| Heips! Etsin lasten kuvakirjaa omasta lapsuudesta. En muista kirjailijaa tai kirjan nimeä tai edes julkaisu vuotta. Kenties viimeisen 20 vuoden aikana… |
258 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Christine Nöstlingerin Tomaanien elämää (Kustannus-Mäkelä, 1989).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518732345 |
| Sain vuonna 1973 heprean kielen oppikirjan, jota en kuitenkaan alkanut opiskella, koska epäilin, etten opi kirjaimia. En enää muista kirjasta juuri mitään… |
385 |
|
|
|
Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto. |
| Missä lasten sadussa kertoja kertoo, että näki kuinka helvetissä jänikset paistoi susia vartaassa? |
417 |
|
|
|
Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan. |
| 5 pennin, 1966, arvo tänä päivänä? |
602 |
|
|
|
Kuparisia 5-pennisiä toimitettiin rahaliikenteeseen vuosina 1963-77 niin paljon, että Numismaattisen aikakauslehden Keräilijän opas 2018 noteeraa vain vuoden 1964 kolikon - ja senkin vain kahdessa ylimmässä kuntoluokassa. Vuoden 1966 5-pennisellä on keräilyarvoa ainoastaan avaamattomassa rahapajan rullassa (vuonna 2018 rullan arvo oli 40 €/kpl) . |
| Juha Vainio (niin muistelisin) on tehnyt kappaleen sahan palosta, jota varten oli tehty "tietyt sopimukset", ja latu johti kohteeseen, jonka lienee ollut… |
563 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Antaa palaa vaan" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kirkonkylä, apteekki ja posti sekä saha". Laulussa sahapomo Backman ja pyromaani Pylvänäinen tekevät "tietyt sopimukset".
Laulu sisältyy nuottiin Vainio, Juha: "Tulta päin : Junnun laulukirja" (Fazer Songs, 1986). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Äänitteenäkin laulu löytyy, esimerkiksi 10 CD-äänilevyn paketista Vainio, Juha: "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990" (Warner Music Finland, 2014).
|
| Onko olemassa aikuisille suunnattuja tietokirjoja apinoista? |
307 |
|
|
|
Suomenkielisiä yleisteoksia apinoista on verrattain vähän, yksittäisiin lajeihin keskittyviä kirjoja löytyy hieman enemmän. Jos hakua laajennetaan kattamaan myös vieraskielinen aineisto, kirjoja löytyy enemmän. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on muutama käypä englanninkielinen teos aiheesta, jos suomenkielisyys ei ole ehdoton edellytys.
Bloom, Steve, Ihmeelliset apinat
Goodall, Jane, Simpanssien valtakunta
Strum, Shirley C., Melkein ihmisiä : matka paviaanien maailmaan
MacKinnon, John, Punaisen apinan jäljillä [oranki]
Morris, Desmond, Planet Ape
Morris, Desmond, Monkey
Nowak, Ronald M., Walker's primates of the world
Redmond, Ian, Primates of the world
Ensisijaisesti nuorille lukijoille suunnatuista teoksista mainittakoon... |
| Missähän runossa ja kenen kirjoittamassa runon minä kertoo siitä, miten hän 14-vuotiaana löysi metsästä mansikoita? Miten mansikoiden rönsyt veivät hänet yhä… |
685 |
|
|
|
"Olin kai neljäntoista / kun hämmästyin kuusimetsässä. / Olin vastikään tullut pois sananjaloista / ja näin mansikan / paikassa jossa ei pitänyt olla edes lehtiä. / Söin sen, vähän matkan päässä oli toinen / ja jälleen vähän matkan päässä, aina vähän matkan päässä / yhä lisää."
Näin runoili Maila Pylkkönen vuonna 1975 ilmestyneessä kokoelmassaan Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Sisällysluetteloon runo on nimetty ensimmäisen säkeensä mukaan (Olin kai neljäntoista). |
| Suomalainen kauhukirja, joka käyttää vahvasti tarina tarinassa -metodia |
256 |
|
|
|
Voisit tutustua Kaj Korkea-ahon romaaniin Paha kirja. Nykypäivään sijoittuvat teoksen ytimessä on 1920-luvulla kirjoitettu, julkaisematta jäänyt runokokoelma, jonka uskotaan tuovan huonoa onnea. Kirjallisuudenopiskelija Pasi Maars haluaa välttämättä, opettajansa vastustuksesta huolimatta, tehdä tutkielmansa traagisen elämän eläneestä runoilijasta, ja aihe kasvaa suoranaiseksi pakkomielteeksi. Ja mitäpä ihmeen haittaa ikivanhoista runoista voisi kenellekään olla...
Lisätietoa kirjasta: https://otava.fi/kirjat/paha-kirja-2/
|
| Tarvitsisin tietoa Gambinasta |
417 |
|
|
|
Gambina on eräs Alkon (tuolloin Alkoholiliike Oy) vanhimmista tuotteista. Se on sekoitettu punaisesta vermutista ja ginistä ja maustettu appelsiininkuorella. Lisätietoa löytyy esim. Viinimaa-sivustolta: https://viinimaa.fi/juomat/vakevat-viinit/gambina.
|
| Etsin vuosia sitten lukemaani kirjaa intiaanitytöstä |
327 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa... |
| Muistan lukeneeni vuosia sitten erään kirjan, mutta nyt en pysty mitenkään muistamaan nimeä saatikka kirjailijaa. Nyt kuitenkin tarvitsisin kirjan tiedot… |
391 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Terry Pratchettin Valtio.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au97f1c482-f4ea-4753-a7f2-a40970f5aa78 |
| Sara Hilden adoptoi pojan Kalevin, jonka äiti kuoli. Mitä Kalevista tuli? Perikö Kalevi Sara Hildenin? |
1809 |
|
|
|
Kalevi Kadell (s. 1.8.1937) oli Sara Hildénin Tyyne-serkun Laura-tyttären poika. Hildén adoptoi pojan Tampereen raastuvanoikeuden päätöksellä 29.5.1945 ja tämä sai hänen sukunimensä.
