Suomi-ukraina-sanakirja on julkaistu vuonna 2012 ja viimeisin täydennetty painos on ilmestynyt 2020. Löydät sen seuraavilla tiedoilla: Zub, Jura: Suomi-ukraina-sanakirja : yli 23 000 hakusanaa. Se löytyy myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2182501 (vuoden 2020 painos)
Saatavuus muissa kirjastoissa.
Suomen lehdistön historia -kirjasarjan neljäs osa käsittelee paikallislehdistön historiaa. Teoksen mukaan Merikarvia-lehti oli vuosina 1941-1982 nimeltään Merikarvian Kunnallislehti.
Suomen lehdistön historia. 4 : Paikallislehdistön historia (Kustannuskiila, 1985)
Finna-haun mukaan Merikarvian Kunnallislehteä on tallella paperipainoksina vaihtelevasti joiltakin vuosilta. Vuoden 1943 vuosikertaa ei kuitenkaan näyttäisi löytyvän.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=merikarvian+kunnallislehti+…
Kansalliskirjasto ei ole digitoinut Merikarvian kunnallislehteä. Asiakaskäyttöön on ehditty digitoida kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa....
Taistelua Ranskasta ja sen nopeaa etenemistä kuvataan englanniksi selkeästi English Heritagen sivulla. Siinä kerrotaan saksalaisten strategiasta sekä sen kokonaissuunnittelusta, joka joka johti Alankomaiden, Belgian ja Ranskan miehitykseen.
Suomen kielellä tietokirjoja sodasta ja saksalaisesta sodankäynnistä esim.:
Salamasota, Danielsen, Hanne-Luise, toimittaja ; Alkunen, Sirpa, toimittaja, kääntäjä ; Christensen, Else, kirjoittaja. Bonnier Publications 2015 1. p.
Wehrmacht : Hitlerin armeija, Knopp, Guido ; Berkel, Alexander ; Sporn, Mario ; Ovaska, Mervi. 2009.
Tietokirjoja Ranskan miehityksestä: Marianne in chains : in search of the German...
Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 -kirjassa kerrotaan että ensimmäisiä yleisurheilun MM-kisoja haki Helsingin lisäksi toisena kaupunkina vain Stuttgart. Päätös tehtiin maaliskuussa 1980 Pariisissa. Em. kirjan mukaan IAAF:n hallitus "jätti syrjään kaiken politiikan, punnitsi vakavasti kahden hyvän ehdokkaan esityksiä ja valitsi Helsingin äänin 11-6." Politiikalla viitataan erityisesti vuoden 1980 Moskovan olympialaisiin, joita varjostivat kylmä sota ja 47 länsimaan boikotti. Helsinki tuli valituksi sillä perusteella, että Suomen yleisurheilulla oli vakiintuneet ja laajat perinteet. Lisäksi Helsingin stadionin yleisön hyvä maine vaikutti asiaan.
Lähde:
Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 (International...
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe.
Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on:
hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen.
Ruhtinatar taas:
eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso.
Marie Thérèse Louise de Savoie-...
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja...
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se...
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Signeerauksen arviointi vaatii asiantuntijaa. Suurimmat huutokauppakamarit, kuten Bukowskis ja Hagelstam, auttavat töiden arvioinnissa.
Asiaa voi selvitellä myös itse tutkimalla Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelia. Se löytyy Pasilan kirjaston varastosta, Rikhardinkadun kirjastosta ja Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278__Ssuomalaisten%20taiteilijoiden%20signeerausmatrikkeli__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Myös kuvaston taitelijaluettelo netissä on melko kattava, mutta kaikissa teoksissa ei näy signeerausta. https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Huutokauppakamarien yhteystietoja:...
Kukaan ei liene tutkinut tai selvittänyt, mikä on suomalaisten (mies)urheilijoiden yleisin etunimi, ja tuskin asiaa voi myöskään päätellä Wikipedia-artikkelin jaottelusta.
Mutta ehkä jotain voi arvioida sen pohjalta, että 1800-luvun lopusta tähän päivään ylivoimaisesti suosituin miesten etunimi on ollut Juhani (355 00) ja toisena Johannes (258 000). Naisten tilastokärki on vielä selvempi: Maria (388 000), Helena (173 000).
Väestörekisterikeskus. Suosituimmat etunimet vuosikymmenittäin 14.2.2022.
E-kirjoja ei voi kaukolainata samalla tavalla kuin painettuja kirjoja.
Kunkin kirjastoalueen e-aineistojen lainaamiseen tarvitset kyseisen alueen kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
https://ekirjasto.kirjastot.fi/
