| Kenen runoa tämä on: Maa vaipui. Raunioiden vain kumpuja, ja lentohiekka teillä ja tuuli hyytävä. Jää hyvästi, en palaa. En palaa, emme palaa, oi Hellas,… |
402 |
|
|
|
Säkeet kuuluvat P. Mustapään (Martti Haavio) runoon Jäähyväiset Arkadialle vuonna 1945 ilmestyneestä samannimisestä kokoelmasta. Ensimmäinen ja toinen säkeistö ovat väärässä järjestyksessä, joitain yksittäisiä säkeitä puuttuu ja pari sanamuotoa poikkeaa hieman Mustapään alkuperäisestä tekstistä, mutta lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan runo tässä on. |
| Pieni talo preerialla -sarjassa on myös puhelinkeskus. Se näyttää poikkeavan Suomessa käytössä olleista. Olen koettanut itselleni selvittää sen toimintaa… |
447 |
|
|
|
Toimintaperiaate puhelinkeskuksen vaihdepöydässä tai -kaapissa on periaatteessa aina samanlainen, riippumatta pöytämallista. Jokaisella tilaajajohdolla pitää olla vaihdepöydässä hälytyslaite, jolla tilaaja saattaa antaa näkyvän tai kuuluvan merkin välittäjälle, kun hän haluaa saada yhteyden johonkin toiseen tilaajaan. Ottaessaan selville, mihin numeroon tilaaja haluaa, tarvitsee puhelunvälittäjä puhelaitteet (kuulotorven ja mikrofonin), jotka voidaan yhdistää puhelua haluavan tilaajan johtoon. Näitten lisäksi täytyy vaihdepöydässä olla yhdistyslaite, jolla haluttu yhteys tilaajalta toiselle voidaan saada aikaan, sekä soittolaite, jolla pyydetty tilaaja hälytetään. Lopuksi on yhdistettyjen puhelujen yhteyteen saatava näkyvät... |
| Kenen runosäe " aaveet nojaa aitan seinään" |
323 |
|
|
|
Aaveet nojaavat aitan seinään Einari Vuorelan Varjoleikki-kokoelman runon Autio talo viimeisessä säkeistössä: "Pientaret hukkuvat pimeään heinään. / Aaveet nojaavat aitan seinään." |
| Mihin maailmankaikkeus laajenee? |
977 |
|
|
|
Maailmankaikkeuden laajenemisesta puhuttaessa ei tarkoiteta tilannetta, jossa jokin valtaa lisää tilaa jostakin tai joltakin. Laajenemisessa on kyse siitä, että avaruus itsessään laajenee. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi kohoavalla pullataikinalla, jossa on rusinoita. Kun taikina paisuu, rusinat etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse kasva kokoa. Samaan tapaan galaksit tai galaksijoukot etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse laajene. Avaruuden laajeneminen ei siis muuta esimerkiksi Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, koska niiden välinen painovoima on huomattavasti laajenemista vahvempi voima.
Pullataikina- tai muita vertauksia käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin taikinalla, maailmankaikkeudella ei ole mitään... |
| Metsästän tällä vuosituhannella julkaistua romaania |
276 |
|
|
|
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Amelié Nothombin romaani Vaitelias naapuri. Se on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pokkarilaitoksena vuonna 2001.
Kirjan kansikuva ja kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1292. |
| Löytyisikö jotain teosta, joka käsittelisi balkanilaisen kansanmusiikin musiikinteoriaa? Teoksen pitäisi olla joko suomen- tai englanninkielinen. |
283 |
|
|
|
Herman Rechberger on kirjoittanut kattavan Balkanin niemimaan rytmejä käsittelevän kirjan Balkania : rhythms in songs and dances from Albania, Bulgaria, Greece, The Republic of Macedonia, Romania and Serbia (Fennica Gehrman, 2015).
Muuten Suomen kirjastoista ei juurikaan löydy kirjallisuutta aiheesta. Balkanin alueen perinnemusiikkia käsitteleviä teoksia on joitakin, niissä saattaa olla hieman analyysia musiikinteoreettisesta näkökulmastakin:
Bohlman, Philip Vilas ; Petković-Djordjević, Nada: Balkan epic : song, history, modernity (Scarecrow Press 2012)
Despić, Dejan ; Jovanović, Jelena ; Lajić-Mihajlović, Danka: Musical practices in the Balkans : ethnomusicological perspectives (Institute of musicology of SASA... |
| Eilen (10.7.20) päättyi upea kahdeksan osainen italialainen tv-sarja Ihme. Siinä oli upea alkumelodia. Kenen esittämä, sävellys? Se kuullosti jotenkin… |
897 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on osittain vastattu jo aiemmin: https://urly.fi/1GST (katso myös vastauksen kommentti). Tässä vastaus uudestaan täydennettynä tiedoilla suomenkielisestä versiosta:
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana... |
| Äitini lauloi minulle - 50-luvulla seuraavaa laulua Puus istuvi varista viisi tai kuus heille laulavi lapsoset näitä. Oi minne nyt lähdette kylmä kun on jo… |
561 |
|
|
|
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för... |
| Onko six degrees of separation - eli kuusi erottavaa askelta -teoriasta julkaistu kirjoja suomeksi? |
271 |
|
|
|
Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis. |
| Miksi sienet tarvitsevat happea? |
1062 |
|
|
|
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
|
| 16-vuotispäivän merkitys Yhdysvalloissa? |
3578 |
|
|
|
Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta.
Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun... |
| Kasvit ottavat ilmakehästä happea hiilidioksidin sijaan. Mitä varten? |
2084 |
|
|
|
Yhteyttäessään kasvit muuttavat hiilidioksidia ja vettä auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Omassa soluhengityksessään kasvi tarvitsee kuitenkin happea. Sen avulla sokerista vapautuu energiaan kasvin omaan aineenvaihduntaan, kasvuun ja liikkeisiin. Kasvien hapenkulutus on kuitenkin paljon pienempää kuin tuotto.
Lähteet:
Ruokatieto: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit
|
| Ragnhild Kåta |
223 |
|
|
|
Ragnhild Kåta (1873-1947) oli norjalainen, kuurosokeana syntynyt nainen. Hän oli ensimmäinen norjalainen, joka sai vammastaan huolimatta koulutuksen. Hänen kerrotaan inspiroineen myös Helen Kelleriä.
Kåtasta löytyy melko vähän tietoa suomeksi, lähinnä Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnhild_K%C3%A5ta.
Laajempi norjankielinen artikkeli: https://www.nrk.no/innlandet/xl/den-forste-dovblinde-som-laerte-a-snakk…
|
| Minkä niminen on ja missä tilaisuuksissa ja asusteissa käytettiin liitekuvan mukaista nauhaa? |
398 |
|
|
|
Kuvan asuste tunnetaan englanniksi ainakin nimillä Colonel bow tie, Colonel Sanders tie, Kentucky tie ja string tie. 1800-luvulla miesten muodissa tunnettiin useita erilaisia solmioita ja solmukkeita, joita edelsivät menneiden vuosisatojen runsaammat ja usein röyhelöisemmät mallit ja joista nykyiset kravatiti ja rusetit kehittyivät. 1900-luvun puolella asustetta teki tunnetuksi Kentucky Fried Chicken -pikaruokaketjun perustaja Harland Sanders eli Colonel Sanders, joka esiintyi julkisuudessa aina valkoisessa puvussa ja mustassa nauhasolmukkeessa. Solmuke näkyy myös yhtiön logossa. Nykypäivänä string tie lienee käytössä lähinnä lännenhenkisessä teemapukeutumisessa.
Suomenkielistä nimeä en onnistunut löytämään. Suomessa naru- tai... |
| Laulun sanat menevät: Eerik, Henrik ja Julius, heillä on parta. Kaapparilaivaan he tulla saa. Mikä laulu tämä on? Laulettiin koulussa 70-luvun alussa. |
795 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin... |
| Laulun nimi on hukassa sanat menee näin se muisto joka tekee kipieää ja On mies laulaja |
920 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Onko saatavilla nuottia Italian euroviisuun 'Si' vuodelta 1974. Suomeksi 'Niin', esittänyt ainakin Lea Laven. |
1017 |
|
|
|
Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä... |
| Kirja pienestä tytöstä, joka sairastui silmäsyöpään |
259 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Heli Hyvösen tositapahtumiin perustuva teos Karoliina - pieni urhea tyttömme (Karas-sana, 1982). |
| Onko olemassa Kasakkalaulun sanoitusta kokonaisena? Yön halki kiitää nyt ratsuparvi kasakoiden kannukset kiiltävät ja tuulessa viitta hulmuaa: Uljaat on miehet… |
1559 |
|
|
|
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):... |
| Millainen tie on "keissutie"? |
937 |
|
|
|
Keissut ovat hevosten vetämiä pyörättömiä kuljetusvälineitä, jotka tunnetaan myös nimellä purilaat. Keissutiellä on siis kuljetettu tavaraa hevosten vetämillä keissuilla.
Lähteet:
Hervantajärven osayleiskaava (alueen historiaa luvussa 2.6): https://www.tampere.fi/liitteet/h/QtveewpVU/Hervantajarvi_selostus.pdf
Jari J. Tuomiston historia- ja sukututkimusblogi "Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen":
https://tuomjari.wordpress.com/2018/01/11/hevosen-ajokalut-pihapiiri-en…
|
Kysy kirjastonhoitajalta