| Mikähän oli elokuvan nimi, jossa vankeja lähetettiin saarelle räjähtävä panta nilkassa ja kilpailun viimeinen eloonjäänyt oli voittaja? |
270 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Scott Wiperin ohjaama The condemned (2007), joka on meillä esitetty televisiossa nimellä The condemned - tuomittujen taistelu.
https://www.imdb.com/title/tt0443473/?ref_=fn_al_tt_1
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1427386 |
| Don Rosan tarinoissa "Musta Ritari" ja "Musta Ritari slurppaa jälleen" on sanaleikki, jossa Arpin Luséne alias Musta Ritari sanoo olevansa meztahrivahraz… |
591 |
|
|
|
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again) |
| Mistä löytyy sanonnan ”Nähdä Napoli ja kuolla” alkuperä? |
6190 |
|
|
|
Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori). Sen alkuperästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. On myös kerrottu, että se olisi alunperin latinankielinen Videre Neapolim et Mori ja että mori ei olisikaan alunperin tarkoittanut kuolla (vaikka mori tarkoittaakin kuolla), vaan pikkukaupunkia nimeltään Mori. Näistä ei kuitenkaan ole varsinaisia kirjallisia lähteitä, http://www.iitaly.org/magazine/events/reports/article/videre-neapolim-e…; |
| Kansanedustajamatrikkeli kertoo Eva Heikinheimon syntyneen vuonna 1887 ja muun muassa valmistuneen ylioppilaaksi 1899. Ei kai tämä voi pitää paikkaansa? Eli… |
241 |
|
|
|
1887 on virheellinen tieto. Heikinheimon oikea syntymävuosi on 1879 (Aikalaiskirja 1941, Suomen kansanedustajat 1907-1982). |
| Kysymykseni koskee Alexander Dumas´n teosta, joka on ilmestynyt englanniksi nimellä Twenty years later. Googlettamalla löytyy kaksi suomennostakin. En… |
451 |
|
|
|
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. |
| Mistähän nimi Olli tulee... Liittyykö Raamattuun.... |
4908 |
|
|
|
Olli on ruotsalaisen Olle-muodon kautta syntynyt suomalainen lyhentymä Olavista. Olavin kantamuotoja taas ovat muinaisskandinaaviset nimet Anleifr, Olafr ja Oleifr, joiden osat tarkoittavat 'esi-isää' (anu, ano) ja 'jälkeenjäänyttä' (laib). Nimi merkitsee siis 'sukunsa jälkeläistä'. Virossa ja Saksassa Olli tunnetaan naisennimenä, jolloin se on muunnos Olgasta tai Oliviasta.
Ollista on mainintoja Suomessa jo 1300-luvulta (ensimmäistä kertaa se esiintyi Paimiossa v. 1346), mutta nimen nykyinen suosio on saanut alkunsa vasta 1900-luvulla. Nimen suosiota ovat vauhdittaneet 1920-luvulta alkaen Väinö Nuortevan Olli-nimimerkillä kirjoittamat suositut pakinat ja 1940-luvulta Suomisen perheestä kertovat elokuvat ja Lasse Pöystin roolihahmo... |
| Harry Salmenniemen ja Antti Auvisen oopperateos Autuus. Onko tästä julkaistu librettoa? Entä onko se ilmestynyt CD:nä? |
219 |
|
|
|
Autuus-oopperaa ei ole julkaistu CD-levynä. En löytänyt myöskään julkaistua librettoa. Teoksen partituuri on kuitenkin myynnissä Music Finland -järjestön nettisivulla: https://core.musicfinland.fi/works/autuus
Järjestöstä voisi myös tiedustella librettoa: https://musicfinland.fi/fi/meista#yhteystiedot |
| Etsin nuorten (tyttöjen) kirjasarjaa jota luin joskus 2000-luvulla, mutta saattoi että se oli kirjoitettu jo 90-luvulla. Kirja oli muistaakseni alkuperäisin… |
391 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina. |
| Etsin tietääkseni Yrjö Jylhän runoa, jossa on säe: otatko iskun vastaan annatko myöskin sen hymyillen ainoastaan lomaan lyöntien Tietäisittekö, mistä teoksesta… |
332 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet ovat Jylhän runosta Haaste, joka sisältyy kokoelmaan Viimeinen kierros : urheilurunoja (WSOY, 1931). |
| Mikä on varhaisin maininta niin sanotuista "nenähuumeista"? |
272 |
|
|
|
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
|
| Koska ensimmäiset induktioliedet tulivat koteihin? |
2114 |
|
|
|
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti... |
| Etsin lasten kuvakirjaa, joka meillä oli kotona 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Olen siis 92-syntynyt ja muistan että kirjaa luettiin lapsuudessani, eli on… |
467 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Hans Wilhelmin Valheella on lyhyet jäljet (Lasten parhaat kirjat, 1997), jossa vahingossa rikottu kello ja siitä kerrotut valheet kasvavat melkoiseksi taakaksi pesukarhu Maurin mielessä vuoristoretkellä hänen parhaan ystävänsä Riku-jäniksen kanssa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/ois-hakusessa-yks-kirja-jota?language_content_entity=fi |
| Punakärpässieni ja raivoisat viikingit |
1192 |
|
|
|
Punakärpässieni (Amanita muscaria) sisältää keskushermostoon vaikuttavaa hermomyrkkyä, iboteenihappoa. Myrkytysoireita ovat huimaus, hallusinaatiot, sekavuus, kouristukset ja yliaktiivisuus. Sientä on käytetty kärpäsmyrkkynä, mistä sen nimikin on peräisin, mutta myös hallusinogeeninä shamanistisissa menoissa.
