| Kuka suomalainen ( turkulainen?)nainen lauloi Beirutista 80- luvulla? |
36 |
|
5.8.2020 |
|
Beirutista lauloi Marketta Saarinen. Kappale sisältyy LP-levylle Kannunkantaja (1983).
https://www.youtube.com/watch?v=Hi3M1xBt5Yg&list=OLAK5uy_me6iHSRXjR0xi1gPzzm3taYeh6mLnq0zE&index=8&t=0s |
| Kuka laulaa Belyje rozy (Valkoinen ruusu) kroatiaksi? |
19 |
|
28.7.2020 |
|
Laulaja vaikuttaisi olevan Maja Blagdan. Kappale on kroatiaksi Bijele Ruže. |
| Äitini lauloi minulle - 50-luvulla seuraavaa laulua Puus istuvi varista viisi tai kuus heille laulavi lapsoset näitä. Oi minne nyt lähdette kylmä kun on jo… |
39 |
|
10.7.2020 |
|
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för folkskolor och... |
| Pitäisi löytää viime sotien aikaisia kenttä- ja korsulauluja sisältäviä laulukirjoja. Löytyykö näitä? Onko siviileillä mahdollisuus käyttää… |
30 |
|
7.7.2020 |
|
Tässä muutama Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvä nuottikirja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1090879?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1728398?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907?lang=fin
Tästä linkistä voit tutkia muiden kirjastojen kokoelmista löytyviä nuottikirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&lookfor=korsulaulut&type=AllFields
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on avoin yliopistokirjasto. Lisätietoa kirjastosta ja sen käytöstä löydät täältä:
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/palvelut
|
| Onko tietoa missä laulussa lauletaan: "alla oksien kaaren istun kanssa ystävän raapustaen tarinaa, joka kertoo ja salaisuuden ikivanhan tietäjän" ja "kuinka… |
16 |
|
3.7.2020 |
|
Emme valitettavasti saaneet selville, mistä laulusta sanat ovat. Tunnistaisiko joku lukijoista sen? |
| Laulun sanat menevät: Eerik, Henrik ja Julius, heillä on parta. Kaapparilaivaan he tulla saa. Mikä laulu tämä on? Laulettiin koulussa 70-luvun alussa. |
41 |
|
29.6.2020 |
|
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin muissa "Partasuut"-... |
| Laulun nimi on hukassa sanat menee näin se muisto joka tekee kipieää ja On mies laulaja |
19 |
|
29.6.2020 |
|
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Onko saatavilla nuottia Italian euroviisuun 'Si' vuodelta 1974. Suomeksi 'Niin', esittänyt ainakin Lea Laven. |
26 |
|
29.6.2020 |
|
Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä on erilaisia... |
| Onko olemassa Kasakkalaulun sanoitusta kokonaisena? Yön halki kiitää nyt ratsuparvi kasakoiden kannukset kiiltävät ja tuulessa viitta hulmuaa: Uljaat on miehet… |
39 |
|
25.6.2020 |
|
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):
Toivelauluja : kokoelma suosittujen... |
| Hukassa laulut: "sinä et saa potkaista lehmää" ja "teen keväthuoltoa syksyllä". Automatkalla radiosta kuullut kappaleet ovat jääneet mieleen, niiden esittäjät… |
21 |
|
22.6.2020 |
|
Emme valitettavasti tunnistaneet kappaleita. |
| Mikä laulu ja kenen esittämä jossa on tällaista sanoitusta kuin että, Nyt tahdon onnen onnen onnen antaa sulle...? ruotsiksi Lill Babsin… |
21 |
|
16.6.2020 |
|
Lill-Babsin esittämän "Gröna, granna, sköna, sanna sommar" -kappaleen alkuperäinen nimi on "Du spielst 'ne tolle Rolle" ja sen on säveltänyt Hans Carste. Löysin siitä vain yhden suomenkielisen version nimeltään "On tullut meille, teille, heille aika lämmin". Sen on levyttänyt Heidi Armio vuonna 1963. Tämän sanoituksen on tehnyt Reino Helismaa. Siinä ei kuitenkaan ole tuota kysyjän mainitsemaa säettä. Ilmeisesti on siis olemassa myös jokin toinen suomenkielinen versio tästä kappaleesta, mutta sitä en onnistunut löytämään. Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun?
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi
Du spielst 'ne tolle Rolle -kappaleen versioita:
https://secondhandsongs.com/performance/585914
|
| Vanha lastenruno jota kysyjän äiti esitti 1930-luvulta lähtien. Äiti oli syntynyt 1917. "Ajetaanpa autolla mummolaan mummon makeita maistamaan. Nyt lähden… |
47 |
|
3.6.2020 |
|
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta... |
| Tiedustelisin lapsena koulussa laulamastani laulusta... Muistan osan sanoista, mutta en kaikkia.. Tässä muistamani: Mä tunsin kerran neitosen, herttaisen… |
27 |
|
1.6.2020 |
|
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut Sini... |
| Kurjet |
35 |
|
26.5.2020 |
|
Etsit ilmeisesti tietoa Kurki-kappaleesta, jonka kertosäe alkaa ei vapaata vangita voi -lauseella. Kappaleen on säveltänyt Kai Hyttinen ja sanoittanut Vexi Salmi.
Kurki-kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta nuottina (esim. Suuri toivelaulukirja 8), karaokelevyltä (Finnhits karaoke 1 Suosikki-iskelmät 1) sekä CD-levyiltä (esim. Kai Hyttinen: 20 suosikkia - Dirlanda). |
| Päässäni on soinut taas pitkästä aikaa laulunpätkä, jossa lausutaan mm. näin: "Kalevi haluaa tuon raketin punaisen" Ja jotenkin kuulen siinä Brita Koivusen… |
30 |
|
25.5.2020 |
|
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
|
| Missä laulussa lauletaan no joo ja niinpä niin niin tarzanille vastattiin? |
41 |
|
19.5.2020 |
|
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
|
| Mitä tarkoittaa kisaoweela? Sanasta lauletaan Seitsemän seinähullua veljestä -kappaleessa Banaania poskeen. Mitä kieltä tämä kisaoweela on? |
150 |
|
18.5.2020 |
|
Emme löytäneet tietoa sanasta. Voi myös olla, että se on sanoittajan keksimä sana, eikä mitään oikeaa kieltä. |
| Löytyneekö suomenkielisiä sanoja lauluun "Byssan lull kokar kittelen full det komma tre vandringsmän på vägen den ene han är blins den andre han är halt en… |
23 |
|
6.5.2020 |
|
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Onko tanskankielistä laulua "Det er så yndigt at følges ad" suomennettu? Suurkiitos jälleen kerran avusta! |
27 |
|
29.4.2020 |
|
Grundtvigin tekstiä C. E. F. Weysen lauluun "Det er så yndigt at følges ad" ei valitettavasti ole suomennettu.
|
| Laulusta tai runosta on tiedossa vain "kuollut luonto herää eloon" - löytyisiköhän lisätietoa |
41 |
|
21.4.2020 |
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista? |
Kysy kirjastonhoitajalta