| Toots-tyttökissan ja Shere Khan -tiikerin nimet |
472 |
|
|
|
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
|
| Suurena Hercule Poirotin ystävänä kaipailen nähtäväksi aivan viimeistä Poirot-jaksoa (dvd-versiona), jossa etsivä itse siirtyy ajasta ikuisuuteen. Omat etsivän… |
535 |
|
|
|
Etsimäsi jakso on sarjan 13. kauden viimeinen jakso, Esirippu laskee (Curtain: Poirot's Last Case). Dvd-julkaisut eivät kuitenkaan noudata sarjan alkuperäistä kausijakoa, ja lisäksi jaksoja on julkaistu ainakin kahtena dvd-sarjana. Esirippu laskee -jakso löytyy Poirot Box 16 -nimiseltä dvd:ltä (EAN-koodi 7333018004511), jota ei siis pidä sekoittaa aiemmin ilmestyneeseen Poirot - kausi 16 -julkaisuun. Oikean levyn kuva löytyy esim. täältä: http://hdopas.fi/index.php?udpview=showreview&rid=9944732157332ae8775153.11263969&lang=fi.
Wikipedian lista sarjan jaksoista: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Agatha_Christie%27s_Poirot_episodes
|
| Onko olemassa jotain fobiaa joka liittyy musiikkiin? itse en pysty ollenkaan kuuntelemaan surullista musiikkia vaan ahdistun jos esim radiosta tulee jotain… |
365 |
|
|
|
Fobia tarkoittaa pelkoa, kauhua tai kammoa. Psykiatriassa fobialla tarkoitetaan erityistä voimakasta pelkoa, johon ei liity mitään todellista vaaraa ja jota ei voi järkeilemällä hallita. Tällainen pelko saa ihmisen välttelemään pelkonsa kohdetta ja rajoittaa hänen tekemisiään.
Tavallisimpia fobioita ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko ja yksittäiset spesifit fobiat. Isaac M. Marksin mukaan fobian voi laukaista melkein mikä tahansa ja lista fobioista olisi lähes loputon. Varsinaisia musiikkiin liittyviä fobioita hän ei mainitse, mutta joillakin ihmisillä fobia on liittynyt tiettyihin (koviin) ääniin, esimerkiksi viheltämiseen tietyllä taajuudella tai korkeaan sopraanoääneen.
Lähteitä:... |
| Mistä voin saada Seija Simolan laulamien Kuutamo, Claude Debussy säv., Saukki sanat ja Näkemiin, liekö Charles Aznavourin (Mon amour) tekemä laulu, siis… |
969 |
|
|
|
Kumpikin kappale on taidemusiikkisävellyksen viihdesovitus: toinen perustuu Claude Debussyn pianokappaleeseen ja toinen on sovitus Joaquín Rodrigon kitarakonserton hitaasta osasta.
Aloitan helpommasta tapauksesta. Rodrigon kitarakonserton "Concierto de Aranjuez" eli "Aranjuez-konserton" Adagio-osasta tehty laulu löytyy nimellä "Näkemiin" "Suuren toivelaulukirjan" osasta 22 sivuilta 80-81. Laulusta käytetään myös nimeä "Aranjuez mon amour". Laulu alkaa: "Mon amour, tämän laulun sulle omistan". Tämän suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Saukki eli Sauvo Puhtila ja L. Savinainen, joka on myös salanimi. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan kysymyksessä on Aarno Ranisen salanimi, mutta Musiikin salanimiä ja nimimerkkejä -... |
| Onko Vanhan Suomen kielessä nykyaikaisesta eriävää nimitystä mustarastaalle, tai rastaslinnuille yleensä? |
693 |
|
|
|
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin... |
| Ounasvaaran 50 kilometrin hiihtokisojen voittotulos vuosi 1960. Elikkä kuka ja aika |
447 |
|
|
|
Olympiakisojen vuoksi vasta 25.-27. maaliskuuta pidettyjen Ounasvaaran kisojen päätöspäivän 50 kilometrin hiihdon voitti Arto Tiainen ajalla 2.38.39. |
| Piirretyn Matti ja Miisu -televisiosarjan musiikkina aikoinaan oli tunnelmallinen viheltäen esitetty kappale Where the Rainbow Ends. Sen lienee levyttänyt… |
2695 |
|
|
|
”Matti ja Miisu” on pala-animaatio, jonka on tuottanut Ateljé Seppo Putkinen & Kni. Ateljeen tuotantoa käsittelevällä sivustolla tunnussävelmästä sanotaan näin: ”Monet muistavat myös vihelletyn tunnusmusiikin, joka on Roger Whittagerin, Where the Rainbow Ends.” (Nimi Whittaker on kirjoitettu väärin.)
