| Haluaisin löytää erään tietyn satukirjan josta mieleen on jäänyt lähinnä kaunis kuvitus (vesiväri?), osaatteko auttaa? Muistan, että tarinassa oli keskeisenä… |
443 |
|
|
|
Taianomaisiin seikkailuihin vievät pyöreät karkit ja kaunis kuvitus (Jaana Aalto) panevat ajattelemaan Ritva Luostarisen kirjaa Lumottu karkkipurkki (Lasten oma kirjakerho, 1982), vaikka tässä päähenkilö onkin poika (Ville).
|
| Mistä saan selville mitä lehtiä Tampereen kirjastojen tarjonnasta löytyy? |
362 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston verkkosivulla Kokoelma ja tiedonhaku -välilehden Lehdet-osiosta löytyvät linkit kirjaston lehtiluetteloihin (Lehtilista aakkosissa, Aiheenmukainen lehtilista, Kielenmukainen lehtilista). Samassa yhteydessä on myös Tietokannat ja e-aineistot -linkki, josta pääsee tarkastelemaan kirjastossa käytettävissä olevia sähköisiä lehti- ja artikkelitietokantoja. |
| Mikä laulu, kenen teksti? Lauloin sitä alakoulussa, ehkä näytelmässä tai kuvaelmassa 1940-luvulla: Tulen pohjasta päin/ vilu viljamme vei, hoihoo-o hoihoo/ on… |
615 |
|
|
|
Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos). |
| Löytyykö lauluun Leo Ferre, Avec le temps nuotteja? |
394 |
|
|
|
Léo Ferrén säveltämä ja sanoittama laulu "Avec le temps" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Ferré, Léo: Top Léo Ferré : paroles et musique avec accompagnement piano
Salvador, Henri: Performances (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
Myös verkosta löytyy nuotteja tähän lauluun esimerkiksi Google-haulla: "avec le temps" ferre pdf.
|
| Pilvistä kertova kirja,Tekijä: Seija P.... ? |
350 |
|
|
|
Kyseessä lienee Seija Paasosen Taiteilijoiden taivaat, jossa ilmatieteen ammattilainen ja taiteenharrastaja Paasonen tutkailee taidehistorian mestariteoksia meteorologin silmin. |
| Vastaako Jalmari Finnen suomentama versio Monte-Criston kreivistä sensuroimatonta alkuperäisteosta? Vai onko samalla tavalla modifioitu, kuin ensimmäiset… |
273 |
|
|
|
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se... |
| Auttakaa mua etsimään tämä kirja! Mulla on ollu ihan hirveä tuska etsiessä tätä kirjaa tai sen nimeä. Luin sitä kun olin lapsi, ehkä vuonna 2006. Kirja voi… |
574 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan. |
| Luin lapsena (80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa) kirjaa, jossa seikkaili pitkäjalkaisia otuksia rullaluistimilla. Yhden hahmon nimi oli muistaakseni Unna… |
314 |
|
|
|
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja." |
| Etsin tiettyä kirjaa, osaisittekohan auttaa? En muista siitä paljoa, mutta päähenkilön nimi on Lise-Kerstin (tai Lise Kerstin, en ole ihan varma) ja se kertoo… |
265 |
|
|
|
Babbis Friis-Baastadin Nuori neiti urhea "kertoo seitsenvuotiaasta Kerstistä, pienestä auto-onnettomuuden uhrista, hänen sairaalassa olostaan ja paluustaan kouluun toverien pariin." Kerstin nimi on sekä Lise että Kersti, mutta kaikki sanovat häntä Kerstiksi. |
| Pitäisi saada selville, miten on suomennettu Lewis Carrollin Jabberwocky-runon kolmannen säkeistön ensimmäinen säe "He took his vorpal sword in hand". Kiitos! |
1184 |
|
|
|
"Sanasta miekkaan poikanen tarttui" - Pekoraali, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa. Gummerus, 1974)
"Poika otti aseen käteen, miekan jänkkyisän" - Monkerias, suomentanut Alice Martin (Alice peilintakamaassa. WSOY, 2010)
"Vorpalkalpoineen kulki hän kauan" - Jappervokkeri, suomentanut Eero Korpinen (Tuli & savu : runouslehti, 1/2013) |
| Https://www.youtube.com/watch?v=RuzLXxbGc4c mikä tämä kasvi on? |
195 |
|
|
|
Videon lammasparka näyttää takertuneen karhunvatukkapensaan (Rubus fruticosus) piikikkäisiin oksiin. |
| Siskosten kanssa muistetaan lapsuudesta jokin kirja tai runo tai joku muu, jossa on lause: rouva Kettu Repolainen on uhkea muhkea nainen. Kukaan meistä ei vain… |
590 |
|
|
|
Muistelemanne railakas runokirja on Pirkko Koskimiehen Pupu Tupunan loruaapinen (Artko, 1982). |
| Viettääkö Päivy nimipäivää samana päivänä kuin Päivi? |
683 |
|
|
|
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet |
| Tarvitsen lasten runoa onnittelukorttiin. Mahdollisesti Kirsi Kunnaksen runo tai muu suomenkielinen tekijä. Runo on melko pitkä ja siinä on alkusointuja,… |
3156 |
|
|
|
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset... |
| Kuka on kirjoittanut runon käki alkaa sanoin :Olen boheemi, laulaja huoleton, olen syntynyt köyhäin hoitoon... |
521 |
|
|
|
Käki on Lauri Pohjanpään runo vuonna 1962 julkaistusta kokoelmasta Lastenrunoja. |
| Etsin kirjaa, jossa oli (orpo)tyttö ja aasi tai muuli. Tyttö oli hyvin köyhä, joten hänen piti keksiä keinoja tulla toimeen. Hän mm. Teki itselleen kengät… |
488 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee ranskalaisen Hector Malot'n Pieni tuntematon, joka ilmestyi Kristiina Kivivuoren suomentamana WSOY:n Nuorten toivekirjastossa vuonna 1954. Varhaisempi Alma Suppasen suomennos julkaistiin Otavan kustantamana 1902 nimellä Vihdoinkin kotona.
