Mistä kappale Murheisna miesnä (rullaati rullaa) on peräisin ja kuka sen on säveltänyt? Onko kyse suomalaisesta kappaleesta vai käännöksestä? Onko kirjoitus-…

Kysytty
11.12.2019

Mistä kappale Murheisna miesnä (rullaati rullaa) on peräisin ja kuka sen on säveltänyt? Onko kyse suomalaisesta kappaleesta vai käännöksestä? Onko kirjoitus- ja ääntämisasu "murheisna miesnä" tyypillinen jollekin suomen kielen murteelle tai muulle puhetavalle vai vain satunnainen tyyliseikka?

Vastaus

Vastattu
12.12.2019

Tämän laulun vaiheiden jäljitys johti minut Suomesta Viron ja Saksan kautta Espanjaan. 

”Suuren toivelaulukirjan” osassa 3 (s. 203) kerrotaan ”Murheisna miesnä” -laulun kohdalla, että se on syntynyt virolaisen ylioppilaslaulun ”Kõrtsist nüüd välja tulen ju ma” pohjalta. Viron kirjastojen Ester-tietokannasta löysin viitteen, jonka mukaan laulun sävelmä on espanjalainen kansansävelmä ja laulun sanat on tehnyt K. A. Hermann. Vironkieliset sanat löytyivät verkosta, ja niiden yhteydessä oli maininta: ”nach H. v. Mühler, K. A. Hermann”. Vironkieliset sanat pohjautuvat Heinrich von Mühlerin (1813-1874) sanoitukseen ”Grad aus dem Wirtshaus”. Molemmissa sanoituksissa kapakasta tullaan ja humalassa ollaan. Laulun sävelmä perustuu espanjalaisessa Cachucha- tai Cachuca-nimisessä tanssissa käytettyyn sävelmään. Cachucha on andalusialainen soolotanssi, jossa tanssija käyttää kastanjetteja. Laulun sävelmä on siis kansansävelmä, mutta ei suomalainen. 

Niissä suomenkielisissä nuoteissa ja kirjoissa, joihin laulu sisältyy ja jotka tarkistin, laulua sanotaan kansanlauluksi tai tekijöistä ei mainita mitään. Joukossa on yksi poikkeus: nuotissa ”Pohjoismaisia juomalauluja” (Gyldendal Norsk, WSOY, 1980) laulun sanoittajaksi on merkitty Palle. Mitään varmistusta en tälle tiedolle löytänyt. Palle eli Reino Hirviseppä oli oikealta nimeltään R. W. Palmroth (1906-1992), ja hän kyllä sanoitti mm. juomalauluja. Nuotissa ”Tarhapöllö : teekkarilaulun alkulähteillä” (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2005) kerrotaan, että ”Murheisna miesnä” on tunnetuin osa ”Teemu Teekkari” -sikermää ja että siinä on ollut useita säkeistöjä, jotka ovat vaihdelleet. Nykyään lauletaan kolmea säkeistöä. 

Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suora käännös vironkielisistä sanoista. Rullaati rullaa -kohta on suomen- ja ruotsinkielisissä sanoissa. Ehkä se liittyy jotenkin laulun kertosäkeen koreografiaan: tartutaan vierustoveria käsikynkästä ja heilutaan laulun tahdissa. Ruotsinkielisiä sanoituksia on ainakin kaksi: ”Om sorgsen din bana i världen du vandrar” ja ”Du som så dystert bär levnadens öden”. Molemmat vastaavat sisällöltään suomenkielistä sanoitusta. Laululla on ainakin seuraavanlaisia suomenkielisiä nimiä: ”Hei rullaa”, ”Murheisna miesnä”, ”Trullai”, ”Rullaati, rullaati”, ”Hei rullaati”, ”Rullaati rullaa” ja ”Rullaati”. 

Monissa lauluissa käytetään sanoja, joita ei yleensä puhekielessä käytetä, esimerkiksi vanhahtavia tai runollisia sanoja. Sanoja myös lyhennetään tai muokataan sävelmään sopiviksi. Tämän laulun sanoitus ei ole mitään erityistä murretta. Sanoja murheisna ja miesnä on käytetty vanhoissa teksteissä (ks. esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu).

 

Lähteitä:

Kõrtsist just välja nüüd tulen ju ma (sanat): http://ingeb.org/songs/kortsist.html

Grad aus dem Wirtshaus komm ich heraus:

https://www.volksliederarchiv.de/grad-aus-dem-wirtshaus-komm-ich-heraus/ (sanat ja taustatietoa)

https://www.youtube.com/watch?v=gHXqrVEHW2Y (laulun esitys)

https://www.lieder-archiv.de/aus_dem_wirtshaus_komm_ich_heraus-notenblatt_600563.html

(nuotti, sanat, melodia soitettuna)

Cachucha-esitys: https://www.youtube.com/watch?v=r3A3cvF_DY4

R. W. Palmroth Populaarimusiikin museon sivulla: http://pomus.net/001442

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.