”Matti ja Miisu” -animaatioita, joissa olisi tämä vihelletty tunnussävelmä, en löytänyt katsottavaksi, joten en pysty varmistamaan, mitä levytystä animaatiossa on käytetty. YouTubesta löytyy kyllä haulla ”Matti ja Miisu” ääniraita, jolla on kappale ”Where the rainbow ends” ja jonka esittäjäksi mainitaan Tommy Whistler, mutta animaatiosarjan tekijöiden ja heidän työnsä jatkajien mukaan tunnussävelmänä oli siis Roger Whittakerin... |
| Heippa, hakusessa on kirja jota olen lukenut 2000-luvun alussa, todennäköisesti teos on jostakin 80-90-luvulta, mutta en ole täysin varma. Kirja oli… |
447 |
|
|
|
Kyseeseen saattaisi tulla Jane Smileyn Grönlantiin sijoittuva liki 700-sivuinen historiallinen romaani Vuonojen kansa (Otava, 1989). Kirja jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista kukin nostaa kirjan laajasta henkilögalleriasta eri ihmiset tarinan "päähenkilöiksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4820 |
| Kuinka arkkitehti Wivi Lönnin etunimi kuuluu lausua? Lyhyenä, kuten Vivi vai pitkänä kuten Viivi? Kiitos paljon! |
350 |
|
|
|
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689 |
| Minidinojen tapaisia helppolukuisia kirjoja |
424 |
|
|
|
Tässä vinkkejä kirjoista, jotka saattaisivat kiinnostaa Minidinojen ystävää.
Birck, Jan: Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus, Sara ja Takku : nelitassuinen poni, Sara ja Takku ja särkynyt sydän
Davidson, Zanna: Töräys pimeässä, Sekoilua siivillä (Muka-monsterit -sarja)
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta, Olga : avaruus kutsuu!
Hypén, Tuuli: Veikka ja talvi, Veikan metsäretki
Layton, Neal: Mammuttikoulu, Mammuttikoulu pulassa, Mammuttikoulu lomalla
Riddell, Chris: Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia menee kouluun, Ottilia merillä
|
| Mistä voisi saada Jukka Pojan kappaleen "Kurkota tähtiin" sanat? |
1270 |
|
|
|
Jukka Pojan eli Jukka Rousun säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "Kurkota tähtiin" ei tähän mennessä ole julkaistu missään nuottikokoelmassa enkä löytänyt sanoitusta kokonaisuudessaan muualtakaan, joten joudut kirjoittamaan sanat muistiin kuuntelun perusteella. Kappale löytyy Spotifysta ja YouTubesta. Laulu alkaa: "Mä toivon et sä menestyt". |
| Ruotsalainen kirja, jossa kaksi vanhaa sisarusta keittelevät myrkkyjä |
292 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti? Lähemmäs kahdeksankymppiset, pienessä ruotsalaiskylässä asuvat siskokset Tilda ja Elida eivät tosin keittele myrkkyjä, vaan potenssilääkettä.
Muistelemasi kirjan nimi taas viittaisi Arto Paasilinnan Suloisen myrkynkeittäjän suuntaan. Siinäkin on pääosassa vanhempi nainen, everstinna Linnea Ravaska.
|
| Kaukolainojen hinnastoissa näkyy Tampereen kaupunginkirjastossa 4e + lähettävän kirjaston perimä maksu. Paljonko tämä maksu on, jos lähettävä kirjasto on… |
254 |
|
|
|
Lahden kaupunginkirjasto on kehittämiskirjasto, joten se lähettää kaukolainoja maksutta. Tampereen kaupunginkirjasto perii neljä euroa jokaisesta kaukolainatilauksesta, siis esimerkiksi jokaisesta kirjasta erikseen, vaikka ne tulisivatkin samasta kirjastosta. |
| Kirja on käännetty venäjästä suomeksi, kertoo nuoresta miehestä,joka opiskeli elokuva-alaa.Valmistuttuaan meni luostariin,eteni luostarin johtajaksi. Olisiko… |
420 |
|
|
|
Kysymyksessä tarkoitettu kirja lienee Tiihon Ševkunovin Arkielämän pyhät ynnä muita kertomuksia (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2016). Valmistuttuaan elokuvakäsikirjoittajaksi nykyinen arkkimandriitta Tiihon päätyi itselleenkin yllätykseksi Petserin luolaluostariin, jossa hän eli varsin pitkään. Kirjassaan hän kuvaa elämää luostarissa ja kirkkoon kohdistettua painostusta Neuvostoliiton vaikeina vuosina. Ohjaajavanhus Johannes Krestjankinin lähellä isä Tiihon kasvoi kuuliaisuusveljestä luostarinjohtajaksi, joka uudisti kommunismin aikaan suljetun Sretenien luostarin. Luostarista on tullut merkittävä henkinen keskus Moskovan alueelle. |
| Mitä tarkoittaa Ronja? |
476 |
|
|
|
Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi.
Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana |
| Tampereen kyljessä Pirkkalassa on alue nimeltään Pere.....mikä on tämä pere ? |
2965 |
|
|
|
Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere."
Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä... |
| Mikähän oli elokuvan nimi, jossa vankeja lähetettiin saarelle räjähtävä panta nilkassa ja kilpailun viimeinen eloonjäänyt oli voittaja? |
301 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Scott Wiperin ohjaama The condemned (2007), joka on meillä esitetty televisiossa nimellä The condemned - tuomittujen taistelu.
https://www.imdb.com/title/tt0443473/?ref_=fn_al_tt_1
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1427386 |
| Don Rosan tarinoissa "Musta Ritari" ja "Musta Ritari slurppaa jälleen" on sanaleikki, jossa Arpin Luséne alias Musta Ritari sanoo olevansa meztahrivahraz… |
632 |
|
|
|
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again) |
| Mistä löytyy sanonnan ”Nähdä Napoli ja kuolla” alkuperä? |
6558 |
|
|
|
Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori). Sen alkuperästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. On myös kerrottu, että se olisi alunperin latinankielinen Videre Neapolim et Mori ja että mori ei olisikaan alunperin tarkoittanut kuolla (vaikka mori tarkoittaakin kuolla), vaan pikkukaupunkia nimeltään Mori. Näistä ei kuitenkaan ole varsinaisia kirjallisia lähteitä, http://www.iitaly.org/magazine/events/reports/article/videre-neapolim-e…; |
| Kansanedustajamatrikkeli kertoo Eva Heikinheimon syntyneen vuonna 1887 ja muun muassa valmistuneen ylioppilaaksi 1899. Ei kai tämä voi pitää paikkaansa? Eli… |
253 |
|
|
|
1887 on virheellinen tieto. Heikinheimon oikea syntymävuosi on 1879 (Aikalaiskirja 1941, Suomen kansanedustajat 1907-1982). |