| Etsin nuotteja Merja Rantamäen kappaleeseen nimeltä: Sinua varten. Tämä kaunis laulu löytyy albumista nimeltä: Luonnon luoma. |
670 |
|
|
|
Laulu Sinua varten on Raimo Henrikssonin säveltämä. Kappaleen nuotit löytyvät vuonna 1981 julkaistusta nuottikirjasta 30 suomalaista : 2. |
| Ranskalainen valssi, jonka suomennos alkaa: "Niin loistava on, niin välkkyvä on, tuo Champs Elysees" |
1196 |
|
|
|
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren. |
| Mitä sammakon POIKASET eli nuijapäät syövät? |
2528 |
|
|
|
Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin.
Lähde:
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet |
| Mikä on Raskolnikovin puhelinnumero Rikos ja rangaistus romaanissa? |
361 |
|
|
|
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia |
| Vanhassa kansakoulun lukukirjassa oli satu, jossa lintu lauloi metsämiehelle mm: "Paa piippuun, paa piippuun " ja sitten "laiska mies, laiska mies, pien pino,… |
1581 |
|
|
|
"Paa piippuun, paa piippuun" on kansansadustostamme ja sen pohjalta tehdyistä mukaelmista löytyvä kehotus, jolla (laulu)rastaan on kerrottu puhuttelevan työmiestä - tavallisimmin halonhakkaajaa. Rastaan laulusta on kirjallisuudessamme lukuisia erilaisia variaatioita. Kysymyksessä mainittu säe "Laiska mies, laiska mies, pien' pino, pien' pino!" sisältyy täsmälleen tässä muodossa ainakin Suomen lasten aapisen pikku tarinaan 'Laulurastas':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927034?page=99
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928247?page=91
Aarni Penttilän Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja sisältää hieman tästä poikkeavan variantin 'Rastaan neuvot', jossa laiskan miehen ja pienen pinon asemesta lintu laulaa... |
| Miten nämä otteet Paavo Haavikon runoista mahtavat kuulua suomeksi: Politik, att göra det möjliga tills det till slut blir omöjligt JA Stormakterna skriker, im… |
351 |
|
|
|
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa. |
| Miten mahtaa kuulua suomeksi seuraava lainaus Vladimir Nabokovin teoksesta Puhu, muisti: "En sommarmorgon in min barndoms legendariska Ryssland gick min första… |
254 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari) |
| Miten Yhdysvallat rahoitti Vietnamin sodan? Olen kuullut sen käyttäneen kultavarantojaan sodan kuluihin, pitääkö paikkaansa? |
357 |
|
|
|
Yhdysvallat rahoitti Vietnamin sodan valtionvelkaa kasvattamalla ja korottamalla veroja.
Sodan yhteys Yhdysvaltain kultavarantoihin ja niiden hupenemiseen on seuraavanlainen:
Kelluvien valuuttakurssien ja devalvaatiokilpailun aiheuttama kaaos oli pakottanut Yhdysvallat luomaan vuonna 1946 uuden kansainvälisen valuuttajärjestelmän. Tässä ns. Bretton Woods -järjestelmässä keskuspankit saattoivat vaihtaa dollareita kultaan Yhdysvaltain keskuspankissa. Kaikki valuutat olivat kiinteässä vaihtosuhteessa dollariin ja siten kultaan: Yhdysvaltain dollarista tuli maailman keskuspankkien varantovaluutta. Järjestelmä johti kuitenkin omaan tuhoonsa. Yhdysvalloilla oli voimakas tarve inflatoida omaa valuuttaansa ja viedä sitä ulkomaille. Se... |
| Luin joku vuosi sitten hyvän kirjan, jossa australialaisessa satamassa työskentelevä mies löytää laiturilta yksinäisen pienen tytön matkalaukun kanssa. Koska… |
275 |
|
|
|
Etsitty kirja taitaa olla Kate Mortonin Hylätty puutarha (Bazar, 2014).
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/hylatty-puutarha/ |
| Mitä ovat Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju? Olen löytänyt nämä termit Aku Ankka -tarinasta "Ankka kuningas Arthurin hovissa". |
434 |
|
|
|
Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju ovat Aku Ankka -seikkailua varten luotuja mukaelmia kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvista myyttisistä eläimistä. Taurogin kissahirviön esikuva lienee Cath Palug, hirviömäinen kissa, jonka kerrottiin syöneen yhdeksän soturia. Merkittäviä villisikoja Arthur-legendoista löytyy kaksi: "Inglewoodin villikarju" (the great boar of Inglewood) ja Twrch Trwyth.
