laulut

929 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin tiedustella onko kukaan laulanut olipa kerran elämä TV sarjan tunnusta suomeksi ja toinen kysymys miksi MTV3 kanava ei muka kykene esittämään MTV… 52 28.11.2022 En löytänyt suomenkielistä versiota animaatiosarjan "Olipa kerran elämä" ("Il était une fois la vie") tunnuskappaleesta "Hymne à la vie". Myös suomeksi dubatuissa kuvatallenteissa tunnuskappaleen esittää Sandra Kim ranskaksi. Kappaleen on säveltänyt Michel Legrand ja sanat on kirjoittanut Albert Barillé. MTV:lle voit antaa palautetta yhtiön verkkosivujen kautta: https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot    
Australialaisessa tv-sarjassa Kotiin takaisin, soi kappale "No other love". Se perustuu Chopinin sävellykseen Chopin - Etude Op. 10 No. 3 (Tristesse). Löytyykö… 13 24.11.2022 Chopinin sävellys on sovitettu eri aikoina useammaksi lauluksi. "No Other Love" on peräisin vuodelta 1950. Sen sovitti Paul Weston ja sanoitti Bob Russell. Sarjassa kuullun version sävellyksestä lauloi australialainen sopraano Alexandra Oomes. Versio on julkaistu vuonna 2017 CD:llä A Place to Call Home - Music from Seasons 1 - 5. Se on myös tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa. Aikaisempiin sovituksiin kuuluvat itävaltalaisen Ernst Marischkan sanoittama "In mir klingt ein Lied" (1934) ja ranskalaisen Jean Loysel'n "Tristesse" (1939). Marischkan versioon pohjautuu Tuula Valkaman sanoittama "Kaukainen laulu". Sen ovat esittäneet ainakin Pasi Kaunisto (1972) ja Kari Tapio (2010) (YouTubessa).
Mistä löytyisi sanat kappaleeseen joka alkaa näin. Voi isärenttua kun ryyppää tenttua ja kurjaa henttua vain riiastaa. On äiti malkanen,sisko yöjakanen .... 42 23.11.2022 R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov. R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel. Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen...
Toivoisin löytäväni nuotin keskiaikaiseen joululauluun "Nyt Jessen juuri kukoistaa". Sen on Campanella-kuoron Joulumme vuosisadat-levyn tietojen mukaan… 31 22.11.2022 Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset: http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/   Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.     Lähde: Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Kuka on tehnyt tai laulanut laulun.. vuorilla sataa. Kuuskyt luvun ja 70 heiniä. Oisko joku latinolaulu. Chilestä tms 27 18.11.2022 Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002). Lähteitä: Rossi, Matti: Soi,...
Kenen kappale on roheva tyttö roheva poika? 69 16.11.2022 Kyseessä voisi olla Elonkerjuun kappale Pieni pala maailmassa paikallaan, jossa lauletaan "noheva tyttö, roheva poika". https://www.youtube.com/watch?v=irY-jnsQuGg
Muistan kuulleeni muutama vuosi sitten televisiosta Aito Iskelmä Harju & Pöntinen-kanavalta koirasta kertovan laulun muutaman kerran. Laulussa laulaa ainakin… 38 7.11.2022 Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan". Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.   Danny: Monza YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk   Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi  
Onko Lermontovin runoa Kuljen yksin autiolla tiellä suomennettu (ja onko ylipäätään Lermontovin runoja ilmestynyt suomeksi)? Löysin yhden itse tehdyn, mutta… 30 1.11.2022 Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos. Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51). Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä Runoja ja runoelmia Helmetissä Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170). Kultaa ja myrkkyä Helmetissä Mihail Lermontovin suomennettuja runoja on...
Mistä löydän nuotin Vuoksi sun, esittäjä Laura Voutilainen ja Anna Erikssonin laulun Sadan yön salaisuus 30 28.10.2022 Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä". Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.   Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/  
IKL:n aikanaan omistaman ravintolaketju Mustan Karhun laulukirjasta löytyi kappale Suora kurssissaan. Laulun alla tekijätietoina "Hila" - Tapio Ilomäki… 35 19.10.2022 En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”. Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.   Lähteitä:...
Onko olemassa nuottikirja/laulukirja: Klemetti, Heikki: Laululipas lapsille? Etsin 'Peipon pesä' - laulun ensipainoskirjaa. 21 17.10.2022 Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän". Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".   Lähteitä: Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/...
Mikä on kappale: "... että saan sinut aikanaan mulle kuulumaan yksin vain ..." Olisiko alkanut näin: "Tyttö pieni ... " Veikkaan 1960-lukua ja italialaista… 39 14.10.2022 Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni". Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm". Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE   Lähteitä: Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa...
Löytyykö kirjastonhoitajalta Wäinö Solan Siltavahti sanat suomeksi? 36 10.10.2022 Wäinö Solan sanat Jean Sibeliuksen lauluun Siltavahti (1928) löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Jean Sibelius: Mieskuorolaulut a cappella (toim. Uolevi Lassander, YL 2000) Sanat löytyvät myös Kansallisarkiston digitoimasta Suomen viesti –lehden numerosta 3/1928 (s. 5). https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1511052__Ssiltavahti%20sola__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2019/12/Sibelius.pdf  
Moikka taas. Muistatko missä piisissä on sanat; bi kalle bi kalle siäl oltiin mä ja kalakalle yössä pariisin. 82 10.10.2022 Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen". Lähde: Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)  
Kuoroni esitti viime vappuaattona C.M.Bellmanin "Kevätlaulun" suomenkielisin Olli Vuorisen sanoin (Tuuli hiljaa henkäilee...). Nuottiin painettuna… 26 4.10.2022 Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee". Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset: Kewät-laulu...
Carl Collan on säveltänyt Z. Topeliuksen runon På Roines Strand. Bells Publishing-kustantamon nuotissa toinen säkeistö alkaa "Fader min är en tall i skogen… 20 4.10.2022 Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni". Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf. Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija. Lähteet: Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).Runo Runeberg-tietokannassa Digitoitu...
Onkohan englantilaista virttä "Guide Me O Thou Great Redeemer" suomennettu? 40 3.10.2022 Suomenkielinen versio on nimeltään "Kansasi on vaeltava". Suomenkielisen version ovat sanoittaneet Pekka Turunen ja Niilo Rauhala. Laulu sisältyy nuottiin "Messulauluja" (Kirjapaja, 1997) ja  "Ruotsin kirkon virsikirjaan" (Verbum, [2003]). Laulun on säveltänyt John Hughes. "Messulauluja"-nuotin mukaan alkuperäinen sanoittaja on W. Williams (eli William Williams).
Kaverini kanssa etsin Veikko Lavin kappaletta, jossa mm seuraavat sanat. Mitäpä se auttaa itkua vääntää ja ikävätä voivotella juu, parempi on kaikille… 47 12.9.2022 Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”. Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).   Lähteet: Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
Oi muistatko vielä sen ikkunan ja valkean ikkunalaudan,sen kerran mä kätkin unhoosen,kuni umpehen luodun haudan..en sinne mä silmiäni luoda saa..vaan aina tuo… 33 31.8.2022 Emme valitettavasti tunnistaneet laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ireen Sheer - Goodbye Mama ,kuka suomalainen nainen levytti tämän 70-luvulla. 51 21.8.2022 Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund. "Kortin saat sä jostain" Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"