Kärpässieniin kuuluu monia eri lajeja, joista vaarallisin on valkokärpässieni (Amanita virosa). Se sisältää solumyrkky amatoksiinia, joka vaikuttaa maksaan, suolistoon ja munuaisiin. Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen.
Suomen sieniseura: https://www.funga.fi/teema-aiheet/myrkkysienet/
LuontoPortti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/punakarpassieni, http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/valkokarpassieni... |
| Onko Erno Paasilinnalla sitaatti: Elämässä on monta tienhaaraa, mutta vain yksi tie. |
553 |
|
|
|
"Vaikka elämässä on tienhaaroja, teitä ei ole kuin yksi." - Erno Paasilinna, Ruumisarkun nauloja : lauseita. Otava, 1999 |
| Miksi Tenavissa Jaska Jokusta kutsutaan yleensä koko nimellä? |
501 |
|
|
|
Sillä pienellä muodollisuudella, jota koko nimen käyttäminen normaalin tuttavallisen "etunimittelyn" asemesta kanssakäymiseen tuo, voisi ajatella halutun korostaa Jaska Jokusen tietynlaista ulkopuolisuutta Tenavien lasten yhteisössä. Merkittävimmät poikkeukset tästä käytännöstä taitavat olla Piparminttu-Pipsan "Jasu" (Chuck) ja Pipsan ystävän Maisan omalla tavallaan muodollinen "Jaakko" (Charles). |
| Luin joskus 70-80- luvulla hulvattoman kirjan, Tom Sharpen ”Piemburgin pelottomat”. Lieneekö Sharpelta suomennettu muuta tuotantoa...? |
769 |
|
|
|
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996. |
| Olen etsinyt kirjaa , suomen kielistä tai englannin kielistä,joka kertoisi keskitysleirien naisvartijoista. Heidän rikoksistaan keskityleirien vartijojna jne . |
220 |
|
|
|
Naisten osuutta holokaustissa tarkastelee varsinkin Paul Rolandin kirja Pahan palveluksessa : naisena natsi-Saksassa. Yleisemmin naisten osuutta Hitlerin tuhokoneistossa käsitellään Wendy Lowerin teoksessa Hitlerin raivottaret : saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä. Englanninkielisistä aihetta käsittelevistä kirjoista yksi perusteellisimmista on Daniel Patrick Brownin The camp women : the female auxiliaries who assisted the SS in running Nazi concentration camp system. |
| Mahtaako W.H.Audenin runoa "The More Loving One" löytyä suomeksi jostakin? |
532 |
|
|
|
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
|
| Mitä tarkoittaa läyhytellä ? |
846 |
|
|
|
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136 |
| Onko Simone de Beauvoirin Philosophical Writings kokoomateos, joka sisältää hänen suppeampia julkaistuja teoksiaan? Sitä ei ilmeisesti ole suomennettu?… |
210 |
|
|
|
Molemmat Beauvoirin tekstikatkelmat ovat peräisin kirjoituksesta Pour une morale de l'ambiguité, joka on ilmestynyt suomeksi Tutkijaliiton Paradigma-sarjassa nimellä Moniselitteisyyden etiikka Erika Ruonakosken kääntämänä.
"Eksistentialismia pidetään tosin myös absurdiuden filosofiana. Se sulkee ihmisen hedelmättömään ahdistukseen, tyhjään subjektiivisuuteen. Se ei kykene antamaan ihmiselle ainuttakaan ohjenuoraa valintoihinsa - " (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 34)
"Jos ihminen tahtoo tavoittaa totuuden itsestään, hänen ei pidä pyrkiä häivyttämään olemisensa moniselitteisyyttä vaan päinvastoin myöntyä toteuttamaan sitä." (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 37)
Philosophical writings on englanninkieliselle... |
Kysy kirjastonhoitajalta