Taurog-nimen käytölle tässä yhteydessä en onnistunut Arthuriin liittyvää selitystä löytämään, enkä itsekään sellaista keksinyt. Toivottavasti lukijoidemme joukosta löytyy joku valistuneempi ja nokkelampi, joka pystyisi meitä tietämättömiä tässä asiassa valistamaan. Glastonberry on epäilemättä johdettu Glastonburyn kaupungin nimestä.... |
| Oliko kelttien ja Joshua Milton Blahyin 'alasti taistelemisesta' mitään hyötyä? |
216 |
|
|
|
Gaesatae-kelttisoturit ainakin ajattelivat alasti taistelemisesta olevan hyötyä: ensinnäkin, sen oli tarkoitus olla osoitus taistelijan lujasta itseluottamuksesta; toiseksi, vaatteiden pelättiin voivan tarttua hankalasti kasvillisuuteen ja täten vaikeuttaa liikkumista taistelun tuoksinassa; kolmanneksi, alastomien soturien rivistön ajateltiin olevan pelottava ja vihollista lannistava näky. Käytännössä ilman minkäänlaisten pukineiden tuomaa suojaa alastomuudesta oli lähinnä haittaa: pelkkä kilpi jätti suuren osan kehosta suojattomaksi taistelussa keihäin varustettuja joukkoja vastaan - ja mitä suurempikokoinen soturi oli kyseessä, sitä helpompi häneen oli osua.
Lähde:
Wu Mingren, Fighting in the buff : did Celtic warriors really... |
| Lauletaanko Leipuri Hiiva -laulussa "näin piipusta kun savu kohoaa" vai "näen piipusta kun savu kohoaa"? Molempia löytyy kun hakee sanoja. Ja jos se on "näin",… |
1428 |
|
|
|
Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua... |
| Mistä tulee sana alakuloinen? Eli liittyykö jotenkin sanaan kulo? |
797 |
|
|
|
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole. |
| Kenen runoilijan omakuva sisältää säkeet: on paksu nahka läskipohjanahka - - - äkämän nostaa |
725 |
|
|
|
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38) |
| Mistä Max Blecherin kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä julkaistua suomennosta: ”En gång började det brinna i biografen. Filmremsan… |
196 |
|
|
|
Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu. |
| Mistä Coetzeen kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä suomennosta: ”Vem kan för övrigt säga om de känslor han skriver om i dagboken… |
259 |
|
|
|
Kysymyksen alun perin englanninkielinen Coetzee-sitaatti on peräisin Scenes from provincial life -trilogian toisesta osasta Youth: "Besides, who is to say that the feelings he writes in his diary are his true feelings? Who is to say that at each moment while the pen moves he is truly himself? At one moment he might truly be himself, at another he might simply be making things up. How can he know for sure? Why should he even want to know for sure?"
Ruotsinkielinen lainaus on Thomas Preisin käännöksestä Ungdomsår : scener ur ett liv i provinsen: 2. Kirjan suomentaja Seppo Loponen tulkitsi samaisen tekstikohdan seuraavasti: "Kuka sitä paitsi voi sanoa, että hänen päiväkirjaan kirjoittamansa tunteet ovat hänen todellisia... |
| Ralf Gothonin Winterreise-teosesittely Savonlinnassa |
238 |
|
|
|
Ikävä kyllä en löytänyt taltiointia tuosta konsertista tai sen teosesittelystä. En myöskään löytänyt Gothonin kirjoittamia lehtiartikkeleja Winterreisesta.
Kirjassaan Luova hetki (1998) Ralf Gothoni analysoi yhdessä luvussa Schubertin sävellyksiä, myös Winterreisea. Ralf Gothonin muita musiikkia käsitteleviä kirjoja ovat Pyöriikö kuu (2001) ja Hämähäkki (2014), sekä pianoa ja pianonsoittoa käsittelevä Flyygelin kanssa (2003). |
| Kenen runo tai oikeastaan laulu on : Ei liikahda lehti, ei laulut kaiu, ei tuulonen tuomen tuoksuja tuo, ei kaitsevan paimenen torvet raiu, ei vaarat vastahan… |
697 |
|
|
|
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna... |
| Mistä sana lintsata on peräisin? |
1982 |
|
|
|
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать). |
| Miten Yhdysvaltain presidentin virka-auto ja muut autosaattueessa käytetyt autot tuodaan esim. Suomeen, kuten esimerkiksi viime vuonna Helsingin… |
660 |
|
|
|
Yhdysvaltain presidentin autosaattueessa käytettävät autot kuljetetaan kohdemaihin ilmavoimien rahtikoneilla. Trumpin viimevuotisen Helsingin-vierailun aikana julkaistujen lehtijuttujen perusteella saattueeseen tarvittavat 26 autoa saapuivat Suomeen jo muutamaa päivää ennen presidentin vierailua. Ison ajoneuvovalikoiman kuljettamiseen soveltuvan amerikkalaisen Boeing C-17 Globemaster III -koneen esimerkiksi raportoitiin laskeutuneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle tiistaiaamuna 10. heinäkuuta. Jo tätä edeltävinä päivinä kentällä oli vieraillut tavallista enemmän amerikkalaiskoneita. Trumpin itsensä oli määrä saapua sunnuntaina 15. päivä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005754709.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/... |
Kysy kirjastonhoitajalta