| Kysyn vanhaa iskelmää 40-50 luvulta. Sanoista on tiedossa vain jotenkin näin; Ensisuudelman kun huulillesi painoin, rakkauden tiesin syttyvän... Äitini ja… |
39 |
|
25.10.2021 |
|
Veikko Tuomen vuonna 1949 levyttämässä tangossa " Ensi suudelma" (tai "Ensisuudelma") lauletaan: "Kun ensisuudelman huulillesi painoin, niin liekin rinnassa tunsin syttyvän." Kappale alkaa: "Sä olit lapsuuden ystävistä kainoin, ja siksi kai minä sinuun rakastuin." Nuotissa "15 ikivihreätä tangoa. 3" (Scandia-musiikki, [19-?]) kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Kullervo Kurki, mutta todennäköisesti se on salanimi. Kansalliskirjaston hakupalvelussa kappaleen säveltäjiksi on nimetty Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi ja sanoittajiksi Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi. Onko tämä kenties etsitty kappale?
Veikko Tuomi: Ensi suudelma YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Mt6dH0oPsd0
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://... |
| Muistatko missä laulussa oli sanat; Elo on vakkadii vakkadaa Huoleton vakkadii vakkadaa |
35 |
|
25.10.2021 |
|
Aaron (oikealta nimeltään Aaro Laukkonen) on levyttänyt vuonna 1972 kappaleen "Wakadi wakadu", johon kuvaus sopii. Sen on säveltänyt André Popp ja suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson. Laulusta on erikielisiä versioita ja sen nimestä on erilaisia versioita, esim. "Wakadi wakadou", "Uakadi uakadu" ja "Uakadi-uakadu".
Aaron: Wakadi wakadu YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=fn1ZOvTi5to |
| Mummoni on karjalan evakko ja kotoisin läheltä Salmin kylää Laatokan rannalta. Evakkomatkaa tehdessä hän muistelee laulaneensa kaupunkilaulua äitinsä pyynnöstä… |
58 |
|
22.10.2021 |
|
Tarkoittanet laulua, jonka avulla on opeteltu Suomen rannikkokaupungit ja jota lauletaan ”Suomen salossa” -laulun melodialla. Sen on säveltänyt Juhana Ennola. Laulu alkaa: ”Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe”. Rannikkokaupunkien nimet luetellaan järjestyksessä pohjoisesta alkaen. Nykyversiossa, joka sisältyy nuottiin ”Laulutunti : lauluja luokille 3-6” laulu on nimellä ”Rannikkokaupunkeja” ja päättyy: ”nämä ovat rannikkokaupunkeja". 1930-luvulla lopussa laulettiin: ”Viipuri, Käkisalmi, Sortavala”.
Löytämissäni ”sanoituksissa” on pieniä eroja. ”Laulutunti”-nuotissa teksti on tällainen:
"Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe,
Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy,
Vaasa, Kaskinen, Kristiina, Pori,
Rauma, Uusikaupunki, Naantali,
ja Turku kuuluisa ja... |
| Onko Harry Belafonten laulusta "cu cu ru cu cu paloma" tehty suomenkielistä versiota? |
39 |
|
19.10.2021 |
|
Fono-tietokannan mukaan suomenkielisen version "Kaikki hoituu" on levyttänyt Taljanka. Kappaleen, jonka alkuperäinen nimi kirjoitetaan eri lähteissä eri tavoin, on säveltänyt ja sanoittanut Tomás Méndez Sosa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aappo I. Piippo.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
|
| Tapio Rautavaaran kappale Korttipakka on käännöskappale. Kuka on kääntänyt sanat suomeksi? En äkkiseltään löytänyt tietoa mistään |
86 |
|
9.10.2021 |
|
Korttipakka-kappale pohjautuu vanhaan 1800-luvulta peräisin olevaan tarinaan, mutta Tapio Rautavaaran levyttämän version on sanoittanut Seppo Virtanen ja säveltänyt Jaakko Salo. Kappaleen nuotti löytyy mm. teoksesta Reissumiehen taival: lauluja. Laulun historiasta löytyy lisätietoja Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korttipakka_(kappale). |
| Kuka laulaa kappaleen , miltä se mahtaa tuntua tuo jumalan rakkaus kun ..... ? |
25 |
|
8.10.2021 |
|
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään laulun tekijää tai esittäjää.
Tunnistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon esittäjästä voi kirjoittaa tämän vastauksen perään kommenttina. |
| Missä joululaulussa lauletaan "pitkiä partoja valkeita hapsia" tai harmaita?, "kaikki he kulkivat " peräkkäin? |
24 |
|
1.10.2021 |
|
Voisiko kysymyksessä olla Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama ”Pimpeli pompeli”, joka alkaa: ”Voi miten pieniä tonttulapsia jossakin näin minä äskettäin”? Kertosäkeessä lauletaan: ”pitkäpartoja, pitkähapsia, kaikilla kilkkavat kulkuset näin”. Toisen säkeistön kertosäkeessä lauletaan: ”kaikki ne juoksivat varpaillaan”. Tämä laulu sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: ”Koulun joulu : 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. |
| Mitä Mariskan sanoittamia biisejä on? |
50 |
|
30.9.2021 |
|
Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja.
Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/
Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
|
| Uuden Vain Elämää kauden trailerissa Arttu Wiskari laulaa "Annelin torilla istuvan nään, taas ihailemaan häntä autooni jään" Mikä kappale on kyseessä ? |
76 |
|
27.9.2021 |
|
Valitettavasti tietoa ei löytynyt. Kysymys kannattaakin esittää ohjelmalle suoraan. Yhteystiedot sivulla https://www.nelonen.fi/yleiset-yhteystiedot |
| Minkä niminen englanninkielinen kappale Simpauttajassa baarissa, missä Simpauttaja ja muut ukot istu olutpullot pöydässä ja Simpauttaja pisti yhden ukon… |
66 |
|
24.9.2021 |
|
"County jail" -kertosäe kuuluu 10cc-yhtyeen kappaleeseen Rubber bullets.
https://www.youtube.com/watch?v=2dTnvhGHDGA |
| Hääjuhlassa 1924 laulajatar esitti Giovanni Battista Bassanin laulun kokoelmasta Arie antiche. Sen sanat oli suomentanut Hilja Haahti ja laulun suomenkieisenä… |
32 |
|
21.9.2021 |
|
Hilja Haahden sanat Giovanni Battista Bassanin lauluun Posate, dormite sisältyvät nuottijulkaisuun Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita (toim. Kolmisointu, WSOY, 1908) ja teokseen Kaikuja muilta mailta 6, laulujen sanat italialaisiin aarioihin (toim. Kolmisointu, WSOY, 1913). Laulu on siis suomeksi nimeltään On juhla.
Julkaisuja ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta nuottijulkaisu Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita on tilattavissa kaukolainaan Kuopion kirjavarastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1895758
https://finna.fi/Record/oy.991437046206252
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sanat sisältyvät myös Hilja Haahden Valittuihin runoihin (Otava, 1963) sekä... |
| Missä laulussa lauletaan: "Soittaa säveltään viel sinikellot, syksyn tuoksun toi kynnetut pellot. Kohta kesä ohi on, eessä aika valoton..." ja miten koko… |
33 |
|
9.9.2021 |
|
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Löytyykö nuottia kappaleeseen: Tää jääköön niin kuin oli |
27 |
|
9.9.2021 |
|
V. Uotisen säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta Tää jääköön niinkuin oli ei valitettavasti ole julkaistu nuottia missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
|
| Kalevi Hartti on säveltänyt huikean jazzillisen Dolorosa-nimisen kappaleen, mm. Olavi Virta on sen laulanut levylle. En ole mistään onnistunut jäljittämään sen… |
43 |
|
7.9.2021 |
|
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings |
| Jos joku on laulanut suomeksi Jeanetten Porque te vas? niin kuka ja milloin? |
87 |
|
4.9.2021 |
|
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia |
| Mikä kappale alkaa: kun päivä taas näin loppuaan kohti kulkee hiljaa, silloin sinut vierelleni saan uudestaan... On mies laulaja. Kuuntelimme sitä 80-luvulla. |
48 |
|
30.8.2021 |
|
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4 |
| Osaisittekohan auttaa? Olen jo vuosia koettanut etsiä iskelmää, joka tuli radiosta usein, kun olin lapsi joskus 80-luvun lopulla–90-luvun alussa. Kertosäe meni… |
171 |
|
28.8.2021 |
|
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
|
| Etsin suomenkielisiä sanoja lauluun Sjöfararen vid milan. Säveltänyt Selim Palmgren. Suomentanut Heikki Klemetti. |
31 |
|
27.8.2021 |
|
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| 90-luvun alkupuolella laulettiin koulussa laulua josta kaipaisin lisätietoja. Muistan katkelmat "simpukan kuoren rannalta kun löysin" ja "muistan kun ensin… |
42 |
|
24.8.2021 |
|
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988). |
| Mikä mahtaa olla laulun ”Ging gong gudi” alkuperä ja historia? Mitä laulun teksti on sisällöltään? Mitä kieltä laulun teksti on? |
42 |
|
20.8.2021 |
|
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä. |
Kysy kirjastonhoitajalta