Kesällä 1959 Kalevi muutti Pohjois-Irlannin Belfastiin oppimaan kieltä ja perehtymään tehdastyöhön. Vuosina 1960-61 hän työskenteli Dick & Goldsmithin kangastukun varastossa Lontoossa. Suomeen lähettämissään kirjeissä hän ilmaisi halukkuutensa työskennellä äitinsä yrityksessä. Auttamisen, riippuvuuden ja vaatimusten kierre aiheutti konflikteja äidin ja aikuisen pojan välille, ja Saralla oli vaikeuksia tehdä lopullista päätöstä siitä, ottaako Kalevin töihin. Elokuussa 1962 Kalevi oli palannut Helsinkiin, jonne hän asettui asumaan. Tämän jälkeen Kalevi ja... |
| Miten Newark (New Jersey) ja Newark (Delaware) lausutaan? |
312 |
|
|
|
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
|
| Mistä löytäisin Sixtus Syrjäsestä mahdollisimman kattavasti tietoa? |
329 |
|
|
|
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20... |
| UPM:n julkaisemat luontojulisteet |
1620 |
|
|
|
UPM aloitti luontojulisteiden ja niihin liittyvien opasvihkosten julkaisun vuonna 2000. Aiheina ovat olleet ainakin sudenkorennot, linnut, perhoset, kovakuoriaiset, lehtokasvit, sienet, jäkälät, sammaleet, käävät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. UPM:n kotisivujen mukaan (https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/metsiemme-harjukasveja/) julisteet ovat olleet erittäin suosittuja, ja monesta niistä on jo painos loppunut. Saatavilla olevia julisteita voi tiedustella ja noutaa lähimmästä UPM:n metsäpalvelutoimistosta. Tampereen toimisto sijaitsee osoitteessa Åkerlundinkatu 11 C 1. Julisteita ei postiteta.
UPM on julkaissut monia julisteita myös pdf-muodossa internet-sivuillaan: https://www.upmmetsa.fi/... |
| Tervehdys, Mikä taho buukkaa esiintyvät kirjastojen konsertteihin? |
228 |
|
|
|
Eri kuntien kirjastot järjestävät omat tapahtumansa, esimerkiksi konsertit, itsenäisesti. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät esimerkiksi Kirjastohakemiston avulla.
Kirjastohakemisto: https://hakemisto.kirjastot.fi/
Kirjastot kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
|
| Yritän löytää tietoa Syksyn sävelen vuoden 1988 tuloksia, Kirka voitti kappaleella Surun pyyhit silmistäni pois, mutta miten meni muut sijoitukset? |
1611 |
|
|
|
Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Syksyn sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1968-2001 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja.
Vuoden 1988 Syksyn sävel -kilpailun tulokset:
1. Surun pyyhit silmistäni (Kirka)
2. Sä minut syttymään saat (Matti & Teppo)
3. Siivet (Paula Koivuniemi)
4. Tähtihetki (Teuvo Oinas)
5. Ollaan yhdessä (Tarja Ylitalo)
6. Minen mee uimaan (Mikko Alatalo; diskattiin, koska kappale oli esitetty julkisesti ennen kilpailua)
7. Oo mamma mia mia maa (Marion)
8. Me teimme sen (Katri Helena)
9. Rankan... |
| Etsin runoa, jossa on kohta "Sinne pohjaan sydämen äidin kuvan ihanan piirsi käsi Jumalan. Tuuli hiekan hajoittaa, sydän äidin pitää saa." Toinenkin pulma on… |
830 |
|
|
|
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken... |
| Löytyykö Tampereelta jostakin kirjastosta diaskanneri? |
363 |
|
|
|
Dioja ja negatiiveja on mahdollista skannata pääkirjasto Metsossa ja Lielahden kirjastossa sekä Hervannan ja Sampolan tietotoreilla.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html |
| Esittääkö Pekka Laiho virkailijaa sketsissä, jossa Speden esittämä mies menee yritysavustusvirastoon mukanaan tukku todistuksia eri asioista? |
695 |
|
|
|
Alun perin ohjelmassa Spedevisio esitetyssä Yritysavustusvirasto-sketsissä virkamiestä näyttelee Pekka Laiho.
Spedevision varhaisimmilta vuosilta 1965-68 on tallella vain yksittäisiä sketsejä, joista myöhemmin tehtiin kolme kokoomaohjelmaa. Yritysavustusvirasto oli mukana näistä yhdessä, vuosina 1965-66 kuvatuista sketseistä koostuneessa jaksossa, joka esitettiin alun perin 30.4.1967. Sketsi sisältyi myös vuonna 2003 televisioidun Speden parhaat -sarjan ensimmäiseen jaksoon.
Spede show. [1], Pääasia että on kivvaa 1965-1972 -DVD sisältää kaikki arkistossa säilyneet Spede-ohjelmat näiltä vuosilta, Spedevisio 30.4.1967 mukaan luettuna.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/spede-show-paaasia-etta-on-kivvaa-1965-1972/2833022#gs.1mtmr0... |