseen Maasta sataa taivaaseen. Mistä kannattaisi ko. nuotteja lähteä etsimään? Netistä en löydä mitään... 553 Tätä Jari Latomaan säveltämää ja Mirjam Paason sanoittamaa kappaletta ei tähän mennessä ole julkaistu nuottina.
Osaisitteko suositella romaaneja? 184 Tässä joitakin vinkkejä kirjoista, jotka voisivat kiinnostaa sinua.   Behm, Jukka: Eikä yksikään joka häneen uskoo Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia Eugenides, Jeffrey: Oikukkaat puutarhat Hornak, Francesca: Viikko on pitkä aika Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys; Lopotti Puikkonen, Emma: Eurooppalaiset unet Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit-sarja: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Elämänrakentajat Ratinen, Suvi: Matkaystävä Tyler, Anne: Äkäpussi   Lisää kirjavinkkejä löydät esim. näiltä sivustoilta: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/ Kirjavinkit: https://www.kirjavinkit.fi/ Lukulamppu: http://www.lukulamppu.fi/      
Kuka on suomentanut Dostojevskin kirjan Valkoisia öitä? 383 Dostojevskin kertomuskokoelman Valkeat yöt on suomentanut Eila Salminen. Kirjasto on ilmestynyt useampi painos, mutta käännös on kaikissa sama.  
Äitini synt 1916 kertoi luokkansa laulaneen opetajalleen nimipäivälaulua: Nouse ja kuule kuinka me sulle sävelen soman soinnutamme. Nimesi kauniin mainitsemme… 1736 Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas...