| Miksi elokuvat luokitellaan 84.2 luokkaan, eikä ”Elokuva. Elokuvataide” eli 77.4 luokkaan? |
298 |
|
|
|
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2. |
| Jos jokin kirja/elokuva on jo poistettu kirjaston kokoelmasta, mutta siitä tehdään asiakkaan toimesta hankintaehdotus niin kuinka todennäköistä on, että teos… |
267 |
|
|
|
Kun sekä hankinnat että poistot tehdään tapauskohtaisesti, todennäköisyyttä yksittäisen hankintaehdotuksen läpimenoon kysyjän hahmottelemassa tilanteessa on oikeastaan vaikea arvioida. Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin yrittää hahmotella. Jos kirja/elokuva on poistettu vähäisen menekin vuoksi, uutta kappaletta ei ehkä olla kovin halukkaita hankkimaan yhden ehdotuksen perusteella. Tilanne on sama, jos kirjan/elokuvan on poistettaessa ajateltu jo eläneen aikansa kokoelman osana. Poistoihin on aina olemassa syyt ja perusteet, ja aineistokokoelmaa kokonaisuutena ajateltaessa on luonnollista ja väistämätöntä, että kokoelma elää ja sen koostumus muuttuu; ei ole tarkoituksenmukaista tarjota vuodesta toiseen täsmälleen samana pysyvää... |
| Miksi joululaulu Heinillä Härkien Kaukalon on surullinen kun kyseisessä on joululaulu jossa lauletaan lapsen syntymästä ? |
1088 |
|
|
|
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-... |
| Etsin lastenkirjaa joka kertoi muistaakseni nuoresta tytöstä joka asui Lapissa. Tarinassa oli myös noita (tai jokin vanha eukko) joka yhdessä kuvituksessa… |
329 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Annikki Setälän Pikkunoita, joka on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjassa pikkunoita päättää muuttaa itsensä vuoden ajaksi Uula-pojaksi ja jäädä asumaan Lapin taloon. Ihmisten parissa hän kokee seikkailuja mutta joutuu myös ristiriitaisiin tilanteisiin. Kansikuvassa noita juoksee hameitaan pidellen.
Kirja on julkaistu kahdesti Lasten toivekirjasto -sarjassa, ja vaikka kansi on erilainen, itse kuva on molemmissa sama. Se löytyy mm. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au912e2a0a-73e5-432b-9f24-4c73a7b3443f. |
| Lasten- tai nuortenkirjoja, joista on julkaistu sekä kuvitettu että kuvittamaton versio |
251 |
|
|
|
Tässä joitakin lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkoja, joista on olemassa sekä kuvitettu että kuvittamaton laitos:
Burnett, Frances Hodgson: Salainen puutarha
Burroughs, Edgar Rice: osa Tarzan-kirjoista (esim.Tarzanin pedot, Tarzanin paluu, Tarzan ja kadonnut valtakunta, Tarzan ja kultakaupunki)
Lindgren, Astrid: Kalle mestarietsivä (huom. uudempi painos nimellä Mestarietsivä Blomkvist)
Stevenson, Robert Louis: Aarresaari
Verne, Jules: Kapteeni Grantin lapset
Lisäksi esimerkiksi Louisa M. Alcottin Pikku naisia -kirjasta ja Frances Hodgson Burnettiin Pikku prinsessasta on julkaistu kuvakirjaversio, jossa tarina on kerrottu uudelleen lyhennettynä.
Uudemmista kirjoista J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjasta on tähän mennessä... |
| Olen yrittänyt etsiä tietoa Kevään säveli kilpailusta vuodelta 1985, kuka voitti ja keitä osallistui. |
672 |
|
|
|
Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Kevään sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1984-1987 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja.
Vuoden 1985 Kevään sävel -kilpailun tulokset:
1. Yli merten, yli vuorten (Petri Pettersson)
2. Ei jäädä pimeyteen (Idän pikajuna)
3. Muistaa voin päivät nuo (Kirka)
4. All the long way (Mick Hanian)
5. On vanha jengi koossa taas (Mikko Alatalo)
6. Siellä kotini on (Kake Randelin)
7. Sydämessä soi (Anja Niskanen)
8. Tule lähemmäksi (Timo Tervo)
9. Haluun vapauteen (Satu Pentikäinen)
10. Tick... |
| Missä Agatha Christien kirjassa tapahtumat sijoittuvat joulun aikaan? |
1414 |
|
|
|
Agathan Christien Simeon Leen testamentti (alk. Hercule Poirot's Christmas, 1938) kertoo äreästä ja oikukkaasta miljonääristä, joka kutsuu luokseen joulunviettoon sekä perheensä että kaksi vierasta. Juhlan katkaisee raaka murha, joka vie myös Hercule Poirotin joulurauhan. Viidestä erillisestä tarinasta koostuvan Seikkaileva jälkiruoka -kokoelman nimikertomus (alk. The Adventure of the Christmas Pudding, 1960) sijoittuu myös jouluun.
|
| Mitä High School Musical elokuvissa esiintyvän Sharpay EvansIn etunimi Sharpay tarkottaa |
247 |
|
|
|
Sharpayn nimi on selitetty sanaleikkimäiseksi muunnokseksi koirarodun shar pei nimestä. Shar pein - "hiekkakoiran" - nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "hiekkanahkaa", millä viitataan eläimen lyhyeen ja karkeaan turkkiin.
https://nameberry.com/babyname/Sharpay
https://www.sharpeiharrastajat.fi/shar-pei-rotuna/ |
| Mikä on prontteli? |
253 |
|
|
|
"Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin) |
| Onkohan Anni Swanin tuotannossa teosta/kertomusta nimeltä "Paimenpiika ja emäntä"? |
200 |
|
|
|
Anni Swanilta ei tällaista teosta tai kertomusta löydy. Mieleen tulee kuitenkin sellainen mahdollisuus, että kysymyksessä jäljitetty kirja voisi olla Auni Nuolivaaran Paimen, piika ja emäntä. |
| Minkälaiset ovat röttihousut? |
428 |
|
|
|
Rötti on Satakunnassa ja paikoin Etelä-Pohjanmaalla rohdinkankaasta (pellavan karkeasta kuituaineksesta kehrätyistä langoista kudottu kangas) käytetty nimitys. Röttihousut ovat siis rohdinhousuja.
Kansanomaiset miesten housut olivat käytön ja kangaslaadun mukaisesti joko arkisia rohdinhousuja tai pyhäisiä sarka- tai säämiskähousuja. Rohdinhousut olivat sekä arki- että työasuja; niitä voitiin pitää sarkahousujen alla alushousuina tai niillä suojattiin säämiskähousuja likaantumiselta.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Ildikó Lehtinen & Pirkko Sihvo, Rahwaan puku |
| Olisikohan mitenkään mahdollista saada selville, että.mikä kirja on kyseessä vaikka tietoni siitä ovatkin olemattomat? Luin kirjaa joskus 1990-luvun alussa ja… |
257 |
|
|
|
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia. |
| Mistä kappale Murheisna miesnä (rullaati rullaa) on peräisin ja kuka sen on säveltänyt? Onko kyse suomalaisesta kappaleesta vai käännöksestä? Onko kirjoitus-… |
3193 |
|
|
|
Tämän laulun vaiheiden jäljitys johti minut Suomesta Viron ja Saksan kautta Espanjaan.
”Suuren toivelaulukirjan” osassa 3 (s. 203) kerrotaan ”Murheisna miesnä” -laulun kohdalla, että se on syntynyt virolaisen ylioppilaslaulun ”Kõrtsist nüüd välja tulen ju ma” pohjalta. Viron kirjastojen Ester-tietokannasta löysin viitteen, jonka mukaan laulun sävelmä on espanjalainen kansansävelmä ja laulun sanat on tehnyt K. A. Hermann. Vironkieliset sanat löytyivät verkosta, ja niiden yhteydessä oli maininta: ”nach H. v. Mühler, K. A. Hermann”. Vironkieliset sanat pohjautuvat Heinrich von Mühlerin (1813-1874) sanoitukseen ”Grad aus dem Wirtshaus”. Molemmissa sanoituksissa kapakasta tullaan ja humalassa ollaan. Laulun sävelmä perustuu... |
| Mikä oli maapoliisi? Mikä oli hänen tehtävänsä? |
474 |
|
|
|
Maapoliisit olivat nimismiehen alaisina toimineita poliisikonstaapeleja, joiden tehtävänä oli yleisen poliisitoimen ja järjestyksenpidon käytännöllinen toteuttaminen maaseudulla.
Maalaispoliisin perustamiseen johtanut reformityö alkoi komiteanmietinnöllä vuonna 1884 (6/1884, Komitean mietinnöt maapoliisin asiassa). Senaatti ehdotti vuoden 1888 valtiopäiville kunnallislautakunnan johtaman kunnallisen poliisiorganisaation perustamista. Esitys ei kuitenkaan saanut säätyjen tukea. Vuonna 1889 keisari määräsi senaatin suorittamaan valmisteluja maalaispoliisireformin toteuttamiseksi hallinnollista tietä ilman säätyjen myötävaikutusta. Uudistus sai keisarillisen vahvistuksen helmikuussa 1891 (Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus... |
| Mikä on ruotimuori? |
1567 |
|
|
|
Taloryhmää, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva, kutsuttiin ruoduksi. Vaihtoehtoinen muoto ruotu-sanalle oli ruoti, joskus myös ruoto. Ruodulle - tai ruodille - joutuneita köyhäinavun nauttijoita nimitettiin ruotuvaivaisiksi, ruotulaisiksi, ruotilaisiksi, ruotiukoiksi, ruotiäijiksi, ruotimummoiksi, ruotimuoreiksi, ruotipojiksi jne. (Nykysuomen sanakirja. 4, O-R) - "Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin -- " - Aleksis Kivi, Nummisuutarit). |
| Miten sukunimen Dingle sijamuodot lausutaan? |
304 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
|
| Mikähän mahtaisi olla Danten Jumalaisen näytelmän ignavo/ignavi suomeksi? |
524 |
|
|
|
Italian ignavo merkitsee laiskaa, joutilasta, saamatonta. Dante-kommentaareissa puhutaan pelkureista, puolueettomista, nahjuksista, häpeättä ja kunniatta eläneistä, halveksittavista sekä raukkamaisuuden liepeillä viipyvistä.
Jumalaisessa näytelmässä "ignavi" - jota sanaa ei Danten tekstissä esiinny - esitellään Helvetin 3. laulun säkeissä 22-69. Tyyni Tuulio kuvailee heitä Elina Vaaran suomennoksen esipuheena julkaistussa kirjoituksessaan seuraavasti: "Varsinaisten piirien ulkopuolella, ennen Akheron-virran ylitystä, runoilijat kohtaavat joukon vainajia, joita ampiaiset ja paarmat pistävät. Nämä ovat Danten suuresti halveksimia pelkureita ja puolueettomia, jotka eivät ole tehneet hyvää eikä... |
| Onko Juhani Ahon Rautatie-romaanin Matti lukutaidoton? |
400 |
|
|
|
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka... |
| Miksi hymyileväisen ihmisen sanotaan olevan "hymy takapuolessa"? Takapuoli korvaa tässä nyt ruman sanan. |
2179 |
|
|
|
Kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä alun perin ilmeisesti sotilaskielestä peräisin oleva sanonta on liittynyt nimenomaisesti hymyilemättömyyteen. Jari Tammen Suuri haistattelusanakirja mainitsee tämän hymynhyydytyskäskyn muodossa "hymy pyllyyn". Hymy pyllyyn oli myös tv-viihdesarjan nimi. Siinä tunnetut näyttelijät yrittivät juontaja Maria Sidin johdolla saada yleisön joukosta valitun katsojan nauramaan. Katsoja puolestaan yritti olla nauramatta. Onnistumisesta oli luvassa rahapalkinto.
Voisi kuitenkin otaksua, että kysymyksessä tarkoitetussa merkityksessä "hymy takapuolessa" on jonkinlainen tehostettu versio perinteisemmästä sanonnasta "hymyillä suu korvissa". |
| Mihin hammaskeiju käyttää hampaita? |
3175 |
|
|
|
Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista.
Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin... |