"Eräänä päivänä saapui Maraucourtin kylään pieni tuntematon tyttönen. Hän on pennitön ja köyhissä vaatteissa, ja hän asettuu asumaan vanhaan hylättyyn metsästysmajaan. Hän käy työssä päivisin, mutta hänen yksinäisyytensä, älykkyytensä ja muista poikkeava käytöksensä herättävät kyläläisten uteliaisuutta. Kuka on tuo metsämajassa asuva tyttö ja miksi hän on tullut Maraucourtiin? Kukaan ei tiedä, että Perrine-tytöllä on kylässä suoritettavanaan äitivainajan antama salainen... |
| Metsässä putkahti mieleeni runon alku; neulasmetsässä oksien alla kostea sammal nukkuu...miten jatkuu ja kenen runo? Kiitos |
908 |
|
|
|
Neulasmetsissä oksien alla nukkuvasta kosteasta sammalesta runoili Helvi Juvonen esikoiskokoelmansa Kääpiöpuu (WSOY, 1949) runossa Tuhka ja sammal. Kysymyksessä muistellut säkeet ovat runon "sammalosuuden" eli jälkimmäisen säkeistön alusta; ensimmäinen säkeistö keskittyy tuhkaan.
- Neulasmetsissä, oksien alla
kostea sammal nukkuu.
Unisten purojen reunamalla,
maanteillä, metsissä oksien alla
huolen hiukkanen hukkuu. |
| Missä Bo carpelan kirjassa on runo "rajaton" |
283 |
|
|
|
Carpelanin suomennetuista runokokoelmista ja -valikoimista en tämän nimistä runoa onnistunut löytämään. Kokoelmaan Diktamina (Otava, 2004) sisältyvä säkeellä "Pimeydestä veitsellä viilletty jäänpunainen haava" (s. 66) alkava runo päättyy sanoihin "ja taivas rajaton, yhtä selittämätön kuin rajaton kuolema" (suomennos Pentti Saaritsan). Voisikohan tämä ehkä olla etsitty teksti? |
| Miten porkkanan siemen syntyy kun ne ei tuota kukkia? |
4089 |
|
|
|
Porkkana on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka kukkii toisena kasvuvuotenaan. Kellarissa säilytetyt porkkanat voi istuttaa siemenviljelyä varten vaikkapa kesäkukkaryhmään. Ilmavat kukinnot sopivat hyvin myös kimppuihin ja kuivakukiksi. Siemenviljely onnistuu parhaiten vanhoilla lajikkeilla, joita voi hankkia perinnekasveihin erikoistuneista liikkeistä.
Antti Riikonen & Mattias Tolvanen, Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen |
| Onko saksalaisen klassiseen musiikkiin erikoistuneen levymerkin Deutsche Grammophonin tuotannosta julkaistu historiikkia ja / tai discografiaa? |
264 |
|
|
|
Suomalaisista kirjastoista löytyy joitain teoksia koskien Deutsche Grammophon -levy-yhtiötä. Vanhempien kirjojen kuvailutiedot ovat usein vähäiset, jolloin sisällöstä ei saa juuri tietoa.
State of the art - Deutsche Grammophon : The story = Die Geschichte (Verlhac, p2009) on Deutsche Grammophon -levy-yhtiön toimintaa ja levytyksiä kautta aikojen esittelevä englannin- ja saksankielinen teos. Se sisältää myös mm. esittelyjä Deutsche Grammophonin levytyksissä esiintyneistä taiteilijoista. Kirjan liitteenä on 6 CD-äänilevyä.
Musiikin helmiä : laaja äänilevyvalikoima 1965 (Deutsche Grammophon Gesellschaft, 1965) sisältää äänilevyluettelon ja elämäkerrallisia tietoja säveltäjistä.
Musik sprache der Welt : eine Schallplattensammlung aus Oper... |
Kysy kirjastonhoitajalta